Artikkelit

Kuka päihdetyötä kehittäisi kokemusasiantuntijaa paremmin?

Mistä rakentuu vaikuttava päihdekuntoutus? Kuinka päihderiippuvuudesta voi toipua? Kokemusasiantuntijoiden osallistaminen päihdetyön kehittämiseen on suuntaus, joka johtaa entistä vaikuttavampaan päihdekuntoutukseen.

Tunnelma pohjoissatakuntalaisen mökin tuvassa on välitön ja rento. Kankaanpään A-kodin järjestämä kokemusasiantuntijaviikonloppu on edennyt loppumetreille. Yhdeksänhenkisen seurueen kasvoilta paistaa väsymys – ja onni. Onni siitä, että on tullut viikonlopun aikana nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Onni siitä, että omasta rankasta menneisyydestä päihde- ja rikosmaailmassa voikin olla hyötyä muille. Addiktiosairauden ja addiktin ajattelumaailman ymmärtäminen auttavat päihdetyön kehittämisessä.

– Kaikki haluavat kuulla, kuinka olen narkannut ja tehnyt rikoksia, kuulla tätä entisen elämäni tarinaa. Mutta kukaan ei ole aiemmin ollut kiinnostunut siitä, mitä annettavaa minulla voisi olla päihdekuntoutuksen kehittämiseksi, Lauri toteaa.

Ja totta vie, annettavaa on paljon! Vuodenmittaisen kuntoutusjakson jälkeen mies on opetellut vuoden verran uutta arkeaan toipuvana päihderiippuvaisena. Lauri, kuten muutkin päihdekuntoutuksen läpikäyneet, tietää, mikä lopulta auttaa kierteen katkaisemisessa ja toipumisen käynnistymisessä. Ja juuri tämä on sitä tietoa, josta aivan jokaisen päihdetyötoimijan ja asioista päättävän tahon on viimeistään nyt kiinnostuttava.

Parhaita mahdollisia päihdekuntoutuksen kehittäjiä

Päihderiippuvuuden takana on addiktiosairaus, josta ei voi koskaan parantua. Toipua voi, mutta se vaatii apua, tukea ja rutkasti ymmärrystä. Kankaanpään A-koti on yksi vaikuttavimpia päihdekuntoutusyksikköjä Suomessa. Yhteisöhoidon menetelmiin perustuva kuntoutus on kirjaimellisesti ihmiseltä ihmiselle annettavaa tukea päihderiippuvuudesta toipumiseen.

– Kokemusasiantuntijat ovat parhaita mahdollisia päihdetyön kehittäjiä. Heillä on itsellään aito kokemus siitä, mitä addiktiosairaus on, kuinka he ovat kuntoutuksen kokeneet ja kuinka sitä voisi kehittää. He ovat todellisia asiantuntijoita, ja juuri siksi heidät on otettava mukaan palvelujen kehittämiseen, sanoo Kankaanpään A-kodin perhekuntoutuksen vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.

Jämin metsämaisemissa pidetty kokemusasiantuntijaviikonloppu on osa A-kodin päihdekuntoutuksen kehittämistä. Tavoitteena on kehittää henkilöstön osaamista ja työn merkityksellisyyden kokemusta.

– Addiktio on sairautena kompleksinen kokonaisuus. Sen laajuus on ymmärrettävä, jotta voi omaksua A-kodin toimintatavat. Etenkin uusille työntekijöille tämä voi olla hyvinkin vaikea asia, Sillanpää toteaa.

Samalla, kun henkilöstön osaaminen kasvaa ja ymmärrys päihdekuntoutujien tilanteesta syvenee, hoidosta tulee entistäkin vaikuttavampaa ja asiakaslähtöisempää.

Keskittynyttä kirjoittamista. Viikonlopun aikana ajatuksia kirjoitettiin ylös jatkon kehitystyötä varten.

Osallisuuden kokemus tukee omanarvontuntoa

Kun kokemusasiantuntijoita haettiin mukaan viikonlopunmittaiseen työpajaan, hakijoita oli paljon. Niin paljon, etteivät kaikki halukkaat päässeet mukaan. Sillanpään mukaan tämä on merkki siitä, että päihdekuntoutuksen läpikäyneet henkilöt haluavat olla mukana palvelukehityksessä ja sitä kautta auttaa muita päihderiippuvaisia. Aki nyökyttelee vieressä.

– Kuntoutumisen onnistuminen ja toipuminen nähdään usein yksittäisen ihmisen tarinana. Tosiasia kuitenkin on, että minä olen hyvän hoidon tulos. Epäonnistumista ei saisi nähdä yksilön epäonnistumisena, vaan hoidon puutteellisuutena, pohtii Aki.

Akin raittius on kestänyt jo yli neljä vuotta. Toipuminen alkoi A-kodilla. Silloin mies tuli kohdatuksi ihmisenä. Kokonaisuutena, jossa päihderiippuvuus on sairaus, jota on mahdotonta yksin selättää. Kokonaisuutena, jossa päihderiippuvuus on seurausta jostakin, ja tätä jotakin ei A-kodilla kavahdeta. Sitä tutkiskellaan ymmärryksellä, hoidetaan välittämällä ja kuntoutetaan arvostavalla toiveikkuudella. Yhtä paljon kuin arvostusta, välittäminen on myös rajoja. Ilman jämäkästi asetettuja rajoja ei voi oppia elämään sitä raitista elämää, jollaisesta päihderiippuvaisella ei ole kokemusta.

– Se, että pääsee mukaan vaikuttamaan A-kodin toiminnan ja päihdekuntoutuksen kehittämiseen, tuntuu hyvältä. Tulee olo, että joitain oikeasti kiinnostaa, mitä olemme kuntoutuksessa kokeneet, Lauri lisää.

Seurue mökissä on äärimmäisen tyytyväinen viikonlopun aikana tavoitettuun syvällisyyteen ja luottamuksellisuuden ilmapiiriin.

– Viikonlopun aikana asioita on työstetty kahden vetäjän ja seitsemän kokemusasiantuntijan voimin. Rankkoja aiheita on läpikäyty sekä pienryhmissä että yhdessä pohdiskellen. Välillä on pidetty taukoja ja annettu ajatusten muhia. Lenkkeilty, grillattu ja saunottu. Iltamyöhäisellä vielä siskonpedeissä höpötelty. Kyllä tällaiset hetket ovat työntekijällekin aivan valtavan antoisia, Sillanpää herkistyy.

Kokemusasiantuntijuutta edistettävä koko Suomessa

Kokemusasiantuntijaviikonlopun annin pohjalta muotoutui päivän mittainen koulutus, joka toteutetaan A-kodin henkilöstölle tulevana syksynä. Kouluttajien rooleissa tulevat olemaan kokemusasiantuntijat itse.

– Ilmiön suuruus pysäytti meidät kaikki ja koemme oppineemme paljon. Tällaisella tiedolla voi kuntoutuksen kehittämisen ohella olla suuri vaikutus työn merkityksellisyyden kokemukseen henkilöstön keskuudessa. Kokemusasiantuntijuuden edistäminen on keskiössä sosiaalityön valtakunnan tason kärkihankkeissa. Olen äärimmäisen iloinen, että myös Kankaanpään A-kodissa on otettu tässä asiassa askel eteenpäin, Sillanpää kiteyttää.

Kankaanpään A-koti tarjoaa ainutlaatuista tukea päihteistä kuntoutuville perheille

Kankaanpään A-koti on yksi harvoista päihdekuntoutuspaikoista Suomessa, jossa vanhemmuuden tukeminen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kehittäminen kuuluvat osaksi kuntoutusta. Jo toistamiseen myönnetyn valtionavustuksen tuella perhekuntoutusta kehitetään entisestään. A-kotiin voi hakeutua hoidettavaksi mistä päin Suomea tahansa.

Päihteettömyyden tavoittelun ohella Kankaanpään A-kodin tarjoaman perhekuntoutuksen päätavoitteisiin kuuluvat vanhemmuuden tukeminen ja perheen vuorovaikutuksen parantaminen. Perhekuntoutus on päihderiippuvaiselle ja tämän koko perheelle toteutettavaa kuntouttavaa yhteisöhoitoa. Alkuvuodesta myönnetyn valtionavustuksen tuella perheille suunnattua hoitoa ja kuntoutusta kehitetään Kankaanpään A-kodilla entistä enemmän vastaamaan perheiden tarpeita.

– Työstämme perheiden sisäisen vuorovaikutuksen tukemiseen uutta menetelmää yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kanssa. Menetelmän avulla vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta saadaan todennettua ja kehitettyä käytännönläheisillä harjoituksilla, Kankaanpään A-kodin perhekuntoutuksen vastaava työntekijä Tuula Sillanpää kertoo.

Kankaanpään A-kodin päiväkoti Onnelassa on paljon puuhaa perheen pienimmille.

Kyseessä on perheille räätälöitävä muunnos SAMKissa kehitetystä yksilölähtöisestä SomeBody-toimintamallista, joka on vuorovaikutuksellisen ohjaustyön työväline ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työssä.

Päihdekuntoutuksessa olevien perheiden vanhemmat ovat hyvin usein itse kasvaneet päihdeongelmaisessa perheessä.

– Kun perheet tulevat A-kodille kuntoutukseen, vanhemmilta puuttuu usein kyky asettua lapsen asemaan tai ymmärtää lapsen tunne-elämän tarpeita. Perheen tilanteesta johtuen lapset tarvitsevat usein hyvin paljon tukea ja apua oman vuorovaikutuksensa kehittämiseen, ja jotta vanhempien olisi mahdollista olla tässä se tuki ja esimerkki, on heidän osattava nämä taidot ensin itse, Sillanpää luonnehtii.

Kankaanpään A-kodilla lapset saavat olla lapsia.

Perhe SomeBody -työskentelyn avulla opetellaan perheen sisäisiä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Koko perhe osallistuu yhdessä harjoituksiin, joissa opetellaan sitä, mikä on hyvää kosketusta, kuinka rauhoitutaan ja rentoudutaan, missä kulkee kenenkin reviiri sekä sitä, kuinka tunteita sanoitetaan ja näytetään. Kehotietoisuutta toimintakyvyn ja osallisuuden tukena käyttävän metodin tavoitteena on auttaa katkaisemaan perheiden ylisukupolvinen traumahistoria.

– Päihderiippuvuus on usein ylisukupolvisesti kasautuvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että päihdekuntoutuksessa olevien perheiden vanhemmat ovat hyvin usein itse kasvaneet päihdeongelmaisessa perheessä. Me A-kodilla haluamme tukea vanhemmuutta ja auttaa perheitä katkaisemaan tämän kierteen ja sitä kautta luoda positiivisesti kertautuvia vaikutuksia perheille ja heidän tuleville sukupolvilleen, Sillanpää sanoo.

Turvalliset puitteet tukevat kuntoutumista

Perhekuntoutukseen tuleva perhe muuttaa asumaan A-kotiin kuntoutusjakson ajaksi. Toipumisen ja arjenhallinnan opettelun kannalta on oleellista, että arjen ja elämisen puitteet tukevat kuntoutumisprosessia.

Kankaanpään A-kodilla perheet asuvat uudistetuissa rivitaloasunnoissa.
Siisti ja käytännöllinen keittiö opettaa oikeanlaista arjenhallintaa.

– Valtionavustuksen turvin perhekuntoutusyksikön asunnot on saatu kunnostettua. Siisti asunto ja hyväkuntoinen irtaimisto velvoittavat pitämään niistä hyvää huolta ja sillä tavoin kannustavat opettelemaan oikeanlaista arjenhallintaa, kertoo Sillanpää.

Paikkojen kunnostamisella on merkittävä vaikutus kuntoutusjakson antiin.

Asuntojen ohella perhekuntoutuksen kokoontumis- ja sosiaalitiloja remontoidaan. Lapsille tarkoitettu leikkipääty on jo laitettu kuntoon eri-ikäiset huomioiden. Paikkojen kunnostamisella on merkittävä vaikutus kuntoutusjakson antiin. Esimerkiksi monipuoliset ja siistit lapsille suunnatut tilat opettavat lapsille leikkitaitoja ja motivoivat vanhempia opettelemaan lasten kanssa puuhastelua.

– Tänne tullessaan lapsilla on usein puutteita leikkitaidoissaan ja valtavasti levotonta energiaa purkamatta. Haaveissamme onkin seuraavaksi rakentaa lapsille ja nuorille virikkeellinen leikkipiha, jossa kierroksia on mahdollisuus laskea terveellä, lapsen kasvua ja kehitystä tukevalla tavalla.

Päihteettömyys, vanhemmuus ja vuorovaikutus päätavoitteina

Perhekuntoutusyksikön leikkipäädyssä riittää puuhaa monen ikäiselle.

Vanhemman päihderiippuvuus on koko perheen asia. Kun asiat ovat riittävän solmussa, on perheen enää mahdotonta setviä niitä yksin. Perheyhteisöön silti harvoin tullaan perheen omasta halusta tai aloitteesta.

– Pelko ja häpeä estävät hakemasta apua tai edes myöntämästä ongelmaa. Usein vasta täällä A-kodilla perhe ymmärtää, kuinka suurien vaikeuksien kanssa he ovat yrittäneet itsekseen pärjätä. Me emme tuomitse, vaan haluamme aidosti auttaa. Tavoite on saada pidettyä perhe koossa, toteaa Sillanpää.

Suurin osa kuntoutukseen motivoituneista ja hoitojakson jälkeiseen intervallihoitoon sitoutuvista perheistä onnistuu saavuttamaan päihteettömän elämän. Toipumisen kautta perheet saavat uuden mahdollisuuden kokea ja nauttia aivan tavallisesta arjesta kokonaisena perheenä.

Mistä on kyse?

Sosiaali- ja terveysministeriö jakoi kolme miljoonaa euroa valtionavustuksia päihteitä käyttävien äitien hoitoon vuodelle 2019. Valtionavustusta vuodelle 2019 saivat VAK ry:n (240 000 euroa) ohella Ensi- ja turvakotien liitto (1 710 000 euroa), Kainuun sosiaali- ja terveyspiiri (150 000 euroa), KostamoKoti Oy (90 000 euroa), Sovatek-säätiö (210 000 euroa) ja Tampereen kaupunki (500 000 euroa). Valtionavustuksella tuetut palvelut sisältävät monipuolisesti niin laitos- kuin avokuntoutusta, joissa yhdistyvät päihdehoito- ja kuntoutus sekä vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tuki.

VAK ry:n alaisuudessa toimiva Kankaanpään A-koti on yhteisöhoitomenetelmään pohjautuva päihdekuntoutusyksikkö Kankaanpään maalaismaisemissa. A-kotiin voi hakeutua hoidettavaksi mistä päin Suomea tahansa.

”Oon elämäni velkaa A-kodille.”

Vankeuden suorittaminen päihdekuntoutuksessa pelastaa kokonaisia ihmiselämiä. Yhteisöhoidolla vaikutetaan päihteiden käytön juurisyihin. Vasta, kun tunnetaakka ja solmut saadaan purettua, on yksilöllä mahdollisuus toipua ja aloittaa oikea arki tuetusti.

Viimeiset kolme vuotta olisivat voineet olla turkulaisen Mikan elämässä aivan samanlaisia kuin aiemmat 30 vuotta. Hän olisi vapautunut vankilasta kolmannentoista kerran ja jatkanut työkyvyttömyyseläkkeen nostamista. Hän olisi palannut tuttuun porukkaan, jatkanut kaman käyttöä ja viinalla lotraamista. Askel askeleelta edennyt sillä rikollisella polulla, jonka ensimmäisen askeleen hän oli ottanut ollessaan vasta 13-vuotias. Katupersoona on kova rooli vetää, mutta muuta mies ei osannut, kun ei ollut koskaan muunlaista elämää oppinut.

”Kun tyypit pääsee vapauteen, ei ole muuta kuin se sama vanha tuttavapiiri.”

Mutta ei, viimeiset kolme vuotta eivät ole olleet missään määrin samanlaisia kuin Mikan elämä ennen. Ehei. Tässä hän nyt istuu, sama mies, täysin eri ihmisenä. Väsyneenä päivän töistä. Mika on nykyään betonimies. Paperissa ei lue enää ADHD tai kaksisuuntainen mielialahäiriö, vaan toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Kuulostaa uskomattomalta tarinalta, saavuttamattomaltakin. Pohjalta nousu, syrjäytyneestä palkansaajaksi, tiukasti kiinni arkeen ja elämään. Vau, nyökkäilevät ihmiset. Mutta tämä ei ole vain tarina, tämä on Mikan arkea. Ei äkkinäinen muutos, hokkus pokkus, vaan silkkaa tahtoa ja ennen kaikkea tukea vaatinut raskas matka raittiiseen elämään.

”Suurin osa käyttäjistä on kilttejä ihmisiä, jotka etsivät vain hyväksyntää.”

Palataanpa ajassa muutama vuosi taaksepäin. Saramäen vankilan sellissä Mika on pohjalla. Pohjaakin syvemmällä. Tämä on tässä, enää on vain kuolema. Epätoivo kuristaa, mutta sitten hän muistaa. Viisitoista vuotta aiemmin läheisten pakottamana alkanut päihdekuntoutus oli jäänyt kesken. Silloin oli vuosituhannen vaihde eikä Mika ollut valmis vastaanottamaan apua. Nyt Saramäessä hän ei muuta haluakaan. Yksin hän ei selviäisi. Kun mahdollisuutta koevapauteen tarjotaan, Mikalla on vastaus valmiina: Haluan Kankaanpään A-kotiin. Mulla on siellä asiat kesken.

”Päihdekuntoutuspaikat on parhaita. Niissä hoidetaan katupersoona pois. Kasvatetaan ihmistä, joka meissä kaikissa on sisällä.”

Koevapauden alainen osuus kuntoutuksessa päättyi, mutta Mika halusi jatkaa. Yhteisöhoitoon pohjautuvassa päihdekuntoutuksessa hän joutui luopumaan katuroolistaan, paljastumaan itselleen ja muille. Jaahas, tällanen aivan tavallinen ja melko herkkä ihminen mä oonkin. Kiltti, en ollenkaan paha. Hyväksytyksi tulemista toivova ja vahvasti tunteva ihmine, arvokas ja ainutlaatune. Se oliomaohjaajalta saatu tuki, mikä repi aidon Mikan irti katupersoonasta. Addikti ja narkkari, ne olivat ihan eri mies.

Rikosseuraamuslaitos ja Turun sosiaalitoimi maksoivat kuntoutusjakson. Vajaa kahdeksan kuukautta kuntoutusta ja täysin uusi lähtökohta elämään. Ehkä sillä hetkellä iso raha satsattavaksi, mutta lopulta pieni hinta tulevaisuudesta – aivan jättimäinen säästö pitkässä juoksussa. Täsä mä ny olen, kunnon kaveri ja kansalainen. Kankaanpään A-koti ja Joukanen-yhteisö pelastivat mun hengen ja varmasti monen muunkin siinä samalla.

Päihdekuntoutus on välimaasto vankilan ja siviilin välissä, joka valmentaa siviilielämässä selviytymiseen.

Vankeuden suorittaminen Kankaanpään A-kodissa

Rikollisuus on osa päihdeongelmaisen elämää ja monilla vankilan ovet käyvät tiuhaan. Vankeuden ja päihdekuntoutuksen yhdistäminen auttaa ihmisen rikos- ja päihdekierteen katkaisemisessa. Kankaanpään A-kodissa ei keskitytä ainoastaan päihteettömyyteen, vaan kokonaisvaltaiseen toipumiseen, arjen hallinnan opetteluun ja yhteiskunnassa oikeilla pelisäännöillä elämiseen. A-kodissa kuntoutetaan vuosittain noin kymmenkunta vankia.

Voidakseen suorittaa osan vankeustuomiosta päihdekuntoutuksessa, vangin on osoitettava oma motivaationsa päihteettömyyteen ja vankilan ulkopuoliseen päihdekuntoutukseen. Jos vankilassa arvioidaan, että vangin kohdalla tavoitteellisesta päihdekuntoutuksesta on hyötyä, he ovat yhteydessä A-kotiin ja päihdekuntoutusta aletaan yhdessä suunnitella. Sijoituksesta vankilan ulkopuoliseen laitokseen sovitaan A-kodin, vangin, vankilan ja kotikunnan kesken. Kuntoutusaika voi olla valvottua koevapautta tai rangaistuksen aikaista kuntoutusta. Osa vangeista tulee tuomion päätyttyä myös omaehtoisesti päihdekuntoutukseen.

Kuva: Dreamstime