Kankaanpään A-koti aloitti yhteistyön Lasinen lapsuus -toiminnan kanssa

A-klinikkasäätiön luotsaaman Lasinen lapsuus -toiminnan oppeja aletaan soveltaa myös Kankaanpään A-kodilla. Yhteistyön tavoitteena on tehdä päihdekuntoutuksesta entistä vaikuttavampaa.

Vanhempien päihteiden käytöstä lapsuudessaan kärsineet henkilöt oirehtivat aikuisuudessa eri tavoin. Osa sairastuu itse päihderiippuvuuteen ja moni kokee selittämätöntä ahdistusta. Useimmat Kankaanpään A-kodin asukkaista ovat itse eläneet lasisen lapsuuden. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tuoda lisää toipumista edistäviä työkaluja osaksi A-kodin arkea.

– Lasinen lapsuus -vertaistukiryhmät tarjoavat apua omien tunteiden käsittelyyn ja erityisesti arjen vakauttamiseen. Lisäämme mielellämme yhteistyötä laitoskuntoutusten kanssa, kertoo A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kehittämiskoordinaattori Laura Barck.

Kankaanpään A-kodin ja Lasinen lapsuus -toiminnan yhteistyö käynnistettiin yhteisellä palaverilla A-kodilla vuoden 2019 lopussa.

Opit käyttöön A-kodilla

Kankaanpään A-kodissa on eri yhteisöjä, joissa kuntoutusjaksojen pituudet vaihtelevat paljonkin. Peruskuntoutuksen yhteisössä kuntoutusjaksot kestävät 1–2 kuukautta, kun taas esimerkiksi perheyhteisössä sekä jatkokuntoutusyhteisö Joukasessa kuntoutusta annetaan pitkäkestoisesti, useammasta kuukaudesta jopa vuoteen.

Kankaanpään A-kodin kuntoutusvastaava Miia Rajakallio toivoo, että A-koti ja Lasinen lapsuus -toiminta onnistuisivat kehittämään yhteistyössä sellaisen käytännön, jonka avulla tukea olisi mahdollista tarjota kaikille A-kodin asukkaille tasapuolisesti kuntoutusjakson kestosta riippumatta.

– Keskeistä on pohtia, kuinka voisimme soveltaa toiminnan oppeja, kokemuksia ja käytäntöjä mukaan arkiseen toimintaamme A-kodilla erilaisena teema- ja ryhmämuotoisena toimintana. Tavoite on saada käytännöt osaksi jokapäiväistä kuntoutustamme, Rajakallio pohtii.

Mitä vertaistukiryhmissä tehdään?

Lasinen lapsuus -toiminnan ammatillisten vertaistuenryhmien tavoite on auttaa ihmisiä käsittelemään omia kokemuksiaan ja selviämään niiden aiheuttamista tunteista. Ryhmissä ei uppouduta lapsuuden traumoihin, vaan keskitytään arjen vakauttamiseen, yksilön keinovalikoiman kasvattamiseen ja vireystilan säätelyn opetteluun.

Ryhmissä tehdään erilaisia rajaamisharjoituksia, joiden tavoite on auttaa yksilöä tunnistamaan omia tunteitaan, oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Opetellaan siis vetämään rajoja ja myös kieltäytymään. Lisäksi harjoitellaan tunteiden hallitsemisessa auttavaa turvapaikka-ajattelua ja rentoutumista.

– Rentoutumisharjoitukset ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä rentoutuminen voi olla ahdistuneena todella vaikeaa. Monet harjoitukset ovat toiminnallisia, sillä tällaiset lapsuudessa koetut asiat ja omaksutut toimintamallit ovat usein kehomuistissa, luonnehtii Barck.

Ammatillisen vertaistuenryhmissä ohjaajat ovat paikalla varmistamassa, ettei kukaan ala hoitamaan toista ryhmäläistä sekä sen, että asioiden käsittely on turvallista ja tapahtuu toipumista tukevassa ympäristössä. Ilmiön laajuudesta kertoo se, että vertaistuenryhmät ovat äärimmäisen suosittuja eivätkä läheskään kaikki halukkaat mahdu mukaan. Yhteistyötä laajentamalla myös yhä useampi saa tarvitsemansa avun ja tuen.

– Yhteistyön nimissä perehdytämme A-kodin henkilökuntaa aiheeseen ja ammennamme tietoa vetämiemme vertaistukiryhmien annista. Kerromme, mitä olemme oppineet näistä vertaistukiryhmistä, mistä osallistujat ovat erityisesti hyötyneet ja mikä tuo eniten eväitä asian työstämisen jatkamiseen, Barck kertoo.

Lisää vaikuttavuutta päihdekuntoutukseen

Monet A-kodin asukkaista ovat perheellisiä ihmisiä. Syyllisyys ja pelko omassa vanhemmuudessa epäonnistumisessa on usein kova ja jatkuvasti läsnä. Omaa lapsuutta käsittelevissä vertaistuen ryhmissä yksilö saa hetkeksi unohtaa oman vanhemmuutensa ja sen sijaan keskittyä itseensä ja omiin tunteisiinsa.

A-kodissa koko kuntoutus perustuu ryhmäkeskeiseen toimintaan ja yhteisöhoitoon. Valmius ottaa käyttöön Lasinen lapsuus -vertaistukiryhmien opit ovat siis hyvät.

– Lasinen lapsuus -käytäntöjen ja oppien hyödyntämisen tavoitteena on lisätä helpotusta, kiitollisuutta ja rauhoittumista A-kodin asukkaiden arjessa sekä tehdä kuntoutuksesta sitä kautta entistä vaikuttavampaa. Omien haavojen ja niiden aiheuttamien kipuilujen tunnistaminen on tärkeä osa toipumista, Rajakallio toteaa.

Kuva: Dreamstime


Palaa takaisin >>