Ajankohtaista, Kankaanpään A-koti, Mikkeli-yhteisö, Perhekuntoutus

Raskaana olevien päihteitä käyttävien äitien kuntoutushanke

Kehityshanke tuo apua raskaana olevien päihdekuntoutukseen

VAK ry toteuttaa parhaillaan Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksella kaksivuotista kehittämishanketta, joka kohdistuu päihteitä käyttävien äitien kuntoutukseen. Hankkeen tavoitteena on auttaa päihteitä käyttäviä raskaana olevia, juuri synnyttäneitä tai vauvaperheiden äitejä sekä muuta perhettä ja läheisiä. Odottavista äideistä noin kuusi prosenttia on päihderiippuvaisia, mikä tarkoittaa noin 3 000–6 000 sikiön kehityksen päihteistä johtuvaa vaaraa vuosittain. Yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa onkin äidin päihteiden käyttö, mihin voitaisiin vaikuttaa onnistuneella kuntoutuksella.

VAK ry on saanut valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien kuntoutuspalveluiden turvaamiseen myös vuosina 2018–2019, jolloin päätavoitteina oli ensisijaisesti toimintaympäristön kohentaminen ja työntekijöiden osaamisen vahvistaminen. Näiden kehityshankkeiden pohjalta jatketaan perheyhteisötyön sisäisten prosessien kehittämistä nyt meneillään olevassa hankkeessa. Avaintekijöinä on muun muassa sisäisen tiedonkulun sekä eri ammattiryhmien välisen yhteistyön toimivuuden varmistaminen. Vuonna 2019 A-kodin perhekuntoutuksessa kävi 30 eri perhettä ja 138 yksittäistä henkilöä.

Kehitystyö kasvattaa osaamista ja hahmottaa mallinnusta

Kehitystyön tavoitteina on päihdekuntoutuksen hoitomallin ja palveluketjun kehittäminen sekä päihdekuntoutuksen vaikuttavuustietoisuuden lisääminen. Lisäksi halutaan edelleen vahvistaa henkilökunnan osaamista, kehittää vaikuttavuuden seurantaa ja vähentää ylisukupolvisuutta. Perhekuntoutuksella motivoidaan vanhempaa päihteettömyyteen sekä antamaan keinoja arjessa selviytymiseen ja tunne-elämän taitojen kehittämiseen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen.

Hankkeen avulla pyritään lisäämään osaamista tähän erityisalaan ammattilaisten kesken sekä kasvattamaan yhteistyötä neuvoloihin, lastensuojeluun ja läheisille. Raskaudenaikaisen päihdekuntoutuksen prosessin mallinnus auttaa hahmottamaan kuntoutusta kokonaisvaltaisesti sekä vanhemman tai vanhempien että sikiövauvan kannalta.

Tilannekartoituksesta toimenpiteisiin

Hanke aloitettiin perhekuntoutuksen nykytilanteen kartoituksella. Arjen kehittämistarpeita selvitettiin haastattelemalla Mikkeli-yhteisön ja Kankaanpään A-kodin perheyhteisön työntekijöitä.

– Kartoituksen jälkeen on järjestetty kehittämispäiviä, vahvistettu henkilöstön osaamista lisäkoulutuksella ja selkeytetty tehtäväkuvauksia sekä työnjakoa, hanketyöntekijä Laura Räsänen A-kodilta kertoo. Olemme myös kehittäneet vanhemmuusryhmää, ja lisäksi molemmissa toimipaikoissa työskentelevät hanketyöntekijät ovat osallistuneet asiakastyöhön, mikä on todettu tarpeelliseksi sekä vastavuoroisen osaamisen jakamisen että hankkeen tavoitteiden konkretisoitumisen kannalta.

Avainasemassa on yhteistyö – kehittämistyössä yhteistyön tiivistäminen ja tehostaminen on tärkeää. Pitkällä aikavälillä syntyneet haasteet vaativat myös poisoppimista, ymmärryksen lisääntymistä ja vaihtoehtoisia toimintamalleja niin yksilötasolla kuin organisaatioissakin.

– Jotta esimerkiksi yli sukupolvien siirtyvien riskitekijöiden periytyvyys saataisiin katkaistua, tarvitaan varhaisen vuorovaikutuksen, lapsen näkökulman ja traumatisoitumisen vaikutusten tarkempaa huomioimista työskentelyssä, Räsänen selvittää.

(Päihderiippuvuustilastotietojen lähde Ensi- ja turvakotien liitto.)