Haussa hanketyöntekijä perheyhteisöön

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt VAK ry:lle valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien palveluiden turvaamiseen vuosille 2020–2021. Avustuksen kohteena ovat raskaana olevat, vastasynnyttäneet sekä vauvaperheen päihteitä käyttävät äidit, heidän mahdolliset kumppaninsa sekä perheen mahdolliset muut lapset.

Kankaanpään A-koti, yhdessä Mikkeli-yhteisön kanssa, on käynnistänyt kaksivuotisen hankkeen edellä mainitun kohderyhmän palveluiden kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on mallintaa raskaana olevien päihdekuntoutuksen hoitomalli, palveluketjut VAK ry:n toimipisteissä sekä yhteistyötoimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on osaamisen vahvistaminen sekä vaikuttavuusseurannan kehittäminen. Hankkeen toimet tähtäävät ylisukupolvisuuden vähentämiseen.

Haemme nyt määräaikaista hanketyöntekijää osaksi perheyhteisön työryhmää. A-kodin perheyhteisö on seitsemän perheen kuntoutusyhteisö, jossa työskentelee moniammatillinen työryhmä. Hanketyöntekijä tulee työskentelemään tiiviissä yhteistyössä A-kodin ja Mikkeli-yhteisön perhekuntoutuksen (kolme perhekuntoutuspaikkaa) kehittämiseksi sekä hankkeen koordinaation yhtenäistämiseksi.

Hakijalta edellytämme kokemusta hanketyöstä, ymmärrystä päihdeperheiden erityishaasteista, hyviä IT-taitoja sekä kykyä toimia rakentavasti muuttuvissa olosuhteissa. Innovointi, sosiaalisuus ja verkostomainen työote ovat sinulle luontaisia tapoja toimia.

Kelpoisuusvaatimus: Sosiaalityöntekijä tai muu soveltuva korkeakoulututkinto.

Lisätietoja tehtävästä antaa A-kodin johtaja Marikki Forell, 044 491 0095.

Hakemukset ansioluetteloineen tulee lähettää 13.5.2020 mennessä osoitteeseen: marikki.forell@vakry.fi


Palaa takaisin >>

Kankaanpään A-koti aloitti yhteistyön Lasinen lapsuus -toiminnan kanssa

A-klinikkasäätiön luotsaaman Lasinen lapsuus -toiminnan oppeja aletaan soveltaa myös Kankaanpään A-kodilla. Yhteistyön tavoitteena on tehdä päihdekuntoutuksesta entistä vaikuttavampaa.

Vanhempien päihteiden käytöstä lapsuudessaan kärsineet henkilöt oirehtivat aikuisuudessa eri tavoin. Osa sairastuu itse päihderiippuvuuteen ja moni kokee selittämätöntä ahdistusta. Useimmat Kankaanpään A-kodin asukkaista ovat itse eläneet lasisen lapsuuden. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tuoda lisää toipumista edistäviä työkaluja osaksi A-kodin arkea.

– Lasinen lapsuus -vertaistukiryhmät tarjoavat apua omien tunteiden käsittelyyn ja erityisesti arjen vakauttamiseen. Lisäämme mielellämme yhteistyötä laitoskuntoutusten kanssa, kertoo A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kehittämiskoordinaattori Laura Barck.

Kankaanpään A-kodin ja Lasinen lapsuus -toiminnan yhteistyö käynnistettiin yhteisellä palaverilla A-kodilla vuoden 2019 lopussa.

Opit käyttöön A-kodilla

Kankaanpään A-kodissa on eri yhteisöjä, joissa kuntoutusjaksojen pituudet vaihtelevat paljonkin. Peruskuntoutuksen yhteisössä kuntoutusjaksot kestävät 1–2 kuukautta, kun taas esimerkiksi perheyhteisössä sekä jatkokuntoutusyhteisö Joukasessa kuntoutusta annetaan pitkäkestoisesti, useammasta kuukaudesta jopa vuoteen.

Kankaanpään A-kodin kuntoutusvastaava Miia Rajakallio toivoo, että A-koti ja Lasinen lapsuus -toiminta onnistuisivat kehittämään yhteistyössä sellaisen käytännön, jonka avulla tukea olisi mahdollista tarjota kaikille A-kodin asukkaille tasapuolisesti kuntoutusjakson kestosta riippumatta.

– Keskeistä on pohtia, kuinka voisimme soveltaa toiminnan oppeja, kokemuksia ja käytäntöjä mukaan arkiseen toimintaamme A-kodilla erilaisena teema- ja ryhmämuotoisena toimintana. Tavoite on saada käytännöt osaksi jokapäiväistä kuntoutustamme, Rajakallio pohtii.

Mitä vertaistukiryhmissä tehdään?

Lasinen lapsuus -toiminnan ammatillisten vertaistuenryhmien tavoite on auttaa ihmisiä käsittelemään omia kokemuksiaan ja selviämään niiden aiheuttamista tunteista. Ryhmissä ei uppouduta lapsuuden traumoihin, vaan keskitytään arjen vakauttamiseen, yksilön keinovalikoiman kasvattamiseen ja vireystilan säätelyn opetteluun.

Ryhmissä tehdään erilaisia rajaamisharjoituksia, joiden tavoite on auttaa yksilöä tunnistamaan omia tunteitaan, oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Opetellaan siis vetämään rajoja ja myös kieltäytymään. Lisäksi harjoitellaan tunteiden hallitsemisessa auttavaa turvapaikka-ajattelua ja rentoutumista.

– Rentoutumisharjoitukset ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä rentoutuminen voi olla ahdistuneena todella vaikeaa. Monet harjoitukset ovat toiminnallisia, sillä tällaiset lapsuudessa koetut asiat ja omaksutut toimintamallit ovat usein kehomuistissa, luonnehtii Barck.

Ammatillisen vertaistuenryhmissä ohjaajat ovat paikalla varmistamassa, ettei kukaan ala hoitamaan toista ryhmäläistä sekä sen, että asioiden käsittely on turvallista ja tapahtuu toipumista tukevassa ympäristössä. Ilmiön laajuudesta kertoo se, että vertaistuenryhmät ovat äärimmäisen suosittuja eivätkä läheskään kaikki halukkaat mahdu mukaan. Yhteistyötä laajentamalla myös yhä useampi saa tarvitsemansa avun ja tuen.

– Yhteistyön nimissä perehdytämme A-kodin henkilökuntaa aiheeseen ja ammennamme tietoa vetämiemme vertaistukiryhmien annista. Kerromme, mitä olemme oppineet näistä vertaistukiryhmistä, mistä osallistujat ovat erityisesti hyötyneet ja mikä tuo eniten eväitä asian työstämisen jatkamiseen, Barck kertoo.

Lisää vaikuttavuutta päihdekuntoutukseen

Monet A-kodin asukkaista ovat perheellisiä ihmisiä. Syyllisyys ja pelko omassa vanhemmuudessa epäonnistumisessa on usein kova ja jatkuvasti läsnä. Omaa lapsuutta käsittelevissä vertaistuen ryhmissä yksilö saa hetkeksi unohtaa oman vanhemmuutensa ja sen sijaan keskittyä itseensä ja omiin tunteisiinsa.

A-kodissa koko kuntoutus perustuu ryhmäkeskeiseen toimintaan ja yhteisöhoitoon. Valmius ottaa käyttöön Lasinen lapsuus -vertaistukiryhmien opit ovat siis hyvät.

– Lasinen lapsuus -käytäntöjen ja oppien hyödyntämisen tavoitteena on lisätä helpotusta, kiitollisuutta ja rauhoittumista A-kodin asukkaiden arjessa sekä tehdä kuntoutuksesta sitä kautta entistä vaikuttavampaa. Omien haavojen ja niiden aiheuttamien kipuilujen tunnistaminen on tärkeä osa toipumista, Rajakallio toteaa.

Kuva: Dreamstime


Palaa takaisin >>

Perheet opettelevat yhdessä tunnetaitoja

Kankaanpään A-kodissa, maalaismaisemissa sijaitsevassa riippuvuuskuntoutusyksikössä, työstetään perheiden sisäisen vuorovaikutuksen tukemiseen uutta menetelmää Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kanssa. Se on räätälöity perheille SAMK:ssa kehitetystä SomeBody-toimintamallista, joka on vuorovaikutuksellisen ohjaustyön väline ehkäisevässä ja kuntouttavassa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työssä.

”Vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta saadaan todennettua ja kehitettyä käytännönläheisillä harjoituksilla”, perhekuntoutuksen vastaava työntekijä Tuula Sillanpää kertoo.

Vanhemmat ovat usein itse kasvaneet päihdeongelmaisessa perheessä. Heiltä puuttuu usein kyky asettua lapsen asemaan tai ymmärtää lapsen tunne-elämän tarpeita.

”Lapset tarvitsevat hyvin paljon tukea ja apua oman vuorovaikutuksensa kehittämiseen. Jotta vanhempien olisi mahdollista olla tässä se tuki ja esimerkki, on heidän osattava nämä taidot ensin itse”, Sillanpää kuvailee.

Lue koko juttu päihdetyön erikoislehti Tiimistä (3/2019 Pienen etu on suurin).


Palaa takaisin >>

Kuka päihdetyötä kehittäisi kokemusasiantuntijaa paremmin?

Mistä rakentuu vaikuttava riippuvuuskuntoutus? Kuinka päihderiippuvuudesta voi toipua? Kokemusasiantuntijoiden osallistaminen päihdetyön kehittämiseen on suuntaus, joka johtaa entistä vaikuttavampaan riippuvuuskuntoutukseen.

Tunnelma pohjoissatakuntalaisen mökin tuvassa on välitön ja rento. Kankaanpään A-kodin järjestämä kokemusasiantuntijaviikonloppu on edennyt loppumetreille. Yhdeksänhenkisen seurueen kasvoilta paistaa väsymys – ja onni. Onni siitä, että on tullut viikonlopun aikana nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Onni siitä, että omasta rankasta menneisyydestä päihde- ja rikosmaailmassa voikin olla hyötyä muille. Addiktiosairauden ja addiktin ajattelumaailman ymmärtäminen auttavat päihdetyön kehittämisessä.

– Kaikki haluavat kuulla, kuinka olen narkannut ja tehnyt rikoksia, kuulla tätä entisen elämäni tarinaa. Mutta kukaan ei ole aiemmin ollut kiinnostunut siitä, mitä annettavaa minulla voisi olla riippuvuuskuntoutuksen kehittämiseksi, Lauri toteaa.

Ja totta vie, annettavaa on paljon! Vuodenmittaisen kuntoutusjakson jälkeen mies on opetellut vuoden verran uutta arkeaan toipuvana päihderiippuvaisena. Lauri, kuten muutkin riippuvuuskuntoutuksen läpikäyneet, tietää, mikä lopulta auttaa kierteen katkaisemisessa ja toipumisen käynnistymisessä. Ja juuri tämä on sitä tietoa, josta aivan jokaisen päihdetyötoimijan ja asioista päättävän tahon on viimeistään nyt kiinnostuttava.

Parhaita mahdollisia riippuvuuskuntoutuksen kehittäjiä

Päihderiippuvuuden takana on addiktiosairaus, josta ei voi koskaan parantua. Toipua voi, mutta se vaatii apua, tukea ja rutkasti ymmärrystä. Kankaanpään A-koti on yksi vaikuttavimpia riippuvuuskuntoutusyksikköjä Suomessa. Yhteisöhoidon menetelmiin perustuva kuntoutus on kirjaimellisesti ihmiseltä ihmiselle annettavaa tukea päihderiippuvuudesta toipumiseen.

– Kokemusasiantuntijat ovat parhaita mahdollisia päihdetyön kehittäjiä. Heillä on itsellään aito kokemus siitä, mitä addiktiosairaus on, kuinka he ovat kuntoutuksen kokeneet ja kuinka sitä voisi kehittää. He ovat todellisia asiantuntijoita, ja juuri siksi heidät on otettava mukaan palvelujen kehittämiseen, sanoo Kankaanpään A-kodin perhekuntoutuksen vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.

Jämin metsämaisemissa pidetty kokemusasiantuntijaviikonloppu on osa A-kodin riippuvuuskuntoutuksen kehittämistä. Tavoitteena on kehittää henkilöstön osaamista ja työn merkityksellisyyden kokemusta.

– Addiktio on sairautena kompleksinen kokonaisuus. Sen laajuus on ymmärrettävä, jotta voi omaksua A-kodin toimintatavat. Etenkin uusille työntekijöille tämä voi olla hyvinkin vaikea asia, Sillanpää toteaa.

Samalla, kun henkilöstön osaaminen kasvaa ja ymmärrys kuntoutujien tilanteesta syvenee, hoidosta tulee entistäkin vaikuttavampaa ja asiakaslähtöisempää.

Keskittynyttä kirjoittamista. Viikonlopun aikana ajatuksia kirjoitettiin ylös jatkon kehitystyötä varten.

Osallisuuden kokemus tukee omanarvontuntoa

Kun kokemusasiantuntijoita haettiin mukaan viikonlopunmittaiseen työpajaan, hakijoita oli paljon. Niin paljon, etteivät kaikki halukkaat päässeet mukaan. Sillanpään mukaan tämä on merkki siitä, että riippuvuuskuntoutuksen läpikäyneet henkilöt haluavat olla mukana palvelukehityksessä ja sitä kautta auttaa muita päihderiippuvaisia. Aki nyökyttelee vieressä.

– Kuntoutumisen onnistuminen ja toipuminen nähdään usein yksittäisen ihmisen tarinana. Tosiasia kuitenkin on, että minä olen hyvän hoidon tulos. Epäonnistumista ei saisi nähdä yksilön epäonnistumisena, vaan hoidon puutteellisuutena, pohtii Aki.

Akin raittius on kestänyt jo yli neljä vuotta. Toipuminen alkoi A-kodilla. Silloin mies tuli kohdatuksi ihmisenä. Kokonaisuutena, jossa päihderiippuvuus on sairaus, jota on mahdotonta yksin selättää. Kokonaisuutena, jossa päihderiippuvuus on seurausta jostakin, ja tätä jotakin ei A-kodilla kavahdeta. Sitä tutkiskellaan ymmärryksellä, hoidetaan välittämällä ja kuntoutetaan arvostavalla toiveikkuudella. Yhtä paljon kuin arvostusta, välittäminen on myös rajoja. Ilman jämäkästi asetettuja rajoja ei voi oppia elämään sitä raitista elämää, jollaisesta päihderiippuvaisella ei ole kokemusta.

– Se, että pääsee mukaan vaikuttamaan A-kodin toiminnan ja riippuvuuskuntoutuksen kehittämiseen, tuntuu hyvältä. Tulee olo, että joitain oikeasti kiinnostaa, mitä olemme kuntoutuksessa kokeneet, Lauri lisää.

Seurue mökissä on äärimmäisen tyytyväinen viikonlopun aikana tavoitettuun syvällisyyteen ja luottamuksellisuuden ilmapiiriin.

– Viikonlopun aikana asioita on työstetty kahden vetäjän ja seitsemän kokemusasiantuntijan voimin. Rankkoja aiheita on läpikäyty sekä pienryhmissä että yhdessä pohdiskellen. Välillä on pidetty taukoja ja annettu ajatusten muhia. Lenkkeilty, grillattu ja saunottu. Iltamyöhäisellä vielä siskonpedeissä höpötelty. Kyllä tällaiset hetket ovat työntekijällekin aivan valtavan antoisia, Sillanpää herkistyy.

Kokemusasiantuntijuutta edistettävä koko Suomessa

Kokemusasiantuntijaviikonlopun annin pohjalta muotoutui päivän mittainen koulutus, joka toteutetaan A-kodin henkilöstölle tulevana syksynä. Kouluttajien rooleissa tulevat olemaan kokemusasiantuntijat itse.

– Ilmiön suuruus pysäytti meidät kaikki ja koemme oppineemme paljon. Tällaisella tiedolla voi kuntoutuksen kehittämisen ohella olla suuri vaikutus työn merkityksellisyyden kokemukseen henkilöstön keskuudessa. Kokemusasiantuntijuuden edistäminen on keskiössä sosiaalityön valtakunnan tason kärkihankkeissa. Olen äärimmäisen iloinen, että myös Kankaanpään A-kodissa on otettu tässä asiassa askel eteenpäin, Sillanpää kiteyttää.


Palaa takaisin >>