Juhannusvierailulle Mikkeli-yhteisöön

Tervetuloa vierailemaan Mikkelissä juhannusaattona 24.6. päiväaikaan. Talo tarjoaa pientä purtavaa ja Norolan taattua tunnelmaa. Myös juhannussauna lämpeää. 

Ilmoitathan tulostasi 15.6. mennessä numeroon 050 3639855.


Palaa takaisin >>

Vuoden 2021 toimintakertomus julkaistu

VAK ry:n 74. toimintakauden, vuoden 2021 aikana yhdistyksessä keskityttiin kuntoutustoiminnan kehittämiseen ja aloitettiin henkilöstön toimenkuvien selkeyttäminen. Covid-19-pandemia aiheutti kuntoutustoiminnalle monia uusia käytäntöjä. Perhekuntouttamisen kehittämisprojektia jatkettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoituksella.

Toimintavuonna työstettiin VAK ry:n strategiaa sekä hallituksen että henkilöstön voimin. Tarkoituksena on kirkastaa yhteisiä tavoitteita laadukkaan päihdekuntoutuksen toteuttamiseksi. Vaikka asiakaskysyntä vaihteli molemmissa toimintayksiköissä, oli toimintavuosi taloudellisesti tyydyttävä.  


Palaa takaisin >>

VAK ry mukana Päihdepäivillä 11.–12.5.2022


Vak ry:n Mikkeli-yhteisö ja Kankaanpään A-koti ovat mukana Päihdepäivät-verkkotapahtumassa. Päihdepäivillä järjestetään seminaareja kaikille ammattilaisille, vapaaehtoisille, opiskelijoille sekä muille päihde- ja mielenterveysaiheista kiinnostuneille. Tänä vuonna tarjolla on myös monipuolisesti maksutonta ohjelmaa.

Tervetuloa vierailemaan virtuaaliständillämme! Näytteilleasettajien messualue on ilmainen ja auki yleisölle kello 9–16.

Tänä vuonna tapahtuman kattoteema on Marginaalista samanvertaiseksi. Päihdepäivät-tapahtumaa järjestää vuosittain EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto.


Palaa takaisin >>

VAK ry:n hoitopäivälaskutukseen ja palveluhinnoitteluun muutoksia 1.1.2022 alkaen

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön toimipaikkojen hoitopäivälaskutus muuttuu.

Siirrymme hoitopäivähinnoittelussamme yhteen hoitopäivähintaan. Hoitopäivälaskulla emme erittele enää kunta- ja asiakasmaksuosuutta. Muutos perustuu 1.7.2021 voimaan astuneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain (734/1992) muutokseen (1201/2020).

Muiden kuin sopimuskumppaneiden hoitovuorokausihinta on 205,00 euroa. Lisäksi olemme tehneet muutoksia myös muihin palveluhintoihimme. Kaikki muutokset astuvat voimaan 1.1.2022 ja koskevat vain tämän jälkeen alkaneita kuntoutusjaksoja. 

Lisätietoja asiasta: puh. 02 572 820 / toimistopalvelut@vakry.fi


Palaa takaisin >>

Rauhallista joulun aikaa ihan jokaiselle

Kodeissa hiljennytään pikkuhiljaa joulun viettoon. Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö eivät kuitenkaan hiljene, vaan apua on saatavilla myös jouluna.

Moni asiakkaistamme viettää joulun yksiköissämme. Mahdollistamme asiakkaillemme kodinomaisen joulun, jossa lämmin tunnelma, yhdessäolo ja hyvä ruoka ovat keskiössä. Joulun ohjelmassa on rentoa ajanviettoa ja jouluperinteitä. Luomme yhdessä kokemuksen lämminhenkisestä joulusta ja tarjoamme turvaa ja onnen hetkiä joulun pyhille.

Yksikköjemme paikkavaraus toimii 23.12. saakka normaalisti ja seuraavan kerran 27.12. kello 8 alkaen. Perheille on saatavilla kuntoutuspaikkoja nopealla aikataululla. Paikkavaraukset puhelimitse:

  • Kankaanpään A-koti: puh. 02 572 820
  • Mikkeli-yhteisö: puh. 050 3639 855

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat rauhallista joulua!


Palaa takaisin >>

Mikkeli-yhteisö sai uuden johtajan

Mikkeli-yhteisö sai tänä kesänä uuden johtajan, kun Sini Korva valittiin eläkkeelle jääneen Kyllikki Klemmin tilalle. Sini on yhteisölle entuudestaan tuttu kasvo, sillä hän on työskennellyt talossa aiemmin ohjaajan tehtävissä.

Yhteisöhoitoon ja vertaistukeen perustuva kuntoutus vakuutti Sini Korvan jo hänen työskennellessä ensimmäistä kertaa Mikkeli-yhteisössä. Oppilaiksi kutsutuissa asiakkaissa näkyi konkreettinen muutos parempaan jo lyhyessä ajassa.

– Huomasin, miten vertaisuus ja yhteisöllisyys saivat aikaan paljon enemmän kuin luukulta luukulle juokseminen ja vaihtuvien sosiaalityöntekijöiden kanssa asioiminen. Myös Mikkeli-yhteisön arvopohja vakuutti minut, Sini kertoo.

Sini on työskennellyt lastensuojelun parissa jo yli kymmenen vuoden ajan, viimeisimpänä Essoten riveissä. Uuden työn hän otti vastaan hyvillä mielin.

– Mikkeli-yhteisöön oli helppoa tulla, sillä talo ja sen toimintaperiaatteet olivat aiemman sijaisuuden myötä tuttuja. Pidän siitä tavasta, jolla täällä asioita hoidetaan ja haluan jatkaa samaa hyvää linjaa.

Kun perusasiat ovat kunnossa, suuria muutoksia ei tarvita

Kesäkuun ajan Sini Korva perehtyi uuteen työhön edeltäjänsä Kyllikki Klemmin ohjaamana. Hektinen kesäkuu opetti jo paljon, mutta vielä on paljon opittavaa.

– Elimme kuukauden ajan yhdessä yhteisön arkea. Oli mahtavaa saada peilata omaa tekemistä Kyllikin toimintatapoihin, kysellä ja pähkäillä pulmatilanteita yhdessä. Nyt olo on varmempi, vaikka opittavaa riittää kyllä, Sini kiittelee.

Tulevaisuuden varalle uudella johtajalla ei ole suuria muutosideoita. Tärkeintä on, että siitä hyvästä mitä yhteisössä jo tehdään, pidetään kiinni.

– Paineita kehittää ja tehostaa toimintaa tulee varmasti monilta suunnilta, mutta perustan tulee olla vakaa. Yksityiskohtia voi sitten miettiä ja hioa ja kannustakin kokeilemaan rohkeasti uutta, Sini kuvailee.

Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa tulee myös tulevaisuudessa olemaan Sinin mukaan keskeisessä roolissa. Sinillä on vahva luotto Mikkeli-yhteisön henkilöstöön, sillä monet työntekijät ovat olleet talossa jo pitkään. Kyllikin saappaiden täyttäminen tuntuu Sinistä helpommalta juuri kokeneen henkilökunnan ansiosta.

– Vaikka johtaja vaihtuu, yhteisön arki ei muutu. Henkilöstön kokemus ja vankka ammattitaito takaavat sen!


Palaa takaisin >>

Muutokset ovat tulleet sosiaalialalla työskennelleelle Kyllikki Klemmille tutuiksi

Kyllikki Klemm aloitti Mikkeli-yhteisön johtajana vuonna 2017. Pitkä ura sosiaalialalla tuli päätökseen tänä kesänä ja seuraaja on jo perehdytetty tehtävään.

Kun Kyllikki Klemm valmistui vuonna 1988, sosiaalialalla työskentely oli hyvin toisenlaista kuin nykyään. Ajateltiin, että sosiaalityöntekijät tiesivät, mikä asiakkaille oli parasta. Toisaalta asiakkaille oli enemmän aikaa ja työtä tehtiin kokonaisvaltaisemmin. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja se näkyy sosiaalialalla monin tavoin.

– Nyt kenttä on pirstaleinen ja sosiaalitoimen asiakkaiden kaipaama jatkuvuus puuttuu. Toisaalta asiakkaiden yksilölliset tarpeet otetaan paremmin huomioon ja heidän omia toiveitaan kunnioitetaan enemmän, Kyllikki kuvailee.

Ensimmäisen kerran Kyllikki tutustui Mikkeli-yhteisöön vuonna 2011. Seuraavan kolmen vuoden ajan hän työskenteli yhteisössä sosiaalityöntekijänä. Aluksi hän ei aina uskonut yhteisömuotoisen kuntoutuksen tehoon, mutta ajan saatossa työ osoitti tehokkuutensa.

– Yhteisö todella kantaa. Tällaista kuntoutusmuotoa tulisi mielestäni hyödyntää laajemminkin. Ihmistä ei luotu olemaan yksin ja yksilökeskeisessä yhteiskunnassamme tämä helposti unohtuu.

Kyllikin johtama Mikkeli-yhteisö on kokenut useita muutoksia ja kehitysprosesseja. Työtä on tehty yhdessä henkilöstön kanssa.

– Saan todella olla kiitollinen, että olen päässyt tekemään upeiden kollegoiden kanssa työtä urani aikana. Niin täällä Mikkeli-yhteisössä kuin muuallakin. Nyt nautin vapaa-ajasta ja vastuu on siirretty uusille harteille.


Palaa takaisin >>

Huumetyöläisten neuvottelupäivät järjestetään syyskuussa

Riippuvuusalan ilmiöihin keskittyvä Huumetyöläisten neuvottelupäivät -tapahtuma järjestetään syyskuussa jo 20. kerran. Tänä vuonna valtakunnallisessa tapahtumassa ajankohtaisia aiheita käsitellään yhteisöhoidon ja yhteisöllisyyden näkökulmasta.

Tapahtumassa kuullaan inspiroivat puheenvuorot kahdelta alan huipulta. Yhteisöhoidon ja traumaorientoituneen työotteen asiantuntija, kokemustutkija ja yhteisövalmentaja Mai Peltoniemi sekä yhteiskehittämisen asiantuntija, tutkija Outi Hietala jakavat näkökulmia käsiteltävästä teemasta. Luvassa on myös työpajatyöskentelyä ja yhdessä oppimista. Ohjelman jälkeen osallistujilla on mahdollisuus verkostoitumiseen ja vapaamuotoiseen illanviettoon yhdessä saunoen.

Tapahtuman järjestäjinä toimivat Suomen terapeuttisten yhteisöjen ystävät STERY ry, A-Kiltojen Liitto ry, Kalliola Oy, Evipro Oy, Suoja-Pirtti ry sekä VAK ry. Tapahtuma järjestetään koronarajoitukset huomioiden.

Tapahtuma järjestetään Helsingissä 3.9.2021 kello 8.30–15.30. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan STERY ry:n sivuilla.


Palaa takaisin >>

Etsimme johtajaa Mikkeli-yhteisöön

Mikkeli-yhteisö on yhteisöhoidollinen riippuvuuskuntoutusyksikkö. Tarjoamme laadukasta ja lääkkeetöntä kuntoutusta yksilöille, pariskunnille ja perheille kodinomaisessa miljöössä Mikkelissä, Korpijärven rannalla.

Mikkeli-yhteisön tiimi koostuu reilusta kymmenestä terveys- ja sosiaalialan ammattilaisesta. Haemme uutta johtajaa nykyisen siirtyessä eläkkeelle. Etsimällämme henkilöllä on sosiaalityöntekijän kelpoisuus sekä kokemusta johtamisesta, yhteisöhoidosta ja päihdehuollosta.

Tarjoamme mielenkiintoisen työn innostuneessa työyhteisössä ja viihtyisän työympäristön.

Lähetä hakemuksesi ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen osoitteeseen

VAK ry, PL 57, 38701 Kankaanpää tai kimmo.sainio@vakry.fi tiistaihin 6.4.2021 mennessä.

Lisätietoja:
Kimmo Sainio, puh. 050 338 5150, kimmo.sainio@vakry.fi
Kyllikki Klemm, puh. 044 242 1562, kyllikki.klemm@vakry.fi

VAK ry on lähes 70 vuotta toiminut päihdealan järjestö, joka tänä päivänä tuottaa valtakunnallisesti päihdehuollon laitoskuntoutuspalveluita Kankaanpään A-kodissa ja Mikkeli-yhteisössä.


Palaa takaisin >>

Raskaana olevien päihteitä käyttävien äitien kuntoutushanke

Kehityshanke tuo apua raskaana olevien päihdekuntoutukseen

VAK ry toteuttaa parhaillaan Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksella kaksivuotista kehittämishanketta, joka kohdistuu päihteitä käyttävien äitien kuntoutukseen. Hankkeen tavoitteena on auttaa päihteitä käyttäviä raskaana olevia, juuri synnyttäneitä tai vauvaperheiden äitejä sekä muuta perhettä ja läheisiä. Odottavista äideistä noin kuusi prosenttia on päihderiippuvaisia, mikä tarkoittaa noin 3 000–6 000 sikiön kehityksen päihteistä johtuvaa vaaraa vuosittain. Yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa onkin äidin päihteiden käyttö, mihin voitaisiin vaikuttaa onnistuneella kuntoutuksella.

VAK ry on saanut valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien kuntoutuspalveluiden turvaamiseen myös vuosina 2018–2019, jolloin päätavoitteina oli ensisijaisesti toimintaympäristön kohentaminen ja työntekijöiden osaamisen vahvistaminen. Näiden kehityshankkeiden pohjalta jatketaan perheyhteisötyön sisäisten prosessien kehittämistä nyt meneillään olevassa hankkeessa. Avaintekijöinä on muun muassa sisäisen tiedonkulun sekä eri ammattiryhmien välisen yhteistyön toimivuuden varmistaminen. Vuonna 2019 A-kodin perhekuntoutuksessa kävi 30 eri perhettä ja 138 yksittäistä henkilöä.

Kehitystyö kasvattaa osaamista ja hahmottaa mallinnusta

Kehitystyön tavoitteina on päihdekuntoutuksen hoitomallin ja palveluketjun kehittäminen sekä päihdekuntoutuksen vaikuttavuustietoisuuden lisääminen. Lisäksi halutaan edelleen vahvistaa henkilökunnan osaamista, kehittää vaikuttavuuden seurantaa ja vähentää ylisukupolvisuutta. Perhekuntoutuksella motivoidaan vanhempaa päihteettömyyteen sekä antamaan keinoja arjessa selviytymiseen ja tunne-elämän taitojen kehittämiseen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen.

Hankkeen avulla pyritään lisäämään osaamista tähän erityisalaan ammattilaisten kesken sekä kasvattamaan yhteistyötä neuvoloihin, lastensuojeluun ja läheisille. Raskaudenaikaisen päihdekuntoutuksen prosessin mallinnus auttaa hahmottamaan kuntoutusta kokonaisvaltaisesti sekä vanhemman tai vanhempien että sikiövauvan kannalta.

Tilannekartoituksesta toimenpiteisiin

Hanke aloitettiin perhekuntoutuksen nykytilanteen kartoituksella. Arjen kehittämistarpeita selvitettiin haastattelemalla Mikkeli-yhteisön ja Kankaanpään A-kodin perheyhteisön työntekijöitä.

– Kartoituksen jälkeen on järjestetty kehittämispäiviä, vahvistettu henkilöstön osaamista lisäkoulutuksella ja selkeytetty tehtäväkuvauksia sekä työnjakoa, hanketyöntekijä Laura Räsänen A-kodilta kertoo. Olemme myös kehittäneet vanhemmuusryhmää, ja lisäksi molemmissa toimipaikoissa työskentelevät hanketyöntekijät ovat osallistuneet asiakastyöhön, mikä on todettu tarpeelliseksi sekä vastavuoroisen osaamisen jakamisen että hankkeen tavoitteiden konkretisoitumisen kannalta.

Avainasemassa on yhteistyö – kehittämistyössä yhteistyön tiivistäminen ja tehostaminen on tärkeää. Pitkällä aikavälillä syntyneet haasteet vaativat myös poisoppimista, ymmärryksen lisääntymistä ja vaihtoehtoisia toimintamalleja niin yksilötasolla kuin organisaatioissakin.

– Jotta esimerkiksi yli sukupolvien siirtyvien riskitekijöiden periytyvyys saataisiin katkaistua, tarvitaan varhaisen vuorovaikutuksen, lapsen näkökulman ja traumatisoitumisen vaikutusten tarkempaa huomioimista työskentelyssä, Räsänen selvittää.

(Päihderiippuvuustilastotietojen lähde Ensi- ja turvakotien liitto.)


Palaa takaisin >>

Joulurauhaa ja kaikkea parempaa alkavalle vuodelle

Joulu on erityistä aikaa myös Kankaanpään A-kodilla ja Mikkeli-yhteisössä. Tänä jouluna kaikki ylimääräinen liikkuminen kuntoutuslaitoksesta on minimissään, joten yhä useampi asukas viettää joulun meillä. 

Monilla asukkailla kokemus joulusta ei ole lämmin. Muistoja sävyttävät usein yksinäisyys ja päihteiden käyttö. Päihdekuntoutuksessa on mahdollisuus erilaiseen jouluun.

Jouluperinteistä syntyy kodinomainen tunnelma

Laitosolosuhteista ja koronasta huolimatta yksiköissä pyritään mahdollistamaan tasapainoinen sekä rauhallisen mukava joulunaika. Tavoitteena on luoda kodinomainen ja lämminhenkinen tunnelma kaikille – syödään hyvin ja rentoudutaan. Päihteetön joulu on arvokas kokemus kaikille.

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat rauhallista joulua! 


Palaa takaisin >>

Yhteisöhoito tuo turvaa ja antaa tilaa toipua

Riippuvuuskuntoutus Kankaanpään A-kodissa ja Mikkeli-yhteisössä perustuu yhteisöllisyyteen. Yhteisöhoidossa yhteisöä käytetään tietoisesti vaikuttamisen välineenä ja vertaistukea kuntoutumista tukevana metodina.

Yhteisöllisyydestä puhutaan tänä päivänä paljon. Sen vahvistamista peräänkuulutetaan niin kouluissa, työyhteisöissä, vanhusten hoidossa kuin kuntoutusyhteisöissäkin. Kuitenkin käsitys siitä, mitä yhteisöllisyys käytännössä on ja kuinka sitä kehitetään, on usein epäselvä.

– Yleisen määritelmän mukaan yhteisöllisyydessä keskeistä on yhteenkuuluvuuden tunne, joka syntyy jäsenten vuorovaikutuksessa. Yhteisöjen voima on kautta aikojen taannut ihmiskunnalle hengissä säilymisen, kertoo psykologi ja yhteiskuntatieteiden tohtori Kari Murto.

Murrolla on kokemusta yhteisöhoidosta jo yli 40 vuoden ajalta. Vuosiin mahtuu yhteistyötä myös A-kodin ja Mikkeli-yhteisön kanssa. Syyskuussa A-koti järjesti yhteisöllisyyttä käsittelevän koulutuspäivän koko A-kodin henkilökunnalle.

– A-kodilla on vankat ja pitkät perinteet yhteisöllisyydestä. Tuoreimmassa koulutuksessa halusimme rakentaa entistä yhtenäisempää kuvaa koko talon yhteisöllisistä arvoista ja toimintatavoista, A-kodin johtaja Marikki Forell toteaa.

Yksilöllisyys kehittyy hyvässä yhteisössä

Yhteisö ei ole yksilöllisyyden vastakohta, päinvastoin. Yksilön myönteinen kehitys toteutuu turvallisessa yhteisössä, jossa voi tehdä virheitäkin ja oppia niistä. Yhteisöllisyys on yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä toimii voimavaranayhteisön jäsenille.

– Yhteisön vaikutus voi olla jäseniinsä myönteinen tai kielteinen. Jokaisella yhteisön jäsenellä on myös oma subjektiivinen mielikuva yhteisöstä, miten esimerkiksi kokee oman asemansa ja arvonsa yhteisön jäsenenä. Jos ihminen kokee, ettei häntä arvosteta yhteisössään, vaikuttaa se kielteisesti hänen hyvinvointiinsa ja käyttäytymiseensä, Murto kuvaa.

Riippuvuussairauksien ja päihdeongelmien taustalla on usein elinyhteisöihin liittyviä negatiivisia kokemuksia. Nämä kokemukset voivat olla peräisin niin perhe-, koulu- kuin työyhteisöistä. Esimerkiksi perhe, jossa päihdeongelmaisten vanhempien käyttäytyminen ja lasten kohtelu on ennustamatonta, synnyttää lapsille turvattomuutta, pelkoa ja psyykkisiä ongelmia. Yhteisöhoidossa yhteisöä hyödynnetään tietoisesti sen jäsenten kuntoutumisen tukena. Hyvä yhteisö korjaa ja vertaistuki antaa eväitä toipumiseen.

Toiminnalliset rakenteet ovat tärkeitä

Kuntoutettavien aktiivinen rooli on yhteisöhoidossa keskeinen. Henkilökunta asettaa toiminnalle perussäännöt eli reunaehdot ja niistä keskustellaan toistuvasti yhteisissä kokouksissa kuntoutettavien kanssa. Keskustelut, joita käydään esimerkiksi jonkun jäsenen rikottua sääntöjä, auttavat ymmärtämään oman käyttäytymisen seurauksia itselle ja toisille sekä ottamaan vastuuta käyttäytymisestään. Seuraamukset itsessään eivät edistä haluttua käyttäytymisen ja elämäntavan muutosta.

Yhteisöhoito edellyttää selkeitä sosiaalisia ja toiminnallisia rakenteita. Toiminnalliset rakenteet tarkoittavat yhteisön arjen elämää jäsentäviä toimintoja, kuten yhteisökokouksia, henkilöstökokouksia, työtoimintoja ja terapeuttisia ryhmiä, joiden kaikkien perustehtävä on tukea yhteisön jäsenten muutosta ja kuntoutumista. Kaikkea, mitä yhteisössä tehdään ja tapahtuu, käytetään kuntoutumisessa hyödyksi.

Yhteisön sosiaaliset rakenteet luovat toiminnan puitteet ja perustan. Tällaisia rakenteita ovat johto, henkilöstöyhteisö, asiakasyhteisö, säännöt, roolit ja hierakia. Sosiaalisten rakenteiden rooli on yhteisöllisen toiminnan perusta. Sosiaalisilla rakenteilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kuinka lähellä henkilöstöä ja asiakkaita johto on arjessa tai sitä, miten lähellä henkilöstö- ja asiakasyhteisö ovat toisistaan. Hyvässä yhteisössä nämä kuvatut ryhmät elävät yhteistä arkea, ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa ja pystyvät kommunikoimaan avoimesti keskenään.

Myös fyysisillä rakenteilla, kuten sijainnilla ja rakennuksilla, voidaan tukea yhteisöllisyyttä. Rakennuksessa tulisi olla sekä yhteisöllisiä että yksilöllisiä tiloja. Tilat pidetään järjestyksessä ja siisteinä, sillä ympäristö muokkaa asenteita, käyttäytymistä ja vastuuseen kasvamista.

Yhteisöhoito vaatii aikaa

Yhteisöhoidon lähtökohta on hyvän yhteisön rakentaminen. Hyvä yhteisö luo muutokselle, oppimiselle sekä kasvulle turvallisen ja arvostavan perustan.

– Tällaisen yhteisön luominen on vaativa ja hidas prosessi, huomauttaa Murto.

Juuri tästä syystä hoitoaika onkin yhteisöhoidon onnistumisen kannalta olennainen. Kun yhteisö koetaan turvalliseksi ja ennustettavaksi, alkaa luottamus rakentua. Luottamus on yhteisöhoidon perusta. Jos yhteisön jäsenten vaihtuvuus on suurta, luottamusta ei ehdi syntyä ja yhteisölliseltä hoidolta menee pohja.

Hoitoaikojen lyhyys on nykyään todellinen ongelma. Kuukauden tai parin jälkeen katkeavat maksusitoumukset ovat usein rahan hukkaan heittämistä. Niin lyhyessä ajassa ei seurantatutkimusten mukaan saada pysyviä tuloksia, tietää Murto.

Yhteisöhoito luo pohjan toipumiselle

Toiminnan on oltava tavoitteellista ja johdonmukaista – koko ajan. Rutiinit ja ennustettavuus luovat luottamuksen ohella myös pohjan yhteisön jäsenten kuntoutuksen jälkeiselle elämälle. Murron mukaan yhteisöhoito onkin ammatillisesti hyvin vaativaa.

– Yhteisöhoito vaatii tietoa, osaamista ja kärsivällisyyttä. Ohjaajien on oltava johdonmukaisia, mutta kuitenkin ajattelutavoissaan joustavia, sillä samat lähestymistavat eivät toimi kaikille. Perusasenteen kuntoutettavia kohtaan on oltava myönteinen ja heidän problematiikkaansa on aidosti ymmärrettävä. Käytökselle on aina olemassa jokin syy, joka on selvitettävä kuntoutuksen onnistumiseksi. Yhteisöjen vertaistuki luo turvalliset puitteet tälle toipumisen matkalle.

Yhteisöhoito

  • Päihde- ja moniongelmaisten (päihteet, psyykkiset häiriöt, rikollisuus) hoidossa yhteisöhoito on tutkitusti yksilö- ja lääkehoitoa tehokkaampaa.
  • Yhteisöhoito soveltuu hyvin vaikeiden asiakkaiden, kuten päihderiippuvaisten, persoonallisuushäiriöisten, vankien sekä epäsosiaalisten lasten ja nuorten kuntoutukseen.
  • Pysyvien tulosten saavuttamiseksi kuntoutusjakson keston tulisi olla 6–9 kuukautta.
  • Jälkihoidon organisointi parantaa tulosten pysyvyyttä.
  • Yhteisöhoidon tuloksellisuus riippuu suuresti kuntoutusajan pituudesta ja yhteisöhoidon tasosta.

Kuva: Dreamstime.


Palaa takaisin >>

Haussa hanketyöntekijä perheyhteisöön

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt VAK ry:lle valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien palveluiden turvaamiseen vuosille 2020–2021. Avustuksen kohteena ovat raskaana olevat, vastasynnyttäneet sekä vauvaperheen päihteitä käyttävät äidit, heidän mahdolliset kumppaninsa sekä perheen mahdolliset muut lapset.

Kankaanpään A-koti, yhdessä Mikkeli-yhteisön kanssa, on käynnistänyt kaksivuotisen hankkeen edellä mainitun kohderyhmän palveluiden kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on mallintaa raskaana olevien päihdekuntoutuksen hoitomalli, palveluketjut VAK ry:n toimipisteissä sekä yhteistyötoimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on osaamisen vahvistaminen sekä vaikuttavuusseurannan kehittäminen. Hankkeen toimet tähtäävät ylisukupolvisuuden vähentämiseen.

Haemme nyt määräaikaista hanketyöntekijää osaksi perheyhteisön työryhmää. A-kodin perheyhteisö on seitsemän perheen kuntoutusyhteisö, jossa työskentelee moniammatillinen työryhmä. Hanketyöntekijä tulee työskentelemään tiiviissä yhteistyössä A-kodin ja Mikkeli-yhteisön perhekuntoutuksen (kolme perhekuntoutuspaikkaa) kehittämiseksi sekä hankkeen koordinaation yhtenäistämiseksi.

Hakijalta edellytämme kokemusta hanketyöstä, ymmärrystä päihdeperheiden erityishaasteista, hyviä IT-taitoja sekä kykyä toimia rakentavasti muuttuvissa olosuhteissa. Innovointi, sosiaalisuus ja verkostomainen työote ovat sinulle luontaisia tapoja toimia.

Kelpoisuusvaatimus: Sosiaalityöntekijä tai muu soveltuva korkeakoulututkinto.

Lisätietoja tehtävästä antaa A-kodin johtaja Marikki Forell, 044 491 0095.

Hakemukset ansioluetteloineen tulee lähettää 13.5.2020 mennessä osoitteeseen: marikki.forell@vakry.fi


Palaa takaisin >>

Päihdekuntoutuja saa vertaistukea verkossa

Koronaepidemian hillitsemiseksi asetetut rajoitukset estävät myös vertaistukiryhmien kokoontumiset. Tärkeää toimintaa jatketaan poikkeustilassa verkon välityksellä.

Päihdekuntoutujille vertaistukiryhmien kokoontumiset ovat tärkeä osa toipumisprosessia. Vertaistukiryhmissä on kyse itsehoidosta, jonka avulla opitaan puhumaan asioista, joista ei ole ennen ollut valmis puhumaan.

– Päihteiden käyttäjät usein ajattelevat, että heidän tarinansa on ainutlaatuinen, ja että niistä asioista, joita on tapahtunut ja tullut tehtyä ei voi tai kehtaa puhua. Vertaistukiryhmissä muiden tarinoita kuunnellessaan saakin huomata, että muilla on ihan samanlaisia kokemuksia. Osallistuminen auttaa samaistumaan muiden kokemuksiin ja rakentaa sitä kautta luottamusta myös omaan toipumiseen, Tiina Mikkeli-yhteisöstä kertoo.

Vallitseva poikkeustilanne asettaa omat haasteensa vertaistukiryhmien toiminnalle. Mikkeli-yhteisön kolme omaa vertaistukiryhmää pyörivät tällä hetkellä ainoastaan yksikön sisäisenä toimintana.

– Tavallisesti vertaistukiryhmämme ovat avoimia kaikille, kuten vertaistukitoiminnan luonteeseen kuuluu. Nyt poikkeustilan aikana ryhmiin saavat fyysisesti osallistua vain Mikkeli-yhteisön asukkaat, Toni sanoo.

Etävertaistukiryhmät ehkäisevät eristäytymistä

Siinä, missä Mikkeli-yhteisön omiin vertaistukiryhmiin on saanut osallistua ulkopuolisetkin, myös Mikkeli-yhteisön asukkaat ovat säännöllisesti osallistuneet yhteisön ulkopuolella järjestettäviin vertaistukiryhmiin. Niin tehdään nyt poikkeustilassakin – etänä.

– Pari kertaa viikossa osallistumme verkossa järjestettävään vertaistukiryhmään osana päiväohjelmaamme. Tällöin tapaamiseen voi liittyä joko itsenäisesti puhelimellaan omasta huoneesta tai sitten yhteisesti täältä sisäisestä kokoontumisestamme, kertoo Tiina.

Etävertaistukiryhmiä järjestetään verkon välityksellä erilaisia sovelluksia apuna käyttäen. Osassa kokoonnutaan pelkän äänen yhdistäminä, toisissa videokuvan kanssa. Verkossa olevat vertaistukiryhmät mahdollistavat osallistumisen mistä tahansa päin Suomea tai maailmaa. Poikkeustilan vuoksi tarjonta on lisääntynyt huimasti.

– Ryhmiä on tarjolla nyt jopa kymmeniä päivittäin. Tällaista volyymia tuskin olisi ilman vallitsevaa tilannetta. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen siitä huolimatta, että fyysiset kohtaamiset on kielletty. Eristäytyminen on äärimmäisen haitallista päihdekuntoutujalle, toteaa Toni.

Kohtaamista ei korvaa mikään

Etävertaistukiryhmien toiminta ylläpitää omalta osaltaan päihdekuntoutujien toipumisprosessia, mutta fyysisten kohtaamisten korvaajaksi niistä ei ole. Tiinan mukaan vertaistukiryhmien kokoontumiset kahvitteluineen ja vapaamuotoisine alku- ja loppukeskusteluineen ovat monille päihdekuntoutujille viikon kohokohtia.

– Fyysisten vertaistukiryhmien yksi merkittävimpiä tarkoituksia on kasvattaa kuntoutujan päihteetöntä ihmissuhdeverkostoa. Toisten kohtaamista kasvokkain ei mikään voi korvata. Poikkeusoloissa etävertaistukiryhmät ovat kuitenkin loistava tapa ylläpitää keskusteluyhteyttä muihin ja saada luottamusta omaan toipumiseen.

Lue lisää etävertaistukitoiminnasta: NA Suomi ja AA Suomi


Palaa takaisin >>

VAK ry:lle valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien palvelujen turvaamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt VAK ry:lle valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien ja perheiden palvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi vuosille 2020–2021. Palvelun kohteena ovat raskaana olevat, vastasynnyttäneet ja vauvaperheen päihteitä käyttävät äidit sekä heidän ja perheen mahdolliset muut lapset. Valtionavustus kohdentuu sekä Kankaanpään A-kotiin että Mikkeli-yhteisöön.

Kankaanpään A-kodin johtaja Marikki Forell on erittäin tyytyväinen valtionavustuksen kohdentumisesta VAK ry:lle.

– Tämä mahdollistaa meille entistä paremmat resurssit ja mahdollisuudet kehittää perhekuntoutusta molemmissa toimintayksiköissämme. A-kodissa perhekuntoutusta on tarjottu jo vuodesta 1989 asti. Meillä on siis pitkät perinteet perhekuntoutuksen saralla, ja samaan aikaan olemme myös vahvasti kehittyvä toimintayhteisö.

Valtionavustuksen tuella on tarkoitus mallintaa erityisesti raskaana olevien hoitomalli ja palveluketju VAK ry:n toimintayhteisöjen sekä yhteistyötahojen kanssa.

– Mallintamisen tavoitteena on lisätä sekä omaa että myös koko toimijaverkoston yhteisymmärrystä ja osaamista raskausajan kuntoutuksen erityispiirteistä, kertoo Forell.

Kokonaisvaltaista hoitoa ja vaikuttavuuden seurantaa

Tilastollisten arvioiden mukaan päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten määrä on nousussa. Arviolta noin kuusi prosenttia raskaana olevista naisista on alkoholin suurku­luttajia ja joka vuosi syntyy noin 3000 raskausaikana päihteille altistunutta lasta. Näistä jopa 600:lla arvioidaan olevan sikiöaikaiseen alkoholialtistukseen liittyviä oireita.

– VAK ry haluaa olla edelläkävijä raskaana olevien ja päihdeperheiden yhteisöllisten ja lääkkeettömien kuntoutusmenetelmien kehittämisessä Suomessa. Avustusaikana tulemme kehittämään kuntoutusmallin, jonka avulla parannamme raskaana olevien kokonaisvaltaista hoitoa ja sen vaikuttavuuden seurantaa. Panosta­malla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa koko päihdeperheen dynamiikkaan, ennaltaehkäisemme ja vähennämme ylisukupolvisuuden riskejä ja kasvatamme inhimillisesti hyvää elämää myös päihdevanhempien lapsille, summaa Forell.


Palaa takaisin >>

Seuraava jatkohoidon viikonloppu tammikuussa

Mikkeli-yhteisön seuraava jatkohoidon viikonloppu on tulossa jälleen 31.1.2020-2.2.2020. Totuttuun tapaan ohjelmassa on yhdessäoloa ja toipumista. Ilmoittautuminen 20.1.2020 alkaen kello 9:00 henkilökunnan päivystysnumeroon 050 3639 855. Muista omat liinavaatteet, ja ilmoitathan mikäli sinut tarvitsee hakea Mikkelin matkakeskukselta.

Kuva: Shutterstock


Palaa takaisin >>

Joulurauhaa päihdekuntoutuksessa

Joulu on erityistä aikaa myös Kankaanpään A-kodilla ja Mikkeli-yhteisössä. Osa asukkaista lähtee kotiin, osa jää kuntoutukseen myös joulunpyhiksi. Peruskuntoutuksen puolella kuntoutusjaksot ovat lyhyempiä, jolloin kuntoutusta ei keskeytetä kotiloman ajaksi. Moni jää kuitenkin viettämään joulua kuntoutuslaitokseen omasta tahdostaan.

Puoli vuotta Kankaanpään A-kodin perheyhteisössä 14-vuotiaan poikansa kanssa asunut Satu viettää tänä vuonna erilaisen joulun.

– Olisimme saaneet mennä jouluksi kotiin, mutta päätimme jäädä A-kodille. Tämä oli sekä oma että poikani toive. Aikaisempina jouluina on menty paikasta toiseen, nyt keskitytään rauhassa omaan perheeseen.

Jouluperinteet luovat turvaa

Monilla asukkailla kokemus joulusta ei ole lämmin. Muistoja sävyttävät usein yksinäisyys ja päihteiden käyttö. Päihdekuntoutuksessa on mahdollisuus erilaiseen jouluun.

– Laitosolosuhteista huolimatta pyrimme mahdollistamaan kodinomaisen, rauhallisen ja lämminhenkisen joulun. Pappi tulee pitämään jouluhartauksen ja lisäksi tarjoamme kuljetuksen joulukirkkoon. Syömme jouluruokaa ja jaamme talon ostamat pienet lahjat asukkaille. Tapana on valita asukkaista pukki, joka kiertää jakamassa lahjat, Kankaanpään A-kodin kuntoutusvastaava Miia Rajakallio luonnehtii.

Rajakallion mukaan osa kuntoutuksen vanhoista asukkaista palaa A-kodille jouluksi – jopa vuosittain.

– Moni pelkää retkahdusta. Sitä, kuinka selviää joulusta yksin. Täällä on tarjolla mukavaa seuraa ja rauhalliset puitteet. A-kodin tuttu ympäristö turvaa joulunvieton.

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat rauhallista joulua!


Palaa takaisin >>

Myös päihderiippuvaisen läheinen tarvitsee apua

Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Tutkitusti noin puolet suomalaisista kokee haittoja toisen alkoholin käytön seurauksena. Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tarjoama riippuvuuskuntoutus saa aikaan elämänpituisia vaikutuksia.

THL:n vuonna 2018 julkaiseman Näin Suomi juo -selvityksen mukaan 2,6 miljoonaa suomalaista on kokenut haittoja, jotka johtuvat jonkun muun alkoholin käytöstä.

– Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Kuntouttamalla yhtä ihmistä, vaikutukset leviävät ja jopa kymmenkertaistuvat, kertoo Kankaanpään A-kodin perheyhteisön vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.

Noin puolet suomalaisista siis kokevat haittoja toisen henkilön alkoholin käytöstä. Heistä noin 500 000 kertoo, että kyseessä on omaan lähipiiriin kuuluva henkilö, esimerkiksi äiti, isä, sisarus tai oma lapsi.

– THL:n tutkimuksen mukaan päihderiippuvaisista kuitenkin vain alle 8 000 saa vuosittain apua päihdehuollon laitoksissa. Tähän lukuun sisältyvät myös kaikki katkaisuhoidot, toteaa vastaava sairaanhoitaja Jenni Kukkula Kankaanpään A-kodista.

VAK ryn torivartin puheenvuorossa kuultiin läheisten kertomuksia riippuvuuskuntoutuksen vaikutuksista.

Vaikutukset periytyvät ylisukupolvisesti

Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö osallistuivat jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaisesti tänäkin vuonna Suomen suurimpaan yhteiskunnalliseen keskustelutapahtumaan, Porin SuomiAreenaan.

– Tämänvuotinen teemamme, päihteiden käyttäjien perhe ja läheiset, on selkeästi madaltanut kynnystä juttelemaan tulemiselle. Teltallamme kansalaistorilla on vieraillut paljon väkeä, ja ihmisvilinästä huolimatta olemme päässeet käymään syvällisiäkin keskusteluja siitä, millaisia vaikutuksia läheisen päihderiippuvuudella on muun perheen ja lähipiirin elämään, Kukkula kertoo.

Päihderiippuvuuden vaikutukset ovat ylisukupolvisesti periytyviä. Vaikutuksen alaiset -teema herätteleekin ihmisiä kertomaan kokemuksistaan ja hakemaan apua, niin itselleen kuin läheiselleenkin.

– Meidän on opittava pois vaikenemisen kulttuurista ja rohjettava pyytää apua. Ensimmäinen askel on ymmärtää se, että päihderiippuvuus on sairaus, josta on vaikeaa toipua ilman kunnollista apua ja lisäksi se, että myös päihderiippuvaisen läheisillä on oikeus ja tarve saada apua, Sillanpää kuvailee.

Kuka saa apua?

Avun tarvitseminen ei kuitenkaan ole tae avun saamiselle. Avun saaminen päihdeongelmaan riippuu täysin siitä, millaisia palveluja kotikunnassa on saatavilla. Tämä aiheuttaa Suomessa eriarvoisuutta. Kankaanpään A-kodin torivartin puheenvuorossa kuultiin läheisten kertomuksia avun saamisen vaikeudesta ja riippuvuuskuntoutuksen vaikutuksista.

– Vihasin huumeita, mutta rakastin lastani. Mitä muuta olisin voinut tehdä, kirjoitti eräs äiti.

Ulkopuoliset olivat jo käskeneet äidin luovuttaa, kun hän oli hakenut lapselleen toistuvasti ja tuloksetta apua.

– Kun usko loppuu auttajilta, he eivät enää näe ihmistä päihderiippuvaisen takana, kuvailee toinen äiti, jonka poika oli yhteiskunnan silmissä tuomittu epäonnistumaan ja avuksi tarjottiin enää korvaushoitoa.

Äiti tiesi sen olevan kohtaloksi pojalleen, ja hän päätti taistella raikkaimpansa puolesta. Pitkän kamppailun jälkeen äidin onnistui saada lapsensa oikean avun pariin, riippuvuuskuntoutukseen Kankaanpään A-kotiin.

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tarjoama lääkkeetön yhteisöhoito ja vertaistukeen perustuva riippuvuuskuntoutus saavat aikaan elämänpituisia vaikutuksia. Sillanpää kannustaakin hoidosta päättäviä tahoja pohtimaan tehtyjen päätösten todellisia ja kertautuvia kustannuksia.

– Hoitamattomat päihdesairaudet hajottavat Suomessa lukuisia elämiä. Onko meillä oikeasti varaa siihen?

Fiona ja Lauri toimivat kokemusasiantuntijoina Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tapahtumateltalla SuomiAreenassa.

Palaa takaisin >>