Tervetuloa A-kodin Elopäiville 12.–13.8. Kankaanpäähän!

A-kodin perinteiset Elopäivät järjestetään tänä vuonna 12.–13.8. Elopäivät on vuosittainen tapahtuma, johon entisillä asiakkailla ja heidän läheisillään on mahdollisuus tulla viettämään kesäistä viikonloppua.

A-kodin Toverikunta järjestää kilpailuja, arpajaisia ja muuta ohjelmaa. Lapsille on myös omaa ohjelmaa.

Tapahtuma on kokonaan maksuton myös yöpymisen osalta, kunhan otat mukaasi omat yöpymisvarusteet ja ilmoittaudut ennakolta.

Ohjelma alkaa lauantaina 12.8. aamupäivällä ja päättyy sunnuntaina 13.8. päiväkahvin aikaan.

Tervetuloa viettämään mukavaa viikonloppua ja tapaamaan tuttuja!

Ainutlaatuisesta kokeilusta tuli menestys: Päihdekuntoutujat ovat palvelutalon odotetut vieraat

Palvelutalossa asuva Veikko, 86, laittaa vierailut kalenteriinsa. Oman käynnin merkitys tuntuu päihdekuntoutujasta hyvältä.

Ensin leivotaan pullaa, sitten lauletaan yhteislauluja ja lopuksi juodaan pullakahvit. On taas se päivä, jolloin päihdekuntoutujat Kankaanpään A-kodista ovat tulleet Ruskalinnan palvelutaloon.

Tulijoita jännittää. Pitkä aika päihdemaailmassa vieraannuttaa tavallisesta elämästä. Kahvipöytäkeskustelut säästä ja maailmanmenosta voivat olla vaikeita.

Yksi Kankaanpäästä vierailulle tullut on Tino Vuorinen. Elämään ovat kuuluneet…

Lue Yle Uutisten juttu Ylen omilla sivuilla.


Teksti: Yle Uutiset, Liisa Leinonen
Kuva: Carolus Manninen, Yle

Paikka, jossa on lupa mennä rikki

Tuula Sillanpää kohtaa työssään ihmisiä ja kuulee tarinoita, joita ei helposti unohda. Ylitsepääsemättömiltä tuntuvat elämän solmukohdat, kärjistyneet ihmissuhdeongelmat, pohjaton väsymys, kadotettu luottamus ja kaikkea tekemistä hallitseva päihderiippuvuus värittävät perhekuntoutusyksikön arkea.

Tuulan ura Kankaanpään A-kodissa aukeni pikkuhiljaa, kuten monella työkaverilla, harjoittelun kautta. Kuusitoista vuotta päihdeongelmaisten perheiden kanssa toiminut Tuula on oppinut kantamaan työn henkisen taakan siten, että se harvemmin painaa hartioita enää vapaahetkinä. Työn haastavuus ja sitä kautta myös palkitsevuus, hyvä työilmapiiri ja ammattitaitoiset kollegat ovat voimavara, joka vie läpi työvuorosta toiseen.

– Oman elämän kriisit ja niiden läpityöskentely ovat kasvattaneet minua myös ammatillisesti merkittävällä tavalla. Kognitiivisen terapiasuuntauksen opiskelu ja oman psykoterapian läpikäyminen ovat olleet merkittävässä asemassa. Kun on joutunut työstämään omaa historiaansa, pystyy helpommin ja aidommin olemaan läsnä myös asiakkaiden ongelmissa, sosionomitutkinnon ensimmäisten joukossa vuonna 2000 suorittanut Tuula kertoo.

Oman elämän kriisit ja niiden läpityöskentely ovat kasvattaneet minua myös ammatillisesti merkittävällä tavalla.

A-kotiin tullaan monesta eri syystä sekä omaehtoisesti että sosiaaliviranomaisten toimesta. Jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen. Valmiudet elämäntavan muutokseen vaatii sen, että asiakas tiedostaa päihdeongelmansa ja siihen johtaneet syyt – ja on valmis ottamaan apua vastaan. Tuula tekee työtä, jossa on nähtävä eilistä pidemmälle. Päihteillä turrutetaan usein ahdistusta. Taustalta paljastuu monenlaista traumaa ja päihderiippuvuuden lisäksi koko joukko muita sairauksia, kuten sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja syömishäiriöitä.

– On tärkeää oppia sietämään ahdistusta ja vastoinkäymisiä. Toiminta- ja harkintakyvyn säilyminen arjen haasteissa vaativat päihderiippuvaiselta kanttia, ja retkahduksen ehkäisy -taitoja harjoitellaankin paljon.

Tärkeintä on suhtautua asiakkaisiin tasavertaisesti. Kenelle tahansa voi sattua mitä tahansa.

Tuulan mukaan tärkeintä on suhtautua asiakkaisiin tasavertaisesti. Kenelle tahansa voi sattua mitä tahansa. Palkitsevinta on yhteyden saaminen ja luottamuksen syntyminen. Ja se, että vanha asiakas ottaa yhteyttä vaihtaakseen kuulumisia vielä pitkään hoitojakson päättymisen jälkeen tai elämäntaitoja kertaamaan tullut kaveri tervehtii kuin vanhaa tuttua – hymyillen.

– Moni vanhempi peittelee aluksi väsymystään ja huonovointisuuttaan lasten huostaanottoa peläten. Pyrimme siihen, että asiakkaat kokevat A-kodin turvalliseksi paikaksi näyttää heikkoutensa, mennä rikki, eheytyä ja löytää omat vahvuutensa, Tuula sanoo.

suuret saappaat

Suuret saappaat

Kun ensimmäisen kerran kokeilin kahden vuoden sosionomi AMK -opintojeni jälkeen päihdetyön ammattilaisen saappaita jalkaani, tuntui kuin olisin hukkunut niihin. Tai jos pysyinkin pystyssä, oli liikkeelle lähteminen lähes mahdotonta. Pelko iski päin kasvoja. Mihin suohon olin ymmärtämättäni kävellyt ja kuinka kummassa sieltä rämpisin ylös? Samaan aikaan uteliaisuus ja uuden oppimisen into pakotti kompuroimaan saappaissani päivästä toiseen.

Tänään kiitän paitsi siitä, että olen päässyt näkemään osan tästä ”toisesta” maailmasta, myös jokaisesta kohtaamastani ihmisestä. Heidän rinnallaan kulkiessa olen käynyt läpi omaa kasvuprosessiani sosiaalialan ammattilaiseksi.

Heidän rinnallaan kulkiessa olen käynyt läpi omaa kasvuprosessiani sosiaalialan ammattilaiseksi.

Opintojeni alkuvaiheessa kyseenalaistamani vuorovaikutusopinnot ovat osoittautuneet kaikkein tärkeimmiksi. Toisen ihmisen tasa-arvoisesta kohtaamisesta ja hänen elämäntilanteeseensa kohdistetusta aidosta kiinnostuksesta lähtee liikkeelle oleellisen terapeuttisen suhteen muodostus myös päihdetyössä. Asiakasta kiinnostaa, onko työntekijällä hänelle oikeasti aikaa vai yrittääkö tämä hoitaa hänet ”pois alta” vain yhtenä pakollisena työtehtävänä.

Tämä kiinnostuksen asteen testaus on mielestäni oikeutettua. Enhän itsekään mielelläni käsittelisi syvimpiä salaisuuksiani tai kohtaisi heikkouksiani sellaisen ihmisen kanssa, joka vilkuilee kellosta kohta alkavaa kahvitaukoa. Toivon, etten koskaan yrittäisi vain selvitä työtehtävistäni ja työpäivästä toiseen. Päinvastoin; haluan tuntea tekemäni työn merkitykselliseksi ja asiakkaan aidon kohtaamisen tärkeimmäksi tehtäväkseni. Opiskelijan idealismini ei ole siis vielä karissut pois – enkä soisi sen koskaan karisevankaan.

Työni on ollut joka päivä uuden oivaltamista: itsestäni sekä arvomaailmastani, erilaisista ihmisistä, päihdeongelmista, niistä kuntoutumisesta ja kuntoutumiseen liittyvistä retkahduksista – sekä koko sosiaalialan työkentästä. Olen oppinut myös kiireestä ja yhteiskuntamme taloudellisesta tilanteesta. Nehän osaltaan vaikeuttavat ihmissuhdetyötä, sillä ihminen tarvitsee toiselta ihmiseltä ennen kaikkea aikaa.

Vaikka olen työssäni joutunut tuntemaan voimattomuutta voimavarojen niukkuuden ja erilaisten ihmiskohtaloiden edessä, olen oppinut tärkeitä asioita. Työ on opettanut käsittelemään esimerkiksi sitä hämmennyksen ja riittämättömyyden tunnetta, kun oivaltaa, että toisen puolesta tekeminen ei ole auttamista. Sen sijaan on tarjottava tukea, jotta toinen halutessaan voi itse tavoitella muutosta. Ja kestettävä se, ettei aina varsinaista näkyvää muutosta tapahdu, vaikka sitä kuinka haluaisi. Tärkeää on ajatella, että kenties jonain toisena hetkenä muutos on mahdollinen. Toivosta ei saa tässä työssä koskaan luopua.

Ihmisten erilaisuus on valtava voimavara. Päihdekuntoutukseen voi motivoitua hyvin erilaisista lähtökohdista ja siksi kuntoutujat voivat avata uusia näkökulmia toisilleen. Kankaanpään A-kodin yhteisöllinen toimintatapa tarjoaa tähän hyvän ympäristön.

Jokainenhan haluaa tulla kohdatuksi yksilönä.

Jokainenhan haluaa tulla kohdatuksi yksilönä ja määrittää itse sen, mikä juuri minua kannustaa muutokseen. Mikäli meitä kuitenkin työnnetään sitkeästi muottiin, johon emme sovi, on seurauksena turhautumista ja tuloksetonta päihdetyötä.

Työkaveri antoi minulle ensimmäisenä työpäivänäni neuvon, johon uskon edelleen. Tämän työn oppii vain tekemällä, hän sanoi. Pintaa on vasta raapaistu ja ymmärrän, että sosiaalialan ammattilaiseksi kehittyminen on elämäni loppuun asti kesken – hyvä niin.

Saan olla kiitollinen siitä, että kohtaamani ihmiset pakottavat minut perustelemaan valintojani ja pohtimaan elämänarvojanikin. He kaikki ovat opettaneet minua, koko yhteisö.

Itse kunkin onkin hyvä muistaa välillä kiittää kanssaihmisiä, kun huomaa heidän kasvattavan meitä paremmiksi ihmisiksi.

Siis kiitos näistä suurista saappaista.

vakry_Kankaanpaan_Akoti

Kankaanpään A-koti intohimoisten yritysten kärkikymmenikössä

Kankaanpään A-koti on valittu kymmenen intohimoisen yrityksen joukkoon. Valinta julkistettiin lauantaina 16.4. Intohimoinen yritys 2016 -gaalassa Helsingissä. Intohimoinen yritys 2016 -kampanjan taustalla ovat Savonlinnan Oopperajuhlat, Perheyritysten liitto, Suomen Nuorkauppakamarit ja Tekes. Valinta tehtiin lähes 400 ilmiannetun yrityksen joukosta.

Kankaanpään A-koti tarjoaa lääkkeetöntä kuntoutusta muun muassa päihde- ja peliriippuvaisille – naisille, miehille ja perheille.

– Se palaute, mitä saamme asiakaskunnilta ympäri Suomen, on arvostavaa. Henki ja syke, millä A-kodilla töitä tehdään, kattaa kyllä kaikki intohimon määritelmät, kertoo A-kodin johtaja Heidi Viljanen.

A-kodin intohimo kulminoituu sen henkilökuntaan. Henkilö on se pääoma, jota kartutetaan.

– A-kodilla on ymmärretty se, että voima on henkilökunnassa. Jotta me kehitymme, pitää meidän käydä ajankohtaisissa koulutuksissa, päivittää osaamista jatkuvasti ja luoda uutta. Pysyä ajan hermolla.

A-kodin henkilökunnan työsuhteiden kesto on keskimäärin 13,5 vuotta tällä hetkellä. Työtä leimaa jatkuvan kouluttaumisen lisäksi, erityisosaamisen kehittäminen sekä työnohjaus.

A-kodin moniammatillisen ja asiantuntevan henkilökunnan antama kuntoutus perustuu tutkimustietoon ja kehitystyön tuloksena syntyneisiin menetelmiin. Asiakkaiden kohtaamat ongelmat ovat jatkuvasti yhä haastavampia.

–  Inhimilliset seuraukset ovat merkittäviä asiakkaalle. Merkitys on myös koko yhteiskunnalle valtava. Muutokset moninkertaistuvat, mitä ylempää katsotaan. Säästöt ovat merkittäviä.

A-koti on määrätietoisesti kehittänyt toimintaansa, vaikka useat kuntoutuslaitokset ovat lopettaneet julkisten säästötoimien leikatessa kuntoukseen käytettyjä määrärahoja. Kankaanpään A-koti on perustettu vuonna 1954.

Kankaanpään A-kodin ilmiantoi kilpailuun Kankaanpään Nuorkauppakamari, jonka yhteistyökumppanina toimi Länsi-Suomen Osuuspankki.

Lisätietoja:
Kankaanpään A-koti
Heidi Viljanen, johtaja, +358 44 730 8814, heidi.viljanen@vakry.fi

vakry_Taalla_opetellaan_olemaan

Täällä opetellaan olemaan

Kun Vili syntyi, oli Tanja vielä lääkekoukussa. Puoli vuotta Kankaanpään A-kodin perhekuntouksessa on muuttanut Tanjan persoonan – ja elämän. Tylsän arjen opettelu on riippuvuuksista kuntoutujan tärkein maali. Kotioloissa odottaa päihteetön loppuelämä.

– Parikymppisenä se alkoi. Lopulta lääkkeiden käyttö oli päivittäistä, muistelee Tanja, 30.

Tanjan lapsuudenkoti oli turvallinen ja perhe ”aivan normaali.” Väärät kaverit ajoivat lääkkeiden käyttöön ja koukkua jatkui kymmenen vuotta. Jatkui siitäkin huolimatta, että Tanja oli saanut neljä lasta. Siitäkin huolimatta, että viides lapsi syntyi. Tuolloin ensi- ja turvakodin kautta tie toi Kankaanpäähän ja matka raittiiseen elämään alkoi. Nyt takana on viisi kuukautta perhekuntoutuksessa.

– En olisi selviytynyt kotikaupungissa. Etäisyyden ansiosta olen voinut keskittyä toipumiseen. En voisi olla kiitollisempi ajastani täällä.

”En olisi selvinnyt ilman A-kodin apua”

Kankaanpään A-kotiin tullaan eri puolilta Suomea ja asetutaan asumaan omiin rivitalohuoneistoihin. Edessä on tylsän arjen opettelua, sillä se on karannut käsistä ja on omin avuin saavuttamattomissa. Perheen muuttaessa ensimmäinen askel on rauhoittuminen.

– Koko perhettä tuetaan muutokseen. Lapsille taataan turvallinen arki ja elämä tasapainotetaan. Vanhemmat keskittyvät aikuisryhmässä omaan muutostyöskentelyynsä, kertoo A-kodin toiminnanjohtaja Arja Ruisniemi.

Perheen verkostojen kanssa tehdään yhteistyötä. Kaikilla osapuolilla on oltava yhteinen käsitys kuntoutustarpeen syistä ja päämäärästä.

– Kuntoutuksessa vahvistetaan perheen sosiaalista toimintakykyä, rakennetaan perheen sisäisiä rooleja ja tuetaan vanhemmuutta. Perhekuntoutusta on kehitetty A-kodissa 90-luvun lopusta lähtien. Tulokset ovat onnistuneita: vanhemmat ovat saaneet päihdekierteen poikki ja perheet voivat elää yhdessä. Tämä on Tanjankin unelma.

– Kun saisi omassa kodissa köllötellä sohvalla lapset kainalossa, hän haaveilee.


Terve Potilas -lehti 1/2015
Teksti: Kumppania Oy/Milla Majander
Kuva: Harri Joensuu

vakry_Laakkeettomyys_paihdekuntoutuksessa

Lääkkeettömyys päihdekuntoutuksessa (audio)

Mitä lääkkeettömyys päihdekuntoutuksessa tarkoittaa? Eikö päänsärkyynkään saa pilleriä?

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön johtajat Arja Ruisniemi ja Kaarina Peltonen lieventävät epätietoisuutta ja vastaavat vuosien kokemuksella. Lääkkeettömiä vaihtoehtoja on tarjottu iät ajat eri hoitokulttuureissa, ja monissa terveydenhuollon ja sairaanhoidon ympäristöissä ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Silti lääkkeettömyys herättää jatkuvasti keskustelua, jossa aika ajoin kuulee myös puutteellisen perehtyneisyyden ja ennakkoluulojen sävyttämiä äänenpainoja.

VAK ry:n ylläpitämissä Kankaanpään A-kodissa ja Mikkeli-yhteisössä päihderiippuvuutta ei hoideta lääkkeillä. Pääosassa on ihminen itse, omine voimineen, yhteisön ja vertaisryhmän tuella. Näin Arja Ruisniemi ja Kaarina Peltonen kiteyttävät lääkkeettömyyden omissa hoitoyhteisöissään. Pääosassa Minä -ohjelmassa he kertovat näkemyksiään ja kokemuksiaan lääkkeettömästä, yhteisöllisestä päihdekuntoutuksesta, jonka lähtökohdat harkittiin ja rakennettiin jo VAK ry:n toiminnan alkuvuosina, yli 60 vuotta sitten.

Ohjelman toimittaja on Pirkko Peippo.

Yksilökuntoutus | A-koti

Tarjoamme yksilökuntoutusta naisille, miehille ja pariskunnille, joilla on alkoholi-, huume-,  lääke- tai peliongelma. Kuntoutus tapahtuu kahdessa peruskuntoutusyhteisössämme, joissa kuntoutusjaksot kestävät n. 1–2 kuukautta. Peruskuntoutusyhteisöstä on mahdollisuus hakeutua jatkokuntoutusyhteisö Joukaseen, jossa kuntoutusjaksot ovat pidempiä ja kuntoutus tapahtuu tiiviimmässä yhteisössä.

Kuntoutuksen alussa asiakkaan kanssa laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma, jonka pohjalta asiakas saa kuntoutusjaksonsa aikana erilaisia kirjallisia tehtäviä, joita käsitellään yhteisön ryhmissä. Jokaisella asiakkaalla on koko kuntoutusjakson ajan omaohjaaja, jonka kanssa käydään yksilöllisiä keskusteluja ja joka auttaa asiakasta erilaisten asioiden hoitamisessa. Jokaisen yhteisön työryhmä koostuu neljän hengen moniammatillisesta tiimistä.

 

”En valehtele, jos sanon, että A-koti ja kuntoutus ovat pelastaneet henkeni ja antaneet parhaan mahdollisen startin elämääni puhtaana. ”

”A-kodille tulo on ollut parhaimpia ratkaisuja, mitä olen tehnyt.”

”Parasta mitä minulle on pitkään aikaan tapahtunut. A-koti oli ainoa paikka, joka on auttanut minua pysymään päihteistä erossa, arvot ja ajatukseni on muuttunut täysin. Uusia toipumista tukevia ihmissuhteita.”

Yhteisö ja vertaistuki | A-koti

Kankaanpään A-kodin toiminta perustuu yhteisöllisyyteen, mikä tarkoittaa sitä, että koko yhteisöä käytetään tietoisesti muutosta eteenpäin vievänä tekijänä. Konkreettisesti yhteisöllisyys näkyy arkipäivässä mm. yhteisinä ryhminä, työtehtävinä ja vastuun ottamisena omasta toiminnasta.

Vertaistuella on tärkeä merkitys kuntoutuksessa. Muiden asiakkaiden tuki ja asioista puhuminen antaa uskoa ja vahvuutta omaan elämänmuutokseen. Kuntoutuksen aikana on mahdollisuus osallistua itsehoitoryhmiin. A-kodilla toimii NA-ryhmä useana päivänä viikossa ja Kankaanpäässä toimiviin AA-ryhmiin on mahdollisuus osallistua.

A-kodissa toimii kaksi peruskuntoutusyhteisöä, jatkokuntoutusyhteisö Joukanen sekä perhekuntoutusyhteisö.

 

”Olen saanut mäeltä lahjaksi orastavan elämänilon, jolle on vaikea asettaa sen ansaitsemaa arvoa. Kiitän valtavasta lahjasta erittäin ammattitaitoista henkilökuntaa, joiden toiminnassa näkyy aito välittäminen ja intohimo. Vähintään yhtä suuri kiitos kuuluu yhteisölle ja muille kanssatoipujille, jotka jaksavat jakaa, auttaa ja välittää oman taistelunsa ohessa. Parantavaa ilmapiiriä ei voi luoda keinotekoisesti vaan sen luovat herkät, empaattiset ja vastuulliset ihmiset. Tällaisiin ihmisiin on ollut suuri kunnia tutustua. Monesti päihderiippuvaiset ovat juuri herkkiä ihmisiä mutta yhdessä olemme vahvoja. Pidetään huolta toisistamme.”

Vankeuden suorittaminen | A-koti

Kankaanpään A-kodissa on pitkät perinteet ja hyviä kokemuksia vankeuden ja päihdekuntoutuksen yhdistämisestä. Rikollisuuden ollessa osa päihdeongelmaisen elämää, on luontevaa pyrkiä yhdistämään vankeus ja päihdekuntoutus rikos- ja päihdekierteen katkaisemiseksi.

Suurin osa A-kotiin tulevista vangeista suorittaa alkuosan kuntoutusjaksostaan valvotussa koevapaudessa. Myös loppuosa vankilassa alkaneesta tuomiosta voidaan suorittaa loppuun A-kodissa rangaistuksen aikaisena kuntoutuksena.  Päihdekuntoutuksen kustannukset voivat jakaantua Rikosseuraamuslaitoksen ja kotikunnan kesken.

Ota yhteyttä vankilan sosiaaliohjaajan, joka neuvoo sinua kuntoutukseen hakeutumisessa.

Perhekuntoutus | A-koti

Perhekuntoutus on tarkoitettu perheille, joissa päihteet aiheuttavat haittaa lasten ja koko perheen elämään. Perhekuntoutusyhteisössä on paikkoja seitsemälle perheelle ja jokaisella kuntoutukseen tulevalla perheellä on käytössään oma rivitaloasunto. Perheiden lapsille on A-kodilla oma päiväkoti Onnela. Kouluikäiset lapset käyvät koulua lähikoulussa ja vauva-ikäisten hoito järjestetään tarpeen mukaan. Päiväkoti mahdollistaa kuntoutukseen tulevien vanhempien keskittymisen henkilökohtaiseen kuntoutumiseensa lasten osallistuessa päiväkodin ohjelmaan.

Perhekuntoutuksen tärkein tavoite on kunkin perheen kohdalla perhetilanteen tasapainottaminen. Korostamme turvallisen ja tavallisen arjen merkitystä ja tavoitteenamme on vahvistaa perheen sisäistä vuorovaikutusta, arjen hallintaa ja terveitä rooleja.

”Olette kirjaimellisesti pelastaneet minun ja lapseni elämän! Teette työtänne sydämestänne ja jokaisesta solustanne. Olen päivittäin kiitollinen mahdollisuudestani olla A-kodilla. Tiedän ettei se ole itsestäänselvyys.”

Pelikuntoutus | A-koti

Peliongelmaisten kuntoutuspolku on samanlainen kuin muillakin kuntoutujilla. Kuntoutuksen aikana asiakas tekee oman kuntoutuksensa painopistealueeseen ja tavoitteisiin perustuvia tehtäviä. Näitä tehtäviä käsitellään yhdessä pienryhmässä ja asiakas saa vertaisryhmältä palautetta ja tukea muutostyöskentelyssään. Pienyhteisö tarjoaa myös mahdollisuuden sosiaalisten taitojen ja uusien toimintamallien harjoittelemiseen. Koska peliongelmat eroavat jonkin verran päihderiippuvuudesta, yksilöllisiä keskusteluja pohjautuen kognitiiviseen työotteeseen, on enemmän. Käymme läpi asiakkaan kanssa Retkahduksen ehkäisy-ryhmän työkirjaa, josta on tehty oma versio peliongelmaisille. Työkirja pohjautuu kognitiiviseen terapiamuotoon, joka on tutkitusti tehokas keino hoitaa peliongelmaista.

Mahdollisuuksien mukaan järjestämme myös niin sanottuja intensiivikursseja, mikäli peliongelmaisia olisi tulossa samaan aikaan useita. Paikkaa varatessa kannattaa kysyä tilannetta. Kankaanpään A-kodilla työskentelee myös peliriippuvaisten erityisohjaaja, jolla on Gambling Counselor -koulutus ja jonka kanssa pyritään järjestämään yksilökeskusteluja.

Kuntoutussuunnitelma | A-koti

Kuntoutussuunnitelma on tärkein työkalu koko kuntoutusjaksolla ja sen pohjalta asiakkaalle laaditaan tehtäviä, jotka voivat olla joko kirjallisia tai toiminnallisia. Kuntoutussuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan omaohjaajan kanssa.

Kuntoutussuunnitelman toteutumista arvioidaan viikoittain tehtävillä asiakkaan henkilökohtaisilla hyvinvoinnin arvioilla. Kun kuntoutussuunnitelma on oikein tehty ja työskennellään asiakkaalle merkityksellisten asioiden kanssa, hänen hyvinvointinsa kohenee melko nopeasti. Hyvinvoinnin arvioinneissa saatua tietoa hyödynnetään myös verkostoneuvotteluissa. Asiakkaan elämäntilanteen arviointia ja kuntoutussuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.

Jatkohoito | A-koti

Asiakkailla on kuntoutukseen tullessaan monenlaisia asioita, joiden kanssa koko kuntoutusjakson ajan työskennellään. Asunnottomuutta, oikeudellisia asioita, taloudellisia asioita, ongelmia läheissuhteissa jne. Kuntoutusjakson aikana asiat järjestetään niin, että kotiutuminen kuntoutuksesta olisi mahdollisimman sujuvaa.

Jatkohoito suunnitellaan aina yhdessä lähettävän tahon sekä asiakkaan avohoidon kontaktien kanssa. Asunnottomalle asiakkaalle järjestetään asuinpaikka ennen kuntoutusjakson päättymistä. Jatkohoitosuunnitelma laaditaan yksilöllisesti ja riittävän tukevaksi. Moni asiakas jatkaa kuntoutustaan avohoidon rinnalla A-kodin intervallikuntoutuksessa.

ASTA-työskentely® | A-koti

ASTA-työskentely® tarkoittaa kuntoutuksen Asiakaslähtöistä Suunnittelua, Toteutusta ja Arviointia. ASTA-työskentelyn® peruslähtökohtia ovat asiakkaan elämäntilanne ja hänen motivaationsa muutokseen.

Asta- työskentelyn työkaluja ovat asiakkaan tilanteen kartoittaminen elämän eri osa-alueilla, kuntoutussuunnitelma, asiakkaan tekemät henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja kuntoutustoiminnan arvioinnit.

Intervallikuntoutus | A-koti

Intervallikuntoutus on Kankaanpään A-kodin kuntoutuksen läpikäyneille järjestettävä jatkokuntoutus. Intervallikuntoutuksen tavoitteena on antaa pelkkää avohoitoa intensiivisempää tukea päihteettömään elämään pyrkivälle. Päihteetön jakso peruskuntoutuksen alusta Intervallikuntoutuksen loppuun kestää yleensä noin puoli vuotta tai enemmän, mikä on tarkoituksellista motivaation säilyttämiseksi ja päihteettömyyden kannalta kriittisimmän ajan ylipääsemiseksi. Tutkimusten mukaan 2-3kk kuntoutuksesta lähdön jälkeen on suurin retkahdusriski.

Intervallisoitot ja intervallijaksot

Intervallityöntekijä soittaa asiakkaalle noin kaksi kertaa kuukaudessa itsehoidon tueksi kotijaksoilla. Soitot ovat olennainen osa intervallikuntoutusta, joista monet kokevat hyötyneensä suuresti.

Intervallijaksoja on yleensä kolme ja jaksot ovat hyvin intensiivisiä ja niiden kestoaika on kuusi päivää kerrallaan, sunnuntaista perjantaihin. Laitosjaksoilla asiakas osallistuu yhteisöllisiin keskustelu- ja toiminnallisiin ryhmiin ja purkaa kuntoutussuunnitelmaansa ja kotijaksoihinsa pohjautuvia aiheita ryhmissä. Asiakas myös arvioi sekä päihdekuntoutuksensa etenemistä että omaa hyvinvointiaan, jonka perusteella kuntoutussuunnitelmaa tarkistetaan kuntoutuksen edetessä.

”Onneksi sain sovittua jo peruskuntoutukseni aikana itselleni kolme intervallia! Ne ovat toipumistani tukevia etappeja ja ryhmässä mentiin todella syvälle ja perinpohjaisesti jokaisen kipupisteisiin. 100%- luotettava, turvallinen, empaattinen ja ikuisesti sieluni syövereihin jäävä intensiivi-viikko. Auttaa minua kaikilla elämäni osa-alueilla jatkamaan positiivista muutosta itsessäni.”

vakry_Huumemaailmasta_lapsiperhearkeen

Huumemaailmasta lapsiperhearkeen

Amfetamiini on hallinnut Tompan, 41, elämää varhaisnuoruudesta lähtien. Laitosolot nuorisokodeista vankilaan ovat tulleet miehelle aivan liian tutuiksi. Lasten sijoitukset olivat viimeinen niitti ja pääkaupunki vaihtui maaseudun rauhaan. Tomppa on helpottunut päästessään kuntoutukseen.

– Raittiuteen ei ole oikotietä. Se on pitkä prosessi, sanoo Tomppa mietteliäänä.

Mukana muuttivat vaimo Henna sekä lapset Sonny, 4, ja Lilli, 1. Nyt Tomppa opettelee rooliaan tasavertaisena vanhempana ja aviomiehenä.

– Haluan parisuhteen ja perheen takia täysin eroon aineista. Tunnen itseni, ja kotioloissa putoaisin helposti uudestaan. Siksi ollaan täällä.

Miehen arkea rytmittävä kello on löytänyt raiteensa vinksahtaneeseen tahtiin lyöneen kellon tilalle. Ennen Tomppa saattoi kyllä olla paikalla ja touhuta levottomana pojan kanssa. Mielessä oli kuitenkin alinomaa seuraava annos, eikä hän ollut lapsilleen läsnä.

– Nyt olen oikeasti mukana lasten arjessa ja autan Hennaa.

– Tomppa tuo päivittäin lapset Onnelaan ja hakee heidät iltapäivällä, Mari Teelmäki kehuu edistystä.

”Olen ollut täysin itsekeskeinen. Koko elämä on pyörinyt ainepussien ympärillä. Lasten kanssa olen touhunnut aivan liian vähän. Nyt opettelen olemaan hyvä isä.”

Päivittäisissä ryhmäistunnoissa on kohdattava kipeitä asioita.

– Ne (työntekijät) ovat kyllä niin ovelia, että osaavat kysyä oikeita kysymyksiä ja vielä oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Pohdinnat osuvat syvälle.

Kieltäytymisharjoituksessa altistetaan käyttäjä houkutukselle. A-kodin henkilökunta näytteli narkkarikavereita ja tunnelma vietiin ”alamaailman” menoon. Huumepussiannos oli houkutuksena pöydällä.

– Kieltäytymisharjoitus oli kova paikka. Lopulta pussi jäi pöydälle. Hyvin meni.


Terve Potilas –lehti 1/2015
Teksti: Kumppania Oy/Milla Majander
Kuva: Harri Joensuu