Kuntoutussuunnitelma | A-koti

Kuntoutussuunnitelma on tärkein työkalu koko kuntoutusjaksolla ja sen pohjalta asiakkaalle laaditaan tehtäviä, jotka voivat olla joko kirjallisia tai toiminnallisia. Kuntoutussuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan omaohjaajan kanssa.

Kuntoutussuunnitelman toteutumista arvioidaan viikoittain tehtävillä asiakkaan henkilökohtaisilla hyvinvoinnin arvioilla. Kun kuntoutussuunnitelma on oikein tehty ja työskennellään asiakkaalle merkityksellisten asioiden kanssa, hänen hyvinvointinsa kohenee melko nopeasti. Hyvinvoinnin arvioinneissa saatua tietoa hyödynnetään myös verkostoneuvotteluissa. Asiakkaan elämäntilanteen arviointia ja kuntoutussuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.

Jatkohoito | A-koti

Asiakkailla on kuntoutukseen tullessaan monenlaisia asioita, joiden kanssa koko kuntoutusjakson ajan työskennellään. Asunnottomuutta, oikeudellisia asioita, taloudellisia asioita, ongelmia läheissuhteissa jne. Kuntoutusjakson aikana asiat järjestetään niin, että kotiutuminen kuntoutuksesta olisi mahdollisimman sujuvaa.

Jatkohoito suunnitellaan aina yhdessä lähettävän tahon sekä asiakkaan avohoidon kontaktien kanssa. Asunnottomalle asiakkaalle järjestetään asuinpaikka ennen kuntoutusjakson päättymistä. Jatkohoitosuunnitelma laaditaan yksilöllisesti ja riittävän tukevaksi. Moni asiakas jatkaa kuntoutustaan avohoidon rinnalla A-kodin intervallikuntoutuksessa.

ASTA-työskentely® | A-koti

ASTA-työskentely® tarkoittaa kuntoutuksen Asiakaslähtöistä Suunnittelua, Toteutusta ja Arviointia. ASTA-työskentelyn® peruslähtökohtia ovat asiakkaan elämäntilanne ja hänen motivaationsa muutokseen.

Asta- työskentelyn työkaluja ovat asiakkaan tilanteen kartoittaminen elämän eri osa-alueilla, kuntoutussuunnitelma, asiakkaan tekemät henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja kuntoutustoiminnan arvioinnit.

Intervallikuntoutus | A-koti

Intervallikuntoutus on Kankaanpään A-kodin kuntoutuksen läpikäyneille järjestettävä jatkokuntoutus. Intervallikuntoutuksen tavoitteena on antaa pelkkää avohoitoa intensiivisempää tukea päihteettömään elämään pyrkivälle. Päihteetön jakso peruskuntoutuksen alusta Intervallikuntoutuksen loppuun kestää yleensä noin puoli vuotta tai enemmän, mikä on tarkoituksellista motivaation säilyttämiseksi ja päihteettömyyden kannalta kriittisimmän ajan ylipääsemiseksi. Tutkimusten mukaan 2-3kk kuntoutuksesta lähdön jälkeen on suurin retkahdusriski.

Intervallisoitot ja intervallijaksot

Intervallityöntekijä soittaa asiakkaalle noin kaksi kertaa kuukaudessa itsehoidon tueksi kotijaksoilla. Soitot ovat olennainen osa intervallikuntoutusta, joista monet kokevat hyötyneensä suuresti.

Intervallijaksoja on yleensä kolme ja jaksot ovat hyvin intensiivisiä ja niiden kestoaika on kuusi päivää kerrallaan, sunnuntaista perjantaihin. Laitosjaksoilla asiakas osallistuu yhteisöllisiin keskustelu- ja toiminnallisiin ryhmiin ja purkaa kuntoutussuunnitelmaansa ja kotijaksoihinsa pohjautuvia aiheita ryhmissä. Asiakas myös arvioi sekä päihdekuntoutuksensa etenemistä että omaa hyvinvointiaan, jonka perusteella kuntoutussuunnitelmaa tarkistetaan kuntoutuksen edetessä.

”Onneksi sain sovittua jo peruskuntoutukseni aikana itselleni kolme intervallia! Ne ovat toipumistani tukevia etappeja ja ryhmässä mentiin todella syvälle ja perinpohjaisesti jokaisen kipupisteisiin. 100%- luotettava, turvallinen, empaattinen ja ikuisesti sieluni syövereihin jäävä intensiivi-viikko. Auttaa minua kaikilla elämäni osa-alueilla jatkamaan positiivista muutosta itsessäni.”

vakry_Huumemaailmasta_lapsiperhearkeen

Huumemaailmasta lapsiperhearkeen

Amfetamiini on hallinnut Tompan, 41, elämää varhaisnuoruudesta lähtien. Laitosolot nuorisokodeista vankilaan ovat tulleet miehelle aivan liian tutuiksi. Lasten sijoitukset olivat viimeinen niitti ja pääkaupunki vaihtui maaseudun rauhaan. Tomppa on helpottunut päästessään kuntoutukseen.

– Raittiuteen ei ole oikotietä. Se on pitkä prosessi, sanoo Tomppa mietteliäänä.

Mukana muuttivat vaimo Henna sekä lapset Sonny, 4, ja Lilli, 1. Nyt Tomppa opettelee rooliaan tasavertaisena vanhempana ja aviomiehenä.

– Haluan parisuhteen ja perheen takia täysin eroon aineista. Tunnen itseni, ja kotioloissa putoaisin helposti uudestaan. Siksi ollaan täällä.

Miehen arkea rytmittävä kello on löytänyt raiteensa vinksahtaneeseen tahtiin lyöneen kellon tilalle. Ennen Tomppa saattoi kyllä olla paikalla ja touhuta levottomana pojan kanssa. Mielessä oli kuitenkin alinomaa seuraava annos, eikä hän ollut lapsilleen läsnä.

– Nyt olen oikeasti mukana lasten arjessa ja autan Hennaa.

– Tomppa tuo päivittäin lapset Onnelaan ja hakee heidät iltapäivällä, Mari Teelmäki kehuu edistystä.

”Olen ollut täysin itsekeskeinen. Koko elämä on pyörinyt ainepussien ympärillä. Lasten kanssa olen touhunnut aivan liian vähän. Nyt opettelen olemaan hyvä isä.”

Päivittäisissä ryhmäistunnoissa on kohdattava kipeitä asioita.

– Ne (työntekijät) ovat kyllä niin ovelia, että osaavat kysyä oikeita kysymyksiä ja vielä oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Pohdinnat osuvat syvälle.

Kieltäytymisharjoituksessa altistetaan käyttäjä houkutukselle. A-kodin henkilökunta näytteli narkkarikavereita ja tunnelma vietiin ”alamaailman” menoon. Huumepussiannos oli houkutuksena pöydällä.

– Kieltäytymisharjoitus oli kova paikka. Lopulta pussi jäi pöydälle. Hyvin meni.


Terve Potilas –lehti 1/2015
Teksti: Kumppania Oy/Milla Majander
Kuva: Harri Joensuu