Karvianjoen rannalla, peltojen ja metsän keskellä sijaitseva A-koti tarjoaa päihderiippuvuudesta toipumiseen lämminhenkisen, kodinomaisen ympäristön. Vain ovesta ulos astumalla avautuvat mitä mahtavimmat ulkoilumahdollisuudet.
Jo 70 vuotta muutostyötä ja yli 25 000 onnellisempaa tarinaa. VAK ry:n määrätietoinen tuki päihderiippuvuuksien kuntoutuksessa sai ansaitsemaansa huomiota Porin SuomiAreenassa. Eriarvoisuutta vähentämällä voimme kaikki olla tekemässä lisää onnellisempia tarinoita.
– En halua kenellekään samanlaista elämää, jollaista itse aiemmin elin. Kuntoutukseen mennessäni koin, ettei minulla ole oikeutta olla olemassa.
Väkevät sanat uppoavat SuomiAreenan kansalaistorille kerääntyneisiin kuulijoihin. MTV-lavan torivartissa puheenvuorossa on VAK ry, ja sanojen takana Kankaanpään A-kodin entinen asukas, päihderiippuvuudesta toipunut Jouko. Hänen vieressään seisoo Johanna, jolla on myös tarina kerrottavanaan.
– Olen kantanut koko elämäni vihaa. Se on kummunnut hylätyksi ja satutetuksi tulemisen pelosta. Kuntoutuksessa vihaani vastattiinkin lämmöllä ja hyväksynnällä. Se sai patoutuneet tunteet purkautumaan ja toipumisen käyntiin.
Päihderiippuvuus on kansantauti, josta riittää tarinoita kerrottavaksi. VAK ry haluaa vähentää eriarvoisuutta ja luoda onnellisempia tarinoita. Vertaistuella on merkittävä rooli raitistumisessa, mutta jokaisen on silti kuljettava oma polkunsa. Tämä polku voi olla pitkä ja raskas, mutta yhdessä ensimmäisen askeleen ottaminen on helpompaa.
Toipuminen alkuun inhimillisyydellä
VAK ry:n toriteltalla käy kuhina. Onnenpyörän muovilätkä päästää vakuuttavan pärinän aina, kun teltalla vierailijat pyöräyttävät siihen vauhtia. Taulu pysähtyy.
– Kuulluksi tuleminen, Kankaanpään A-kodin ohjaaja Satu Jokela lukee, ja jatkaa.
– Mitä se tarkoittaa sinun elämässäsi? Entä, mitä luulet, millä tavoin se näkyy päihdekuntoutujan arjessa?
Vastaaminen on vaikeaa. Puhutaan asioista, jotka ovat valtaosalle suomalaisista niin itsestään selviä, ettei niitä juuri edes mieti. Mutta kun kyse on päihderiippuvaisen arjesta, monesti juuri perustarpeissa, kuten kohdatuksi ja kuulluksi tulemisessa on suuria puutteita, jotka estävät toipumisen alkua. Mimmi jakaa teltalla VAK ry:n esitteitä. Entisenä A-kodin perhekuntoutuksen asiakkaana hän tietää, millaista kohtelua päihderiippuvainen saa.
– Ota itseäsi niskasta kiinni ja lopeta. Näin minulle usein sanottiin. Ihan niin kuin se olisi vain siitä kiinni!
Kyllä hänkin sitten lopetti, mutta siihen tarvittiin apua, tukea ja ennen kaikkea inhimillistä kohtaamista.
– A-kodilla minua kuunneltiin. Mielipiteeni ja ajatukseni olivat tärkeitä. Nyt olen hyväksynyt ja käsitellyt päihderiippuvuuteni. Se on mennyttä, mutta silti osa minua. Koen tärkeäksi kertoa avoimesti omasta tarinastani, koska siitä voi olla apua jollekin toiselle.
Kuntoutuminen ja toipuminen harvoin vaikuttavat pelkästään yksilön omaan elämään. Kertautuva vaikutus lähipiirin keskuudessa ja vertaisten kautta muuttaa lukuisia tarinoita. Mimmi odottaa parhaillaan elokuussa alkavaa työkokeiluaan, ja nauttii samalla tavallisesta arjesta lasten kanssa.
– Kuntoutuksessa saa kokemuksen siitä, millaista päihteetön elämä on. Haluamme osoittaa, että se tavallinen ja toisinaan tylsäkin arki on kivaa, A-kodin ohjaaja Satu toteaa.
Parhaat tulokset yhteisökuntoutuksella
Kuntoutuksen alussa asiakas on usein umpikujassa niin omien toimintatapojensa kuin tunteidensakin kanssa. Toipumisprosessi on hidas ja vaatii pitkäjänteistä, johdonmukaista työtä. A-kodilla surraan sitä, että kuntoutusjaksojen pituudet eivät ole kaikille tasavertaiset eikä asiantuntijoiden mielipiteitä aina kuunnella hallintotasolla.
– Olemme muutostyön asiantuntijoita, ja siksi meidän näkemyksiä on kuultava. On väärin, että järjestelmä sanelee toipumiselle ajan, joka voi olla täysin riittämätön asiakkaan tarpeet huomioiden, A-kodin perhekuntoutuksen vastaava ohjaaja Tuula Sillanpää puuskahtaa.
Mimmillä on asiasta omakohtaista kokemusta.
– Jouduin vähän väliä jännittämään, jatketaanko hoidon maksusitoumusta vai ei. Onneksi sain lopulta olla vuoden A-kodissa lasteni kanssa. Muuten en olisi nyt tänään tässä.
Nykyisellään kuntoutukseen pääsyä edeltää usein avohoitojaksot ja erilaiset katkaisuhoidot. Muutostyön ammattilaiset tyrmäävät käytännön.
– Teltalla käymämme keskustelut kansalaisten kanssa ovat osoittaneet, että aivan tavalliset ihmisetkin sen ymmärtävät, etteivät lyhyet katkaisuhoidot paranna päihderiippuvuutta. On käsittämätöntä, ettei tätä viestiä kuitenkaan oteta todesta päättäjien keskuudessa, ihmettelee Tuula.
Avointa keskustelua kävelykadulla
VAK ry:n toimintaa toteutetaan 70 vuoden kokemuksella. Tänä aikana on vaikutettu jo yli 25 000 tarinaan, joista jokainen on äärimmäisen tärkeä ja merkityksellinen. Autetuksi tuleminen synnyttää usein halua auttaa myös muita. Konkreettinen todiste on jo se, että VAK ry:n toiminnassa on mukana runsas joukko entisiä asiakkaita, niin sanottuja kokemusasiantuntijoita, omilla kasvoillaan ja tarinoillaan silkasta halusta auttaa ja toimia vertaistukena.
Teltalle pysähtelee ihmisiä kuuntelemaan tarinoita vaikeista kokemuksista ja niistä selviytymisestä. Käytyjen keskustelujen syvällinen ja avoin luonne yllättävät positiivisesti.
– Odotimme varautuneita ja selitteleviä kohtaamisia, mutta mitä vielä! Olemme kontaktoineet 1600 ihmistä näiden kahden päivän aikana, ja käyneet lukuisia hyviä keskusteluja. Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita, ja ihan vilpittömiä avunpyyntöjäkin on tullut, Tuula kiittelee.
Kansalaistorilla annetaan raikuvia aplodeja. VAK ry:n puheenvuoro MTV-lavalla on päättymässä. Nuorisotyön parissa toimivan Joukon ja vapaaehtoistyötä päihderiippuvaisten tueksi tekevän Johannan rohkeus avautua vaikeasta asiasta koko kansan edessä on ihailtavaa. Eikö heitä yhtään jännittänyt astua lauteille?
– Häpesin itseäni niin kauan, etten koe sille enää tarvetta, Johanna kiteyttää.
Teksti ja kuvat: Nina Leppäniemi
A-kodilla vietetään perinteistä kaikille avointa päihteetöntä viikonloppua elokuussa 11.8.-12.8.2018. Elopäivät on A-kodin toverikunnan järjestämä vuotuinen käsäjuhla, mikä kokoaa yhteen niin nykyisiä kuin entisiäkin asiakkaita ja työntekijöitä sekä heidän läheisiään. Luvassa on mm. kilpailuja, arpajaisia, ohjelmaa, ryhmä sekä hyvää ruokaa.
Yöpyvien Elopäivillä vierailijoiden tulee ilmoittautua viimeistään perjantaihin 27.7.2018 mennessä. Ilmoittautuessa kysytään yöpyvien majoitusaika, majoittuvien nimet, yhteyshenkilön puhelinnumero, lapsien iät ja tarve pinnasängylle sekä ruoka-aineallergiat. Yöpyvien tulee muistaa ottaa mukaan omat pyyheet ja liinavaatteet/makuupussi.
Tavataan elokuussa!
Sosiaali- ja terveysministeriö on jakanut kolme miljoonaa euroa valtionavustuksia päihteitä käyttävien äitien hoitoon vuodelle 2018. VAK ry sai määrärahasta osakseen 220 000 euroa.
Valtionavustusta ei ole tarkoitettu pelkkään päihdekatkaisuhoitoon, vaan rahalla on tarkoitus lisätä kokonaisvaltaisen hoidon ja päihdekuntoutuksen tarjontaa äideille. Rahoituksella halutaan turvata päihteitä käyttävien äitien hoito ja kuntoutus siirtymäkauden aikana ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.
Kuudetta vuotta päihteettömästä arjesta ja nuoriso-ohjaajan työstä nauttiva Teijo Salminen sai voimaa Kankaanpään A-kodin päihdekuntoutusyhteisön tarjoamasta vertaistuesta. Hän löysi sen avulla kokonaan uuden elämäntavan ja oppi ottamaan uudella tavalla vastuuta omista valinnoistaan.
39-vuotiaaksi saakka Salminen veti huumeita, kunnes pelko lasten menettämisestä sai miehen pysähtymään ja hakemaan apua.
– Vertaisryhmässä pääsi juttelemaan ihmisten kanssa, jotka ovat käyneet läpi samoja asioita. Myös A-kodin työntekijät olivat hyviä tyyppejä. Se oli elämässäni käänteentekevä paikka, Salminen kertoo Satakunnan Kansassa 18.3.2018 julkaistussa artikkelissa.
Kuvassa: Ohjaaja Elina Tikka oli Teijo Salmisen tärkeä tuki hänen taistellessaan eroon huumeista. Kuva Heidi Viljanen.
Perinteiset Huumetyöläisten neuvottelupäivät järjestetään jälleen 4.6.2018 Helsingissä. Päivän aiheena on Elämisen laatu, joka liittyy keskeisesti riippuvuusongelmiin ja niistä toipumiseen. Tämän vuoden vierailevina luennoitsijoina ovat Wouter Vanderplasschen ja Ilse Goethals Belgiasta Gentin yliopistosta.
VAK ry (Vapaan alkoholistihuollon kannatusyhdistys) ei tue riippuvuuden hoitoa lääkkeillä, vaan psykososiaalisilla hoitomuodoilla. Kuntoutus perustuu yhteisökasvatukseen ja vertaistukeen.
Kotimaisen päihde- ja raittiusjärjestön tarina alkoi Rymättylän alkoholistihuoltolasta vuonna 1948. Yhdistys on toiminut alkuaikoina myös Turussa ja Oulussa. Maataloustyöt ja hengelliset hartaustilaisuudet kuuluivat olennaisena osana kuntoutujien päiväohjelmaan.
Vaikka kuntoutusmenetelmät ovat vuosien varrella kehittyneet, ovat rauhallinen maalaismiljöö ja yhdessä tekeminen yhä merkittävässä roolissa. VAK ry tarjoaa laadukasta ja asiantuntevaa päihdekuntoutusta kodinomaisessa miljöössä Kankaanpään A-kodissa Pohjois-Satakunnassa ja Mikkeli-yhteisössä Etelä-Savossa.
– Asiakkaat opettelevat uuden elämäntavan osana kuntoutusyhteisöä. Yhteisössä kannetaan vastuuta toisista sekä arjen askareista. Vakkilaiset ovat työhönsä sitoutuneita, alansa ammattilaisia, jotka tekevät töitä suurella sydämellä, VAK ry:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Sainio kertoo.
Koko perhe mukaan
Yksi toiminnan merkkipaaluista on Kankaanpään A-kodissa kehitetty ASTA-työskentely®, jonka lähtökohtana ovat asiakkaan elämäntilanne ja motivaatio muutokseen. Myös perheet ovat tervetulleita Kankaanpään A-kotiin ja Mikkeli-yhteisöön.
Ihmiset tarvitsevat paikan, jossa he voivat keskittyä itsensä hoitamiseen ilman houkutuksia ja häiriötekijöitä.
– Tavoitteena on vahvistaa perheen sisäistä vuorovaikutusta, arjen hallintaa ja terveitä rooleja, Kankaanpään A-kodin johtaja Heidi Viljanen kertoo.
Asiakas tarvitsee uuden elämän kynnyksellä myös kuntoutumisjaksoa ja avohoitosuunnitelmaa tukevaa jatkohoitoa.
– Intervallijaksot ja jatkohoidon viikonloput tarjoavat työkaluja ja tukea itsenäiseen arjenhallintaan, Mikkeli-yhteisön johtaja Kyllikki Klemm selventää.
Avohoito tukee, muttei korvaa laitoskuntoutusta
Kaikille avun tarvitsijoille ei ole tarjolla yhdenvertaisia kuntoutumismahdollisuuksia. Asiakkaiden saamat maksusitoumukset kattavat yhä lyhyempiä kuntoutusjaksoja kotikunnasta riippuen.
– Päihderiippuvuutta ei hoideta pelkän avohoidon keinoin. Laitoskuntoutumiselle on yhä kysyntää. Ihmiset tarvitsevat paikan, jossa he voivat keskittyä itsensä hoitamiseen ilman houkutuksia ja häiriötekijöitä, Kimmo Sainio painottaa.
Sote-uudistus näyttää, miten kolmannen sektorin palveluntarjoajan on mahdollista pärjätä ja kehittyä uudessa kilpailutilanteessa. Aihetta tarkastellaan lähemmin myös VAK ry:n 70-vuotisjuhlaseminaarissa 14. maaliskuuta.
– Tavoitteenamme on taata parhaat mahdolliset palvelut asiakkaillemme myös jatkossa.
Kankaanpään A-koti järjestää seuraavan peliongelmaisille suunnatun intensiivikurssin 6.11.-10.11.2017. Kurssilta saa mm. työvälineitä pelikierteen katkaisemiseen. Ohjaajana toimii sosionomi (AMK), jolla Gambling counselor -koulutus.
Ota yhteyttä, neuvomme kurssille hakeutumisessa!
Pelikurssiesite PDF-tiedostona.
A-kodin perinteiset Elopäivät järjestetään tänä vuonna 12.–13.8. Elopäivät on vuosittainen tapahtuma, johon entisillä asiakkailla ja heidän läheisillään on mahdollisuus tulla viettämään kesäistä viikonloppua.
A-kodin Toverikunta järjestää kilpailuja, arpajaisia ja muuta ohjelmaa. Lapsille on myös omaa ohjelmaa.
Tapahtuma on kokonaan maksuton myös yöpymisen osalta, kunhan otat mukaasi omat yöpymisvarusteet ja ilmoittaudut ennakolta.
Ohjelma alkaa lauantaina 12.8. aamupäivällä ja päättyy sunnuntaina 13.8. päiväkahvin aikaan.
Tervetuloa viettämään mukavaa viikonloppua ja tapaamaan tuttuja!
Palvelutalossa asuva Veikko, 86, laittaa vierailut kalenteriinsa. Oman käynnin merkitys tuntuu päihdekuntoutujasta hyvältä.
Ensin leivotaan pullaa, sitten lauletaan yhteislauluja ja lopuksi juodaan pullakahvit. On taas se päivä, jolloin päihdekuntoutujat Kankaanpään A-kodista ovat tulleet Ruskalinnan palvelutaloon.
Tulijoita jännittää. Pitkä aika päihdemaailmassa vieraannuttaa tavallisesta elämästä. Kahvipöytäkeskustelut säästä ja maailmanmenosta voivat olla vaikeita.
Yksi Kankaanpäästä vierailulle tullut on Tino Vuorinen. Elämään ovat kuuluneet…
Lue Yle Uutisten juttu Ylen omilla sivuilla.
Teksti: Yle Uutiset, Liisa Leinonen
Kuva: Carolus Manninen, Yle
Tuula Sillanpää kohtaa työssään ihmisiä ja kuulee tarinoita, joita ei helposti unohda. Ylitsepääsemättömiltä tuntuvat elämän solmukohdat, kärjistyneet ihmissuhdeongelmat, pohjaton väsymys, kadotettu luottamus ja kaikkea tekemistä hallitseva päihderiippuvuus värittävät perhekuntoutusyksikön arkea.
Tuulan ura Kankaanpään A-kodissa aukeni pikkuhiljaa, kuten monella työkaverilla, harjoittelun kautta. Kuusitoista vuotta päihdeongelmaisten perheiden kanssa toiminut Tuula on oppinut kantamaan työn henkisen taakan siten, että se harvemmin painaa hartioita enää vapaahetkinä. Työn haastavuus ja sitä kautta myös palkitsevuus, hyvä työilmapiiri ja ammattitaitoiset kollegat ovat voimavara, joka vie läpi työvuorosta toiseen.
– Oman elämän kriisit ja niiden läpityöskentely ovat kasvattaneet minua myös ammatillisesti merkittävällä tavalla. Kognitiivisen terapiasuuntauksen opiskelu ja oman psykoterapian läpikäyminen ovat olleet merkittävässä asemassa. Kun on joutunut työstämään omaa historiaansa, pystyy helpommin ja aidommin olemaan läsnä myös asiakkaiden ongelmissa, sosionomitutkinnon ensimmäisten joukossa vuonna 2000 suorittanut Tuula kertoo.
Oman elämän kriisit ja niiden läpityöskentely ovat kasvattaneet minua myös ammatillisesti merkittävällä tavalla.
A-kotiin tullaan monesta eri syystä sekä omaehtoisesti että sosiaaliviranomaisten toimesta. Jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen. Valmiudet elämäntavan muutokseen vaatii sen, että asiakas tiedostaa päihdeongelmansa ja siihen johtaneet syyt – ja on valmis ottamaan apua vastaan. Tuula tekee työtä, jossa on nähtävä eilistä pidemmälle. Päihteillä turrutetaan usein ahdistusta. Taustalta paljastuu monenlaista traumaa ja päihderiippuvuuden lisäksi koko joukko muita sairauksia, kuten sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja syömishäiriöitä.
– On tärkeää oppia sietämään ahdistusta ja vastoinkäymisiä. Toiminta- ja harkintakyvyn säilyminen arjen haasteissa vaativat päihderiippuvaiselta kanttia, ja retkahduksen ehkäisy -taitoja harjoitellaankin paljon.
Tärkeintä on suhtautua asiakkaisiin tasavertaisesti. Kenelle tahansa voi sattua mitä tahansa.
Tuulan mukaan tärkeintä on suhtautua asiakkaisiin tasavertaisesti. Kenelle tahansa voi sattua mitä tahansa. Palkitsevinta on yhteyden saaminen ja luottamuksen syntyminen. Ja se, että vanha asiakas ottaa yhteyttä vaihtaakseen kuulumisia vielä pitkään hoitojakson päättymisen jälkeen tai elämäntaitoja kertaamaan tullut kaveri tervehtii kuin vanhaa tuttua – hymyillen.
– Moni vanhempi peittelee aluksi väsymystään ja huonovointisuuttaan lasten huostaanottoa peläten. Pyrimme siihen, että asiakkaat kokevat A-kodin turvalliseksi paikaksi näyttää heikkoutensa, mennä rikki, eheytyä ja löytää omat vahvuutensa, Tuula sanoo.
Kun ensimmäisen kerran kokeilin kahden vuoden sosionomi AMK -opintojeni jälkeen päihdetyön ammattilaisen saappaita jalkaani, tuntui kuin olisin hukkunut niihin. Tai jos pysyinkin pystyssä, oli liikkeelle lähteminen lähes mahdotonta. Pelko iski päin kasvoja. Mihin suohon olin ymmärtämättäni kävellyt ja kuinka kummassa sieltä rämpisin ylös? Samaan aikaan uteliaisuus ja uuden oppimisen into pakotti kompuroimaan saappaissani päivästä toiseen.
Tänään kiitän paitsi siitä, että olen päässyt näkemään osan tästä ”toisesta” maailmasta, myös jokaisesta kohtaamastani ihmisestä. Heidän rinnallaan kulkiessa olen käynyt läpi omaa kasvuprosessiani sosiaalialan ammattilaiseksi.
Heidän rinnallaan kulkiessa olen käynyt läpi omaa kasvuprosessiani sosiaalialan ammattilaiseksi.
Opintojeni alkuvaiheessa kyseenalaistamani vuorovaikutusopinnot ovat osoittautuneet kaikkein tärkeimmiksi. Toisen ihmisen tasa-arvoisesta kohtaamisesta ja hänen elämäntilanteeseensa kohdistetusta aidosta kiinnostuksesta lähtee liikkeelle oleellisen terapeuttisen suhteen muodostus myös päihdetyössä. Asiakasta kiinnostaa, onko työntekijällä hänelle oikeasti aikaa vai yrittääkö tämä hoitaa hänet ”pois alta” vain yhtenä pakollisena työtehtävänä.
Tämä kiinnostuksen asteen testaus on mielestäni oikeutettua. Enhän itsekään mielelläni käsittelisi syvimpiä salaisuuksiani tai kohtaisi heikkouksiani sellaisen ihmisen kanssa, joka vilkuilee kellosta kohta alkavaa kahvitaukoa. Toivon, etten koskaan yrittäisi vain selvitä työtehtävistäni ja työpäivästä toiseen. Päinvastoin; haluan tuntea tekemäni työn merkitykselliseksi ja asiakkaan aidon kohtaamisen tärkeimmäksi tehtäväkseni. Opiskelijan idealismini ei ole siis vielä karissut pois – enkä soisi sen koskaan karisevankaan.
Työni on ollut joka päivä uuden oivaltamista: itsestäni sekä arvomaailmastani, erilaisista ihmisistä, päihdeongelmista, niistä kuntoutumisesta ja kuntoutumiseen liittyvistä retkahduksista – sekä koko sosiaalialan työkentästä. Olen oppinut myös kiireestä ja yhteiskuntamme taloudellisesta tilanteesta. Nehän osaltaan vaikeuttavat ihmissuhdetyötä, sillä ihminen tarvitsee toiselta ihmiseltä ennen kaikkea aikaa.
Vaikka olen työssäni joutunut tuntemaan voimattomuutta voimavarojen niukkuuden ja erilaisten ihmiskohtaloiden edessä, olen oppinut tärkeitä asioita. Työ on opettanut käsittelemään esimerkiksi sitä hämmennyksen ja riittämättömyyden tunnetta, kun oivaltaa, että toisen puolesta tekeminen ei ole auttamista. Sen sijaan on tarjottava tukea, jotta toinen halutessaan voi itse tavoitella muutosta. Ja kestettävä se, ettei aina varsinaista näkyvää muutosta tapahdu, vaikka sitä kuinka haluaisi. Tärkeää on ajatella, että kenties jonain toisena hetkenä muutos on mahdollinen. Toivosta ei saa tässä työssä koskaan luopua.
Ihmisten erilaisuus on valtava voimavara. Päihdekuntoutukseen voi motivoitua hyvin erilaisista lähtökohdista ja siksi kuntoutujat voivat avata uusia näkökulmia toisilleen. Kankaanpään A-kodin yhteisöllinen toimintatapa tarjoaa tähän hyvän ympäristön.
Jokainenhan haluaa tulla kohdatuksi yksilönä.
Jokainenhan haluaa tulla kohdatuksi yksilönä ja määrittää itse sen, mikä juuri minua kannustaa muutokseen. Mikäli meitä kuitenkin työnnetään sitkeästi muottiin, johon emme sovi, on seurauksena turhautumista ja tuloksetonta päihdetyötä.
Työkaveri antoi minulle ensimmäisenä työpäivänäni neuvon, johon uskon edelleen. Tämän työn oppii vain tekemällä, hän sanoi. Pintaa on vasta raapaistu ja ymmärrän, että sosiaalialan ammattilaiseksi kehittyminen on elämäni loppuun asti kesken – hyvä niin.
Saan olla kiitollinen siitä, että kohtaamani ihmiset pakottavat minut perustelemaan valintojani ja pohtimaan elämänarvojanikin. He kaikki ovat opettaneet minua, koko yhteisö.
Itse kunkin onkin hyvä muistaa välillä kiittää kanssaihmisiä, kun huomaa heidän kasvattavan meitä paremmiksi ihmisiksi.
Siis kiitos näistä suurista saappaista.
Kankaanpään A-koti on valittu kymmenen intohimoisen yrityksen joukkoon. Valinta julkistettiin lauantaina 16.4. Intohimoinen yritys 2016 -gaalassa Helsingissä. Intohimoinen yritys 2016 -kampanjan taustalla ovat Savonlinnan Oopperajuhlat, Perheyritysten liitto, Suomen Nuorkauppakamarit ja Tekes. Valinta tehtiin lähes 400 ilmiannetun yrityksen joukosta.
Kankaanpään A-koti tarjoaa lääkkeetöntä kuntoutusta muun muassa päihde- ja peliriippuvaisille – naisille, miehille ja perheille.
– Se palaute, mitä saamme asiakaskunnilta ympäri Suomen, on arvostavaa. Henki ja syke, millä A-kodilla töitä tehdään, kattaa kyllä kaikki intohimon määritelmät, kertoo A-kodin johtaja Heidi Viljanen.
A-kodin intohimo kulminoituu sen henkilökuntaan. Henkilö on se pääoma, jota kartutetaan.
– A-kodilla on ymmärretty se, että voima on henkilökunnassa. Jotta me kehitymme, pitää meidän käydä ajankohtaisissa koulutuksissa, päivittää osaamista jatkuvasti ja luoda uutta. Pysyä ajan hermolla.
A-kodin henkilökunnan työsuhteiden kesto on keskimäärin 13,5 vuotta tällä hetkellä. Työtä leimaa jatkuvan kouluttaumisen lisäksi, erityisosaamisen kehittäminen sekä työnohjaus.
A-kodin moniammatillisen ja asiantuntevan henkilökunnan antama kuntoutus perustuu tutkimustietoon ja kehitystyön tuloksena syntyneisiin menetelmiin. Asiakkaiden kohtaamat ongelmat ovat jatkuvasti yhä haastavampia.
– Inhimilliset seuraukset ovat merkittäviä asiakkaalle. Merkitys on myös koko yhteiskunnalle valtava. Muutokset moninkertaistuvat, mitä ylempää katsotaan. Säästöt ovat merkittäviä.
A-koti on määrätietoisesti kehittänyt toimintaansa, vaikka useat kuntoutuslaitokset ovat lopettaneet julkisten säästötoimien leikatessa kuntoukseen käytettyjä määrärahoja. Kankaanpään A-koti on perustettu vuonna 1954.
Kankaanpään A-kodin ilmiantoi kilpailuun Kankaanpään Nuorkauppakamari, jonka yhteistyökumppanina toimi Länsi-Suomen Osuuspankki.
Lisätietoja:
Kankaanpään A-koti
Heidi Viljanen, johtaja, +358 44 730 8814, heidi.viljanen@vakry.fi
Kun Vili syntyi, oli Tanja vielä lääkekoukussa. Puoli vuotta Kankaanpään A-kodin perhekuntouksessa on muuttanut Tanjan persoonan – ja elämän. Tylsän arjen opettelu on riippuvuuksista kuntoutujan tärkein maali. Kotioloissa odottaa päihteetön loppuelämä.
– Parikymppisenä se alkoi. Lopulta lääkkeiden käyttö oli päivittäistä, muistelee Tanja, 30.
Tanjan lapsuudenkoti oli turvallinen ja perhe ”aivan normaali.” Väärät kaverit ajoivat lääkkeiden käyttöön ja koukkua jatkui kymmenen vuotta. Jatkui siitäkin huolimatta, että Tanja oli saanut neljä lasta. Siitäkin huolimatta, että viides lapsi syntyi. Tuolloin ensi- ja turvakodin kautta tie toi Kankaanpäähän ja matka raittiiseen elämään alkoi. Nyt takana on viisi kuukautta perhekuntoutuksessa.
– En olisi selviytynyt kotikaupungissa. Etäisyyden ansiosta olen voinut keskittyä toipumiseen. En voisi olla kiitollisempi ajastani täällä.
”En olisi selvinnyt ilman A-kodin apua”
Kankaanpään A-kotiin tullaan eri puolilta Suomea ja asetutaan asumaan omiin rivitalohuoneistoihin. Edessä on tylsän arjen opettelua, sillä se on karannut käsistä ja on omin avuin saavuttamattomissa. Perheen muuttaessa ensimmäinen askel on rauhoittuminen.
– Koko perhettä tuetaan muutokseen. Lapsille taataan turvallinen arki ja elämä tasapainotetaan. Vanhemmat keskittyvät aikuisryhmässä omaan muutostyöskentelyynsä, kertoo A-kodin toiminnanjohtaja Arja Ruisniemi.
Perheen verkostojen kanssa tehdään yhteistyötä. Kaikilla osapuolilla on oltava yhteinen käsitys kuntoutustarpeen syistä ja päämäärästä.
– Kuntoutuksessa vahvistetaan perheen sosiaalista toimintakykyä, rakennetaan perheen sisäisiä rooleja ja tuetaan vanhemmuutta. Perhekuntoutusta on kehitetty A-kodissa 90-luvun lopusta lähtien. Tulokset ovat onnistuneita: vanhemmat ovat saaneet päihdekierteen poikki ja perheet voivat elää yhdessä. Tämä on Tanjankin unelma.
– Kun saisi omassa kodissa köllötellä sohvalla lapset kainalossa, hän haaveilee.
Terve Potilas -lehti 1/2015
Teksti: Kumppania Oy/Milla Majander
Kuva: Harri Joensuu
Mitä lääkkeettömyys päihdekuntoutuksessa tarkoittaa? Eikö päänsärkyynkään saa pilleriä?
Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön johtajat Arja Ruisniemi ja Kaarina Peltonen lieventävät epätietoisuutta ja vastaavat vuosien kokemuksella. Lääkkeettömiä vaihtoehtoja on tarjottu iät ajat eri hoitokulttuureissa, ja monissa terveydenhuollon ja sairaanhoidon ympäristöissä ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Silti lääkkeettömyys herättää jatkuvasti keskustelua, jossa aika ajoin kuulee myös puutteellisen perehtyneisyyden ja ennakkoluulojen sävyttämiä äänenpainoja.
VAK ry:n ylläpitämissä Kankaanpään A-kodissa ja Mikkeli-yhteisössä päihderiippuvuutta ei hoideta lääkkeillä. Pääosassa on ihminen itse, omine voimineen, yhteisön ja vertaisryhmän tuella. Näin Arja Ruisniemi ja Kaarina Peltonen kiteyttävät lääkkeettömyyden omissa hoitoyhteisöissään. Pääosassa Minä -ohjelmassa he kertovat näkemyksiään ja kokemuksiaan lääkkeettömästä, yhteisöllisestä päihdekuntoutuksesta, jonka lähtökohdat harkittiin ja rakennettiin jo VAK ry:n toiminnan alkuvuosina, yli 60 vuotta sitten.
Ohjelman toimittaja on Pirkko Peippo.
Tarjoamme yksilökuntoutusta naisille, miehille ja pariskunnille, joilla on alkoholi-, huume-, lääke- tai peliongelma. Kuntoutus tapahtuu kahdessa peruskuntoutusyhteisössämme, joissa kuntoutusjaksot kestävät n. 1–2 kuukautta. Peruskuntoutusyhteisöstä on mahdollisuus hakeutua jatkokuntoutusyhteisö Joukaseen, jossa kuntoutusjaksot ovat pidempiä ja kuntoutus tapahtuu tiiviimmässä yhteisössä.
Kuntoutuksen alussa asiakkaan kanssa laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma, jonka pohjalta asiakas saa kuntoutusjaksonsa aikana erilaisia kirjallisia tehtäviä, joita käsitellään yhteisön ryhmissä. Jokaisella asiakkaalla on koko kuntoutusjakson ajan omaohjaaja, jonka kanssa käydään yksilöllisiä keskusteluja ja joka auttaa asiakasta erilaisten asioiden hoitamisessa. Jokaisen yhteisön työryhmä koostuu neljän hengen moniammatillisesta tiimistä.
”En valehtele, jos sanon, että A-koti ja kuntoutus ovat pelastaneet henkeni ja antaneet parhaan mahdollisen startin elämääni puhtaana. ”
”A-kodille tulo on ollut parhaimpia ratkaisuja, mitä olen tehnyt.”
”Parasta mitä minulle on pitkään aikaan tapahtunut. A-koti oli ainoa paikka, joka on auttanut minua pysymään päihteistä erossa, arvot ja ajatukseni on muuttunut täysin. Uusia toipumista tukevia ihmissuhteita.”
Päihdekuntoutus Kankaanpään A-kodissa perustuu yhteisöllisyyteen, mikä tarkoittaa sitä, että koko yhteisöä käytetään tietoisesti muutosta eteenpäin vievänä tekijänä. Konkreettisesti yhteisöllisyys näkyy arkipäivässä mm. yhteisinä ryhminä, työtehtävinä ja vastuun ottamisena omasta toiminnasta.
Vertaistuella on tärkeä merkitys kuntoutuksessa. Muiden asiakkaiden tuki ja asioista puhuminen antaa uskoa ja vahvuutta omaan elämänmuutokseen. Kuntoutuksen aikana on mahdollisuus osallistua itsehoitoryhmiin. A-kodilla toimii NA-ryhmä useana päivänä viikossa ja Kankaanpäässä toimiviin AA-ryhmiin on mahdollisuus osallistua.
A-kodissa toimii kaksi peruskuntoutusyhteisöä, jatkokuntoutusyhteisö Joukanen sekä perhekuntoutusyhteisö.
”Olen saanut mäeltä lahjaksi orastavan elämänilon, jolle on vaikea asettaa sen ansaitsemaa arvoa. Kiitän valtavasta lahjasta erittäin ammattitaitoista henkilökuntaa, joiden toiminnassa näkyy aito välittäminen ja intohimo. Vähintään yhtä suuri kiitos kuuluu yhteisölle ja muille kanssatoipujille, jotka jaksavat jakaa, auttaa ja välittää oman taistelunsa ohessa. Parantavaa ilmapiiriä ei voi luoda keinotekoisesti vaan sen luovat herkät, empaattiset ja vastuulliset ihmiset. Tällaisiin ihmisiin on ollut suuri kunnia tutustua. Monesti päihderiippuvaiset ovat juuri herkkiä ihmisiä mutta yhdessä olemme vahvoja. Pidetään huolta toisistamme.”
Kankaanpään A-kodissa on pitkät perinteet ja hyviä kokemuksia vankeuden ja päihdekuntoutuksen yhdistämisestä. Rikollisuuden ollessa osa päihdeongelmaisen elämää on luontevaa pyrkiä yhdistämään vankeus ja päihdekuntoutus rikos- ja päihdekierteen katkaisemiseksi.
Suurin osa A-kotiin tulevista vangeista suorittaa alkuosan kuntoutusjaksostaan valvotussa koevapaudessa. Myös loppuosa vankilassa alkaneesta tuomiosta voidaan suorittaa loppuun A-kodissa rangaistuksen aikaisena kuntoutuksena. Päihdekuntoutuksen kustannukset voivat jakaantua Rikosseuraamuslaitoksen ja kotikunnan kesken.
Ota yhteyttä vankilan sosiaaliohjaajan, joka neuvoo sinua kuntoutukseen hakeutumisessa.