Vertaisyhteisö tarjoaa riippuvuudesta kuntoutuvalle harjoitusareenan käsitellä omia haasteitaan ja opetella uusia elämäntaitoja. Osaava henkilökunta huolehtii ryhmän dynamiikasta ja toimivuudesta.
Päihde- ja riippuvuuskuntoutuksessa pyritään edistämään kokonaisvaltaista elämänmuutosta. Laadukkaan yhteisökuntoutuksen olennaisia osa-alueita ovat yhteisöhoito ja vertaistuki. Hyvä yhteisö korjaa ja vertaistuki antaa eväitä toipumiseen.
– Vertaisryhmä on keskeisin vaikuttava tekijä, joka mahdollistaa muutoksen. Ilman ryhmän tukea yksilö ei löydä muutokselle voimaa itsestään, korostaa Mikkeli-yhteisön sairaanhoitaja Johan Vartiainen.
Pitkän kokemuksen yhteisökuntoutuksesta omaava Johan on työskennellyt Mikkeli-yhteisössä jo vuodesta 2002, tehden välillä töitä muuallakin. Hän määrittelee yhteisökuntoutuksen olevan vertaisryhmän tai yhteisön tietoista käyttämistä yksilön kuntoutuksellisten tavoitteiden täyttämiseksi.
– Aina on olemassa vertaisryhmävaikutus, ja yhteisöhoidossa pyritään ottamaan se haltuun. Tavoitteena on muuttaa ryhmän vaikutus myönteiseksi ja valjastaa se kuntoutumisen tueksi. Yhteisö toimii peilinä yksilön haasteille ja tuo ne esiin yhdessä käsiteltäväksi, avaa Johan.
Vertaisryhmä on keskeisin vaikuttava tekijä, joka mahdollistaa muutoksen.
Yhteisö tarjoaa harjoitteluareenan
Kuntoutuksessa ei hoideta pelkästään päihdeongelmaa, vaan riippuvuuden voittaminen edellyttää muutoksia monella eri elämänalueella. Haasteisiin kuuluvat usein esimerkiksi ahdistuksen voittaminen, luottamuksen opettelu tai itsetuntemuksen lisääminen. Omien ajatusten ja tunteiden esiintuominen on myös keskeinen taito, jossa yhteisö voi auttaa.
– Yhteisöhoidon toteuttaminen lähtee aina yksilöllisestä suunnitelmasta. Yhteisöhoito on aina 100-prosenttisen hyvää yksilöhoitoa. Yhteisön voi nähdä harjoitteluareenana uusille taidoille ja uudelle käyttäytymiselle, kertoo Johan.
Yksilön käyttäytymisen haasteet tulevat esiin yhteisössä, jolloin niitä päästään käsittelemään. Tällöin myös yksilö itse havahtuu näkemään ne. Yhteisö tarjoaa selkeät rajat, jolloin yksilö oppii niiden puitteissa itsesäätelyä.
– Kaiken muutoksen ytimessä on turvallisuus, joka luodaan avoimuudella ja läpinäkyvyydellä. Yhteisen vuorovaikutuksen ja keskustelun kautta luodaan yhteistä sosiaalista todellisuutta.
Yhteisen vuorovaikutuksen ja keskustelun kautta luodaan yhteistä sosiaalista todellisuutta.
Muutos lähtee vastuun kantamisesta
Yhteisön arkea rytmittää viikko-ohjelma, johon kuuluu sekä ryhmä- että yksilötyöskentelyä. Samaan aikaan suoritetaan myös kuntouttavaa työskentelyä keittiön, siivouksen ja kunnossapidon työryhmissä.
– Keskeistä on auttaa ottamaan vastuuta asioista, sillä näin saadaan aikaan tärkeitä onnistumisen kokemuksia ja vahvistetaan omaa toimijuutta. Kun opitaan pitämään yllä ulkoista järjestystä, se auttaa myös sisäisen järjestyksen ylläpitämisessä. Kuntoutuksessa opitaan ihan tavallisia arjen taitoja, sillä monella nämä ovat hukassa, sanoo Johan.
Yhteisön vuorovaikutuksen kannalta tärkeitä foorumeita ovat aamukokoukset, jotka tarjoavat paikan palautteelle sekä oman kehityksen seuraamiselle. Kerran viikossa yhteisö kokoontuu yhteisökokoukseen keskustelemaan ja viettämään aikaa yhdessä.
– Yhteisössä saa osakseen välittämistä ja oppii itse välittämään muista. Samalla alkaa itse omistamaan omaa muutostaan. Tulee kokemus siitä, että kun minä teen, on tästä jotain hyötyä. Vaikutus näkyy ja tuntuu.
Hyvä yhteisö tarjoaa uuden liittymisen kokemuksen – parhaimmillaan uuden sijaisperheen, jossa uskaltaa onnistua. Yhteisön kautta pystyy käsittelemään kipeitäkin asioita ja saamaan kokemuksen hyväksynnästä.
Hyvä yhteisö tarjoaa uuden liittymisen kokemuksen.
– Kuntoutus on onnistunut silloin, kun yksilö kokee, että jotain on muuttunut. Hän on onnistunut voittamaan kohtalonsa. Ryhmässä ihminen pystyy asioihin, joihin ei yksin onnistu. Kyse on esteiden voittamisesta ja vastuun ottamisesta – pystytään toimimaan aikuisen roolissa, Johan korostaa.
Henkilökunta huolehtii ryhmän toimivuudesta
Yhteisöhoidon lähtökohta on hyvän yhteisön rakentaminen, mikä luo muutokselle, oppimiselle sekä kasvulle turvallisen ja arvostavan perustan. Henkilökunnan tärkein tehtävä on huolehtia, että yhteisö toimi hyvin.
– Henkilökunnalla on välttämätön rooli suhteessa yksilöön ja yhteisöön. Yhteisön tasolla se varmistaa ja ylläpitää kulttuuria. Yksilön tasolla luottamus yhteisöön luodaan ohjaajan kautta. Täytyy pystyä tarjoamaan yksilökokemuksia ryhmätasolla, jotta oppilas yksilöllistyy ryhmässä, kertoo Johan.
Yhteisökuntoutuksen toteuttamiseksi tarvitaan yhteisöhoidon erityispiirteet tunteva henkilökunta sekä johto. Työpaikan kulttuuri heijastuu myös yhteisön toimintaan.
– On hyvä huolehtia siitä, että sekä henkilökunnalla että yhteisöllä on riittävää autonomiaa arjen valinnoissa. Vastuu elää valinnoissa ja yhteisen prosessin myötä tuetaan oppivaa kulttuuria. Yhteisöhoitoa tarjoava henkilöstö tarvitsee säännöllistä ja asiantuntevaa tukea ja työnohjausta.
Tutkimusten mukaan yhteisöhoidon hyödyt alkavat näyttäytymään kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kuntoutuksen aloittamisesta. Muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, sillä pysyvän käyttäytymismuutoksen aikaansaamiseksi yksilön täytyy tarkastella koko identiteettiään. Hoidon onnistumista tukee se, että side ja yhteys hoitavaan tahoon säilyy aktiivisena.
– Vaikkei selviäisi hoidon jälkeen raittiina, yhteisö ei lähde ihmisestä. Me haluamme jättää vahvan jäljen. Oppilaiden on hyvä muistaa, että vaikka itse olisi muuttunut, ympäristö ei välttämättä ole. Ympäristön tulisi olla päihteettömyyttä tukeva, ja pyrimme huolehtimaan, että esimerkiksi avopalvelut ovat valmiina yksilön meiltä lähtiessä. Suosittelemme myös itsehoitoryhmissä käyntiä kuntoutusjakson jälkeen ja pyrimme järjestämään intervalli- eli jatkokuntoutusjaksoja, kertoo Johan.
Vaikkei selviäisi hoidon jälkeen raittiina, yhteisö ei lähde ihmisestä. Me haluamme jättää vahvan jäljen.
Mikkeli-yhteisössä yhteisökuntoutusta on toteuttamassa osaava henkilökunta, joilla on sekä teoriaosaamista että kokemusta useilta eri osa-alueilta. Henkilökunnan osaamisen monipuolisuus tukee hoidon onnistumista.
– Meillä on täällä hieno porukka, ja näytämme mielellämme mitä osaamme. Jatkohoidon kannalta olisi tärkeää, että sosiaalialan työntekijät ja muut sidosryhmät kävisivät tutustumassa eri hoitopaikkoihin. Mikkeli-yhteisö on aina avoin tutustumiselle, Johan toteaa.
