vakry_Tosielamasta_Kirje_yhteisoon

Tosielämästä: Meidän polkumme

Sain katkolta potkut vetämisen takia, enkä päässyt enää takaisin metis hoitoonkaan, jonka olin juuri lopettanut. Naisystäväni oli toisessa hoitolaitoksessa lastensuojelun pakottamana ja suburefloja kärsimässä. Olin täysin yksin ja totaalisen loppu… Silloin oli tehtävä valinta joko hakea apua tai vetää katkeraan loppuun asti.. Päätin yrittää vielä viimeisen kerran. Sain katkolta Mikkeli-yhteisön esitteen. Soitin sinne sortuvalla äänellä ja sain tietää että pääsisin hoitoon, olin todella helpottunut.

Ylätyksekseni huomasin että meille oppilaille annettiin tosi paljon vastuuta.

Tulin yhteisön pihaan jossa minua tuli heti vastaan pitkä iloinen kaveri joka kertoi että hän toimii isoveljenäni ja opettaa minut talon tavoille. Olin tietysti aluksi hiukan epäilevä et mitä tää nyt on, ku hoidossa olevat oppilaat tarkasti mun tavarat. Ajattelin et katson mikä tää meininki on ja yllätyksekseni huomasin että meille oppilaille annettiin tosi paljon vastuuta esim ruokatilauksia tehdessä ja na-konventtimatkojen aikana.

Naisystäväni pääsi myös vierailemaan sieltä toisesta laitoksesta Mikkeli-yhteisöön, ja yllättyi positiivisesti hyvästä toipumisilmapiiristä. Toipuminen erillään oli kuitenkin raskasta ja hän sai pian uloskirjoituksen toisesta laitoksesta ja retkahti, kolmen kuukauden jälkeen.

Kun olin ollut muutaman kuukauden hoidossa, alkoi minulle valkenemaan vasta todellisuus, minullahan oli vielä tuomio mikä pitäis lusia… Tuntui siltä et tässäkö tää nyt sit olikin, mutta sain tietää että minulla olisi mahdollisuus suorittaa tuomioni yhteisössä. Siitä sitten alkoikin anoumusten kirjoittelu ja soittelu ja kuukauden sisään asia järjestyi ja sain maksusitoumuksen ja tuomion siirrettyä. Suoritin vankeuttani mutta elin samaa yhteisön ohjelmaa kuin muutkin oppilaat.
Lopulta naisystäväni pääsi myös Mikkeli-yhteisöön ja uuden elämämme harjoittelu alkoi. Näin jälkeenpäin voin sanoa et onneksi oli niin turvallinen paikka alkuun, missä harjoitella yhteiseloa ja tunteiden käsittelemistä yhdessä, olimme ihan eri ihmisiä putsina! Saimme puolen vuoden ajan pariterapiaa ja valtavasti vertaistukea.

Tänä päivänä elämme yhdessä perheenä ns yhteiskuntakelpoisina kansalaisina.

Suuri kiitos siitä että pystymme siihen, kuuluu yhteisölle ja ohjaajille jotka tukivat meitä alkutaipaleella.

vakry_Kankaanpaan_Akoti

Kankaanpään A-koti intohimoisten yritysten kärkikymmenikössä

Kankaanpään A-koti on valittu kymmenen intohimoisen yrityksen joukkoon. Valinta julkistettiin lauantaina 16.4. Intohimoinen yritys 2016 -gaalassa Helsingissä. Intohimoinen yritys 2016 -kampanjan taustalla ovat Savonlinnan Oopperajuhlat, Perheyritysten liitto, Suomen Nuorkauppakamarit ja Tekes. Valinta tehtiin lähes 400 ilmiannetun yrityksen joukosta.

Kankaanpään A-koti tarjoaa lääkkeetöntä kuntoutusta muun muassa päihde- ja peliriippuvaisille – naisille, miehille ja perheille.

– Se palaute, mitä saamme asiakaskunnilta ympäri Suomen, on arvostavaa. Henki ja syke, millä A-kodilla töitä tehdään, kattaa kyllä kaikki intohimon määritelmät, kertoo A-kodin johtaja Heidi Viljanen.

A-kodin intohimo kulminoituu sen henkilökuntaan. Henkilö on se pääoma, jota kartutetaan.

– A-kodilla on ymmärretty se, että voima on henkilökunnassa. Jotta me kehitymme, pitää meidän käydä ajankohtaisissa koulutuksissa, päivittää osaamista jatkuvasti ja luoda uutta. Pysyä ajan hermolla.

A-kodin henkilökunnan työsuhteiden kesto on keskimäärin 13,5 vuotta tällä hetkellä. Työtä leimaa jatkuvan kouluttaumisen lisäksi, erityisosaamisen kehittäminen sekä työnohjaus.

A-kodin moniammatillisen ja asiantuntevan henkilökunnan antama kuntoutus perustuu tutkimustietoon ja kehitystyön tuloksena syntyneisiin menetelmiin. Asiakkaiden kohtaamat ongelmat ovat jatkuvasti yhä haastavampia.

–  Inhimilliset seuraukset ovat merkittäviä asiakkaalle. Merkitys on myös koko yhteiskunnalle valtava. Muutokset moninkertaistuvat, mitä ylempää katsotaan. Säästöt ovat merkittäviä.

A-koti on määrätietoisesti kehittänyt toimintaansa, vaikka useat kuntoutuslaitokset ovat lopettaneet julkisten säästötoimien leikatessa kuntoukseen käytettyjä määrärahoja. Kankaanpään A-koti on perustettu vuonna 1954.

Kankaanpään A-kodin ilmiantoi kilpailuun Kankaanpään Nuorkauppakamari, jonka yhteistyökumppanina toimi Länsi-Suomen Osuuspankki.

Lisätietoja:
Kankaanpään A-koti
Heidi Viljanen, johtaja, +358 44 730 8814, heidi.viljanen@vakry.fi

vakry_Taalla_opetellaan_olemaan

Täällä opetellaan olemaan

Kun Vili syntyi, oli Tanja vielä lääkekoukussa. Puoli vuotta Kankaanpään A-kodin perhekuntouksessa on muuttanut Tanjan persoonan – ja elämän. Tylsän arjen opettelu on riippuvuuksista kuntoutujan tärkein maali. Kotioloissa odottaa päihteetön loppuelämä.

– Parikymppisenä se alkoi. Lopulta lääkkeiden käyttö oli päivittäistä, muistelee Tanja, 30.

Tanjan lapsuudenkoti oli turvallinen ja perhe ”aivan normaali.” Väärät kaverit ajoivat lääkkeiden käyttöön ja koukkua jatkui kymmenen vuotta. Jatkui siitäkin huolimatta, että Tanja oli saanut neljä lasta. Siitäkin huolimatta, että viides lapsi syntyi. Tuolloin ensi- ja turvakodin kautta tie toi Kankaanpäähän ja matka raittiiseen elämään alkoi. Nyt takana on viisi kuukautta perhekuntoutuksessa.

– En olisi selviytynyt kotikaupungissa. Etäisyyden ansiosta olen voinut keskittyä toipumiseen. En voisi olla kiitollisempi ajastani täällä.

”En olisi selvinnyt ilman A-kodin apua”

Kankaanpään A-kotiin tullaan eri puolilta Suomea ja asetutaan asumaan omiin rivitalohuoneistoihin. Edessä on tylsän arjen opettelua, sillä se on karannut käsistä ja on omin avuin saavuttamattomissa. Perheen muuttaessa ensimmäinen askel on rauhoittuminen.

– Koko perhettä tuetaan muutokseen. Lapsille taataan turvallinen arki ja elämä tasapainotetaan. Vanhemmat keskittyvät aikuisryhmässä omaan muutostyöskentelyynsä, kertoo A-kodin toiminnanjohtaja Arja Ruisniemi.

Perheen verkostojen kanssa tehdään yhteistyötä. Kaikilla osapuolilla on oltava yhteinen käsitys kuntoutustarpeen syistä ja päämäärästä.

– Kuntoutuksessa vahvistetaan perheen sosiaalista toimintakykyä, rakennetaan perheen sisäisiä rooleja ja tuetaan vanhemmuutta. Perhekuntoutusta on kehitetty A-kodissa 90-luvun lopusta lähtien. Tulokset ovat onnistuneita: vanhemmat ovat saaneet päihdekierteen poikki ja perheet voivat elää yhdessä. Tämä on Tanjankin unelma.

– Kun saisi omassa kodissa köllötellä sohvalla lapset kainalossa, hän haaveilee.


Terve Potilas -lehti 1/2015
Teksti: Kumppania Oy/Milla Majander
Kuva: Harri Joensuu

vakry_Laakkeettomyys_paihdekuntoutuksessa

Lääkkeettömyys päihdekuntoutuksessa (audio)

Mitä lääkkeettömyys päihdekuntoutuksessa tarkoittaa? Eikö päänsärkyynkään saa pilleriä?

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön johtajat Arja Ruisniemi ja Kaarina Peltonen lieventävät epätietoisuutta ja vastaavat vuosien kokemuksella. Lääkkeettömiä vaihtoehtoja on tarjottu iät ajat eri hoitokulttuureissa, ja monissa terveydenhuollon ja sairaanhoidon ympäristöissä ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Silti lääkkeettömyys herättää jatkuvasti keskustelua, jossa aika ajoin kuulee myös puutteellisen perehtyneisyyden ja ennakkoluulojen sävyttämiä äänenpainoja.

VAK ry:n ylläpitämissä Kankaanpään A-kodissa ja Mikkeli-yhteisössä päihderiippuvuutta ei hoideta lääkkeillä. Pääosassa on ihminen itse, omine voimineen, yhteisön ja vertaisryhmän tuella. Näin Arja Ruisniemi ja Kaarina Peltonen kiteyttävät lääkkeettömyyden omissa hoitoyhteisöissään. Pääosassa Minä -ohjelmassa he kertovat näkemyksiään ja kokemuksiaan lääkkeettömästä, yhteisöllisestä päihdekuntoutuksesta, jonka lähtökohdat harkittiin ja rakennettiin jo VAK ry:n toiminnan alkuvuosina, yli 60 vuotta sitten.

Ohjelman toimittaja on Pirkko Peippo.

vakry_toimintakertomus_2015

VAK ry:n toimintakertomus 2015

VAK ry:n muutamien raskaiden vuosien jälkeen toimintavuosi oli hyvä. Toiminnallisesti Kankaanpään A-kodin käyttöaste oli hyvä ja palautteiden mukaan kuntoutuksella on ollut merkitystä asiakkaiden elämänlaadun kohentamisessa.

Tutustu VAK ry:n toimintakertomukseen vuodelta 2015. (pfd)

VAK ry:n toimintakertomus 2014

Vuoden 2014 aikana ehkä eniten keskustelua aiheuttanut alan ilmiö oli sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Tämä uudistus tulee vaikuttamaan paljon myös päihdepalveluja tuottaviin järjestöihin. Koko päihdetyön kenttä on murroksessa, ja kunnat ovat vähentäneet järjestöiltä ostamiaan palveluja merkittävästi.

Tutustu VAK ry:n toimintakertomukseen vuodelta 2014. (pdf)

vakry_Lapsiperhejapaihteet

Lapsiperhe ja päihteet

Vanhempien runsas päihteiden käyttö aiheuttaa perheessä paljon murhetta ja turvattomuutta. Eniten tilanteesta kärsivät lapset.

Lasinen lapsuus -tutkimuksen mukaan noin joka kymmenes lapsi Suomessa kokee vanhempien päihteiden käytön aiheuttavan suurta haittaa arkielämässä. Usein yhteiskunnan turvajärjestelmät puuttuvat tilanteeseen vasta, kun perheessä on jo hyvin monen tasoisia arjen pulmia ja toimimattomuutta. Paljon voitaisiin tehdä perheen auttamiseksi varhaisemmassa vaiheessa.

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että meillä on maailman paras äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä. Neuvolajärjestelmähän on myös erinomainen matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Siellä perheiden tilannetta voidaan kuulla ja yhdessä pohtia, minkälaisesta tuesta perhe voisi hyötyä ja voimaantua. Onneksi neuvoloissa jo otetaankin vanhempien jaksaminen, perheen hyvinvointi ja jopa vanhempien päihteiden käyttö systemaattisesti puheeksi. Tätä osaamista pitää vahvistaa.

Kun lastensuojelu tulee kuvaan mukaan, on jo tapahtunut liikaa voimia vieviä asioita.

Neuvolan työntekijöillä ei kuitenkaan välttämättä ole käytännössä mahdollisuutta tarjota perheille tukea, joka auttaisi heidän arkeaan. Säästötoimenpiteet ovat tehokkaasti poistaneet mm. kunnan tarjoaman kodinhoitoavun ja lastenhoitoavun. Nehän olisivat usein juuri arjessa stressiä ja paineita vähentäviä varhaisen tuen muotoja lapsiperheelle. Lastensuojelu ei suinkaan ole ainut tapa auttaa perheitä. Kun lastensuojelu tulee kuvaan mukaan, on jo tapahtunut liikaa voimia vieviä asioita.

Aina tukitoimet eivät tehoa tai tavoita perhettä, jossa päihteiden käyttö on ryöstäytynyt käsistä. Onneksi perhettä voidaan auttaa myös tässä tilanteessa. Vanhemmuus on tärkeä asia ja jokainen aikuinen haluaa olla lapselleen hyvä vanhempi. Riippuvuuskäyttäytyminen kuitenkin vääristää kykyä arvottaa asioita ja joskus päihteestä tulee tärkeämpi kuin lapsen hyvinvoinnista. Silti vanhemmuus on edelleen olemassa ja voi toimia tärkeänä motiivina ja voimavarana kohti muutosta toisenlaiseen elämään. Raskausaikana monet äidit pystyvät vähentämään päihteiden käyttöään huomattavasti tai jopa olemaan kokonaan päihteittä. Raskausaikaa perheessä ei saa hukata, vaan rakentavaa tukea tulee tarjota vanhemmille juuri tässä tilanteessa.

Valtaosa kuntoutukseen tulleista perheistä on kyennyt muuttamaan elämänsä suuntaa.

Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö tarjoavat molemmat päihdekuntoutusta lapsiperheille. Valtaosa kuntoutukseen tulleista perheistä on kyennyt muuttamaan elämänsä suuntaa niin, että päihteet ovat jääneet pois ja lasten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta on tullut perheen tärkein asia. Erityisen hyviä tuloksia on saatu niiden perheiden kohdalla, jotka ovat tulleet kuntoutukseen raskausaikana ja kuntoutus on jatkunut vielä vauvan syntymän jälkeen. Tällä tavalla on pystytty tukemaan äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä.

Yhteiskunnan näkökulmasta perheiden auttaminen ja tukeminen tuottaa taloudellisesti pelkkää säästöä, inhimillisestä näkökulmasta puhumattakaan. Perhe on edelleen yhteiskunnan uusintamisen perusyksikkö. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ja mitä rakentavammin perhe pääsee vapaaehtoisesti tuen ja avun piiriin, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on saada takaisin omia voimavarojaan.

Ja yhtä lailla vaikeassa päihdekierteessä olevien perheiden auttaminen on kannattavaa: perheen kuntoutus voi ehkäistä kustannuksiltaan moninkertaisen huostaanoton ja tarjota samalla lapsille turvalliset kehitysmahdollisuudet sekä vanhemmille tien päihteettömään elämään.

Kaarina Peltonen
KM, sosiaalityöntekijä
Mikkeli- yhteisön johtaja

Arja Ruisniemi
YTT, sosiaalityöntekijä
Kankaanpään A-kodin johtaja

Vakryn uutiskirjeen pääkirjoitus 14.12.2010

VAK ry:n toimintakertomus 2013

Suomen taloudellinen tilanne sekä edelleen käymistilassa oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus vaikuttivat kuntien halukkuuteen ja mahdollisuuksiin ostaa palveluja. Vuoden 2013 aikana asiakaskysyntä vaihteli todella paljon. Valtakunnallisesti laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen kysyntä on vähentynyt ja tulee edelleen vähenemään.

Tutustu VAK ry:n toimitakertomukseen vuodelta 2013.

vakry_Yksilollisyys_yhteisokuntoutuksessa

Yksilöllisyys yhteisökuntoutuksessa (audio)

Yhteisökuntoutus lähtee aina jokaisen asiakkaan yksilöllisen hoidon
takaamisesta hänen ainutlaatuisista yksilöllisistä tarpeistaan. Ristiriitaa yhteisön ja yksilöllisten hoitotarpeiden välillä ei siis yhteisöhoidossa ole, kiteyttää KT Kalevi Kaipio pohtiessaan yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä päihdekuntoutuksessa.

Puheenvuorossaan hän kiteyttää yhteisökuntoutuksen perusajatukset, oikoo sitkeässä eläviä myyttejä ja esittelee tutkimustuloksia yhteisöllisen kuntoutuksen maailmasta.

Mitä päihderiippuvaisen elämässä tarvitaan, jotta hän pääsisi eroon tuhoisasta elämäntavastaan, Kaipio kysyy ja vastaa:

– Tarvitaan radikaali muutos ajattelussa, tunteissa, asenteissa ja arvoissa. Tämä johtaa muutokseen myös käyttäytymisessä. Ja tähän yhteisökuntoutus tähtää.

Opetusneuvos, KT, VM Kalevi Kaipion puheenvuoro on taltioitu Mikkeli-yhteisön perhekuntoutuksen viisivuotisjuhlaseminaarissa. Kaipio on kansainvälisestikin tunnettu yhteisöhoidon ja -kasvatuksen kehittäjä, tutkija ja käytännön vaikuttaja. Hän johti VAK ry:n Mikkeli-yhteisöä sen perustamisesta lähtien eläkkeelle jäämiseensä saakka.

vakry_Puhutaan_ihan_oikeasti_lapsesta

Puhutaan ihan oikeasti lapsesta (audio)

Maailmamme on aikuisten maailma, jossa eletään aikuisten ehdoilla.
Yhteiskunnan rakenteet tekevät lapsesta näkymättömän eikä lapsikeskeisyys aina tarkoita lapsen etua. Vahvasta aikuissolidaarisuudesta tulisi voida luopua, sanoo tutkija, YTT Maritta Itäpuisto puheenvuorossaan Lapsen näkökulma vanhemman päihdeongelmaan ja toipumiseen.

Maritta Itäpuisto kuvailee lapsen kokemia ongelmia tilanteissa, joissa perheessä on päihteiden liikakäyttöä. Tutkija pohtii miten lapsi mieltää perheen ja miten hänen kokemuksensa vanhemman päihdeongelmasta muodostuu. Puheenvuorossa kuullaan myös ajatuksia päihdeongelmaisen vanhemmuudesta.

Maritta Itäpuiston puheenvuoro on taltioitu Mikkeli-yhteisön perhekuntoutuksen viisivuostisjuhlaseminaarissa.