Pelaamisen äityessä ongelmaksi muodostuu riippuvuus, jonka hoitamiseksi tarvitaan apua. 22-vuotias Tuomas kertoo Kankaanpään A-kodin riippuvuuskuntoutuksen muuttaneen hänen oman elämänsä suunnan ja vaikuttaneen myös hänen läheistensä elämään.
Lue lisää →
Kehityshanke tuo apua raskaana olevien päihdekuntoutukseen
VAK ry toteuttaa parhaillaan Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksella kaksivuotista kehittämishanketta, joka kohdistuu päihteitä käyttävien äitien kuntoutukseen. Hankkeen tavoitteena on auttaa päihteitä käyttäviä raskaana olevia, juuri synnyttäneitä tai vauvaperheiden äitejä sekä muuta perhettä ja läheisiä. Odottavista äideistä noin kuusi prosenttia on päihderiippuvaisia, mikä tarkoittaa noin 3 000–6 000 sikiön kehityksen päihteistä johtuvaa vaaraa vuosittain. Yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa onkin äidin päihteiden käyttö, mihin voitaisiin vaikuttaa onnistuneella kuntoutuksella.
VAK ry on saanut valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien kuntoutuspalveluiden turvaamiseen myös vuosina 2018–2019, jolloin päätavoitteina oli ensisijaisesti toimintaympäristön kohentaminen ja työntekijöiden osaamisen vahvistaminen. Näiden kehityshankkeiden pohjalta jatketaan perheyhteisötyön sisäisten prosessien kehittämistä nyt meneillään olevassa hankkeessa. Avaintekijöinä on muun muassa sisäisen tiedonkulun sekä eri ammattiryhmien välisen yhteistyön toimivuuden varmistaminen. Vuonna 2019 A-kodin perhekuntoutuksessa kävi 30 eri perhettä ja 138 yksittäistä henkilöä.
Kehitystyö kasvattaa osaamista ja hahmottaa mallinnusta
Kehitystyön tavoitteina on päihdekuntoutuksen hoitomallin ja palveluketjun kehittäminen sekä päihdekuntoutuksen vaikuttavuustietoisuuden lisääminen. Lisäksi halutaan edelleen vahvistaa henkilökunnan osaamista, kehittää vaikuttavuuden seurantaa ja vähentää ylisukupolvisuutta. Perhekuntoutuksella motivoidaan vanhempaa päihteettömyyteen sekä antamaan keinoja arjessa selviytymiseen ja tunne-elämän taitojen kehittämiseen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen.
Hankkeen avulla pyritään lisäämään osaamista tähän erityisalaan ammattilaisten kesken sekä kasvattamaan yhteistyötä neuvoloihin, lastensuojeluun ja läheisille. Raskaudenaikaisen päihdekuntoutuksen prosessin mallinnus auttaa hahmottamaan kuntoutusta kokonaisvaltaisesti sekä vanhemman tai vanhempien että sikiövauvan kannalta.
Tilannekartoituksesta toimenpiteisiin
Hanke aloitettiin perhekuntoutuksen nykytilanteen kartoituksella. Arjen kehittämistarpeita selvitettiin haastattelemalla Mikkeli-yhteisön ja Kankaanpään A-kodin perheyhteisön työntekijöitä.
– Kartoituksen jälkeen on järjestetty kehittämispäiviä, vahvistettu henkilöstön osaamista lisäkoulutuksella ja selkeytetty tehtäväkuvauksia sekä työnjakoa, hanketyöntekijä Laura Räsänen A-kodilta kertoo. Olemme myös kehittäneet vanhemmuusryhmää, ja lisäksi molemmissa toimipaikoissa työskentelevät hanketyöntekijät ovat osallistuneet asiakastyöhön, mikä on todettu tarpeelliseksi sekä vastavuoroisen osaamisen jakamisen että hankkeen tavoitteiden konkretisoitumisen kannalta.
Avainasemassa on yhteistyö – kehittämistyössä yhteistyön tiivistäminen ja tehostaminen on tärkeää. Pitkällä aikavälillä syntyneet haasteet vaativat myös poisoppimista, ymmärryksen lisääntymistä ja vaihtoehtoisia toimintamalleja niin yksilötasolla kuin organisaatioissakin.
– Jotta esimerkiksi yli sukupolvien siirtyvien riskitekijöiden periytyvyys saataisiin katkaistua, tarvitaan varhaisen vuorovaikutuksen, lapsen näkökulman ja traumatisoitumisen vaikutusten tarkempaa huomioimista työskentelyssä, Räsänen selvittää.
(Päihderiippuvuustilastotietojen lähde Ensi- ja turvakotien liitto.)
Joulu on erityistä aikaa myös Kankaanpään A-kodilla ja Mikkeli-yhteisössä. Tänä jouluna kaikki ylimääräinen liikkuminen kuntoutuslaitoksesta on minimissään, joten yhä useampi asukas viettää joulun meillä.
Monilla asukkailla kokemus joulusta ei ole lämmin. Muistoja sävyttävät usein yksinäisyys ja päihteiden käyttö. Päihdekuntoutuksessa on mahdollisuus erilaiseen jouluun.
Jouluperinteistä syntyy kodinomainen tunnelma
Laitosolosuhteista ja koronasta huolimatta yksiköissä pyritään mahdollistamaan tasapainoinen sekä rauhallisen mukava joulunaika. Tavoitteena on luoda kodinomainen ja lämminhenkinen tunnelma kaikille – syödään hyvin ja rentoudutaan. Päihteetön joulu on arvokas kokemus kaikille.
Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat rauhallista joulua!
Silloin, kun voimavarat ovat vähissä, eivät etuusasiat ole päällimmäisenä mielessä. Kankaanpään A-kodissa etuusohjaus kuuluu osaksi päihdekuntoutusta.
Kankaanpään A-kodin päihdekuntoutuksessa ihmistä hoidetaan kokonaisuutena. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että riippuvuushoidon ohella asiakasta tuetaan monin tavoin elämänhallintansa takaisin saamisessa. Tärkeä osa kuntoutusta on asiakkaan talouteen ja toimeentuloon annettava ohjaus- ja tukipalvelu.
– Usein asiakkaan elämäntilanteen kriisiytyessä etuusasioiden hoitamiseen on saattanut olla kaikkein vähiten voimavaroja. Samalla nämä hoitamattomat asiat tuottavat asiakkaalle huomattavan paljon stressiä, Kankaanpään A-kodin etuusohjaaja Mari Ihanamäki kertoo.
Tullessaan kuntoutukseen A-kodille asiakas tapaa etuuskäsittelijän heti alkuvaiheessa.
– Kartoitamme asiakkaan kanssa yhdessä hänen elämäntilannettaan. Tämän jälkeen laitamme ajantasaiset etuushakemukset vireille ja selvitämme erilaisia tukivaihtoehtoja hänen tulevaisuuttaan ajatellen, kuvailee Ihanamäki.
Pankkitunnukset tai muut tunnistautumisvälineet sähköiseen asiointiin on siis hyvä ottaa mukaan kuntoutusjaksolle, mikäli tällaiset on olemassa.
– Myös viimeisimmät päätökset ja mahdollisesti liitteiksi tarvittavat laskut kannattaa pakata mukaan kuntoutukseen tullessaan, Ihanamäki muistuttaa.
Asiakkaalla on kuntoutusjakson aikana mahdollisuus asioida etuuskäsittelijän luona niin usein kuin hän kokee tarpeelliseksi.
– Seuraamme tiiviisti hakemusten käsittelyä ja tutkimme yhdessä päätöksiä. Neuvon ja ohjaan asiakasta oman tietotaitoni mukaan ja tarvittaessa otamme asioista yhdessä lisää selvää. Samalla teemme tiivistä yhteistyötä lähettävän tahon kanssa, Ihanamäki toteaa.
Etuusohjaus on kuulunut osaksi Kankaanpään A-kodin tarjoamaa päihdekuntoutusta viimeisten parin vuoden ajan. Ihanamäen mukaan asiakkaiden kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia.
– Moni on kokenut oppineensa hoitamaan asioitaan sekä saanut talouteensa tasapainoa ja selkeyttä. Jo pelkästään päätösten ymmärtäminen on helpottunut, itseluottamus asioiden hoitamisessa vahvistunut ja sähköisen asioinnin taidot lisääntyneet. Useat asiakkaamme ovat jälkeenpäin todenneet, etteivät olisi yksin jaksaneet etuusasioihin tarttua.
Yhteydenotot ja tiedustelut: etuuspalvelut@vakry.fi, p. 02 572 8221.
Kuva: Dreamstime
Riippuvuuskuntoutus Kankaanpään A-kodissa ja Mikkeli-yhteisössä perustuu yhteisöllisyyteen. Yhteisöhoidossa yhteisöä käytetään tietoisesti vaikuttamisen välineenä ja vertaistukea kuntoutumista tukevana metodina.
Yhteisöllisyydestä puhutaan tänä päivänä paljon. Sen vahvistamista peräänkuulutetaan niin kouluissa, työyhteisöissä, vanhusten hoidossa kuin kuntoutusyhteisöissäkin. Kuitenkin käsitys siitä, mitä yhteisöllisyys käytännössä on ja kuinka sitä kehitetään, on usein epäselvä.
– Yleisen määritelmän mukaan yhteisöllisyydessä keskeistä on yhteenkuuluvuuden tunne, joka syntyy jäsenten vuorovaikutuksessa. Yhteisöjen voima on kautta aikojen taannut ihmiskunnalle hengissä säilymisen, kertoo psykologi ja yhteiskuntatieteiden tohtori Kari Murto.
Murrolla on kokemusta yhteisöhoidosta jo yli 40 vuoden ajalta. Vuosiin mahtuu yhteistyötä myös A-kodin ja Mikkeli-yhteisön kanssa. Syyskuussa A-koti järjesti yhteisöllisyyttä käsittelevän koulutuspäivän koko A-kodin henkilökunnalle.
– A-kodilla on vankat ja pitkät perinteet yhteisöllisyydestä. Tuoreimmassa koulutuksessa halusimme rakentaa entistä yhtenäisempää kuvaa koko talon yhteisöllisistä arvoista ja toimintatavoista, A-kodin johtaja Marikki Forell toteaa.
Yhteisö ei ole yksilöllisyyden vastakohta, päinvastoin. Yksilön myönteinen kehitys toteutuu turvallisessa yhteisössä, jossa voi tehdä virheitäkin ja oppia niistä. Yhteisöllisyys on yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä toimii voimavaranayhteisön jäsenille.
– Yhteisön vaikutus voi olla jäseniinsä myönteinen tai kielteinen. Jokaisella yhteisön jäsenellä on myös oma subjektiivinen mielikuva yhteisöstä, miten esimerkiksi kokee oman asemansa ja arvonsa yhteisön jäsenenä. Jos ihminen kokee, ettei häntä arvosteta yhteisössään, vaikuttaa se kielteisesti hänen hyvinvointiinsa ja käyttäytymiseensä, Murto kuvaa.
Riippuvuussairauksien ja päihdeongelmien taustalla on usein elinyhteisöihin liittyviä negatiivisia kokemuksia. Nämä kokemukset voivat olla peräisin niin perhe-, koulu- kuin työyhteisöistä. Esimerkiksi perhe, jossa päihdeongelmaisten vanhempien käyttäytyminen ja lasten kohtelu on ennustamatonta, synnyttää lapsille turvattomuutta, pelkoa ja psyykkisiä ongelmia. Yhteisöhoidossa yhteisöä hyödynnetään tietoisesti sen jäsenten kuntoutumisen tukena. Hyvä yhteisö korjaa ja vertaistuki antaa eväitä toipumiseen.
Kuntoutettavien aktiivinen rooli on yhteisöhoidossa keskeinen. Henkilökunta asettaa toiminnalle perussäännöt eli reunaehdot ja niistä keskustellaan toistuvasti yhteisissä kokouksissa kuntoutettavien kanssa. Keskustelut, joita käydään esimerkiksi jonkun jäsenen rikottua sääntöjä, auttavat ymmärtämään oman käyttäytymisen seurauksia itselle ja toisille sekä ottamaan vastuuta käyttäytymisestään. Seuraamukset itsessään eivät edistä haluttua käyttäytymisen ja elämäntavan muutosta.
Yhteisöhoito edellyttää selkeitä sosiaalisia ja toiminnallisia rakenteita. Toiminnalliset rakenteet tarkoittavat yhteisön arjen elämää jäsentäviä toimintoja, kuten yhteisökokouksia, henkilöstökokouksia, työtoimintoja ja terapeuttisia ryhmiä, joiden kaikkien perustehtävä on tukea yhteisön jäsenten muutosta ja kuntoutumista. Kaikkea, mitä yhteisössä tehdään ja tapahtuu, käytetään kuntoutumisessa hyödyksi.
Yhteisön sosiaaliset rakenteet luovat toiminnan puitteet ja perustan. Tällaisia rakenteita ovat johto, henkilöstöyhteisö, asiakasyhteisö, säännöt, roolit ja hierakia. Sosiaalisten rakenteiden rooli on yhteisöllisen toiminnan perusta. Sosiaalisilla rakenteilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kuinka lähellä henkilöstöä ja asiakkaita johto on arjessa tai sitä, miten lähellä henkilöstö- ja asiakasyhteisö ovat toisistaan. Hyvässä yhteisössä nämä kuvatut ryhmät elävät yhteistä arkea, ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa ja pystyvät kommunikoimaan avoimesti keskenään.
Myös fyysisillä rakenteilla, kuten sijainnilla ja rakennuksilla, voidaan tukea yhteisöllisyyttä. Rakennuksessa tulisi olla sekä yhteisöllisiä että yksilöllisiä tiloja. Tilat pidetään järjestyksessä ja siisteinä, sillä ympäristö muokkaa asenteita, käyttäytymistä ja vastuuseen kasvamista.
Yhteisöhoidon lähtökohta on hyvän yhteisön rakentaminen. Hyvä yhteisö luo muutokselle, oppimiselle sekä kasvulle turvallisen ja arvostavan perustan.
– Tällaisen yhteisön luominen on vaativa ja hidas prosessi, huomauttaa Murto.
Juuri tästä syystä hoitoaika onkin yhteisöhoidon onnistumisen kannalta olennainen. Kun yhteisö koetaan turvalliseksi ja ennustettavaksi, alkaa luottamus rakentua. Luottamus on yhteisöhoidon perusta. Jos yhteisön jäsenten vaihtuvuus on suurta, luottamusta ei ehdi syntyä ja yhteisölliseltä hoidolta menee pohja.
– Hoitoaikojen lyhyys on nykyään todellinen ongelma. Kuukauden tai parin jälkeen katkeavat maksusitoumukset ovat usein rahan hukkaan heittämistä. Niin lyhyessä ajassa ei seurantatutkimusten mukaan saada pysyviä tuloksia, tietää Murto.
Toiminnan on oltava tavoitteellista ja johdonmukaista – koko ajan. Rutiinit ja ennustettavuus luovat luottamuksen ohella myös pohjan yhteisön jäsenten kuntoutuksen jälkeiselle elämälle. Murron mukaan yhteisöhoito onkin ammatillisesti hyvin vaativaa.
– Yhteisöhoito vaatii tietoa, osaamista ja kärsivällisyyttä. Ohjaajien on oltava johdonmukaisia, mutta kuitenkin ajattelutavoissaan joustavia, sillä samat lähestymistavat eivät toimi kaikille. Perusasenteen kuntoutettavia kohtaan on oltava myönteinen ja heidän problematiikkaansa on aidosti ymmärrettävä. Käytökselle on aina olemassa jokin syy, joka on selvitettävä kuntoutuksen onnistumiseksi. Yhteisöjen vertaistuki luo turvalliset puitteet tälle toipumisen matkalle.
Kuva: Dreamstime.
Kulunut kevät on ollut poikkeuksellinen ja vaatinut erityisiä järjestelyjä sekä nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin. Kankaanpään A-koti on kuitenkin selvinnyt ennen kokemattomasta korona-ajasta hyvin. Toimintamme jatkuu normaalisti myös läpi kesän. Paikkatiedustelut numerosta 02 572 820.
Perinteisiä Elopäiviä vietetään Kankaanpään A-kodilla 8. elokuuta. Tapahtuma järjestetään pienin erityisjärjestelyin ja rajoittein. Tänä vuonna emme muun muassa vastaanota majoittujia A-kodille. Tiedotamme Elopäivien tarkemmasta ohjelmasta lähempänä tapahtuma-ajankohtaa.
Kankaanpään A-kodin väki toivottaa rauhallista juhannusta ja leppoista kesää!
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt VAK ry:lle valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien palveluiden turvaamiseen vuosille 2020–2021. Avustuksen kohteena ovat raskaana olevat, vastasynnyttäneet sekä vauvaperheen päihteitä käyttävät äidit, heidän mahdolliset kumppaninsa sekä perheen mahdolliset muut lapset.
Kankaanpään A-koti, yhdessä Mikkeli-yhteisön kanssa, on käynnistänyt kaksivuotisen hankkeen edellä mainitun kohderyhmän palveluiden kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on mallintaa raskaana olevien päihdekuntoutuksen hoitomalli, palveluketjut VAK ry:n toimipisteissä sekä yhteistyötoimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on osaamisen vahvistaminen sekä vaikuttavuusseurannan kehittäminen. Hankkeen toimet tähtäävät ylisukupolvisuuden vähentämiseen.
Haemme nyt määräaikaista hanketyöntekijää osaksi perheyhteisön työryhmää. A-kodin perheyhteisö on seitsemän perheen kuntoutusyhteisö, jossa työskentelee moniammatillinen työryhmä. Hanketyöntekijä tulee työskentelemään tiiviissä yhteistyössä A-kodin ja Mikkeli-yhteisön perhekuntoutuksen (kolme perhekuntoutuspaikkaa) kehittämiseksi sekä hankkeen koordinaation yhtenäistämiseksi.
Hakijalta edellytämme kokemusta hanketyöstä, ymmärrystä päihdeperheiden erityishaasteista, hyviä IT-taitoja sekä kykyä toimia rakentavasti muuttuvissa olosuhteissa. Innovointi, sosiaalisuus ja verkostomainen työote ovat sinulle luontaisia tapoja toimia.
Kelpoisuusvaatimus: Sosiaalityöntekijä tai muu soveltuva korkeakoulututkinto.
Lisätietoja tehtävästä antaa A-kodin johtaja Marikki Forell, 044 491 0095.
Hakemukset ansioluetteloineen tulee lähettää 13.5.2020 mennessä osoitteeseen: marikki.forell@vakry.fi
Kankaanpään A-koti jatkaa toimintaansa koronatilanteen jatkuessa. Seuraamme ja noudatamme kaikessa toiminnassamme viranomais- ja sairaanhoitopiirin ohjeita viruksen leviämisen estämiseksi. Näillä toimenpiteillä pyrimme varmistamaan asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden sekä varmistamaan A-kodin toiminnan jatkumisen.
A-kodin perustehtävänä on tuottaa laadukasta, yhteisöllistä, lääkkeetöntä ja vaikuttavaa päihdekuntoutusta. Poikkeusolosuhteet ja käytännön järjestelyt huomioon ottaen A-koti pystyy edelleen tarjoamaan asiakkailleen tiiviiseen päiväohjelmaan ja positiiviseen kuntoutusilmapiiriin perustuvaa päihdekuntoutusta niin miehille, naisille kuin perheillekin.
Uudet asiakkaat sekä intervalliasiakkaat vastaanotetaan A-kodille normaalisti. Tulijoiden tulee kuitenkin olla flunssan osalta oireettomia, eikä taustalla saa olla mahdollisia riskikontakteja. Asiakkaiden tilanne varmistetaan paikkavaraustilanteessa sekä ennen kuntoutuksen alkua. Suosittelemme, että asiakkaat tulevat A-kodille katkaisuhoidon kautta. Uudeltamaalta emme vastaanota toistaiseksi asiakkaita.
Julkisia liikenneyhteyksiä on karsittu poikkeustilan vuoksi. Voimme tarvittaessa auttaa asiakkaita saapumisessa A-kodille noutamalla heidät kohtuullisen matkan päästä. Tästä tulee sopia etukäteen.
Emme vastaanota A-kodille vieraita, saattajia tai muita ulkopuolisia kävijöitä. NA- ja AA-ryhmät toteutetaan vain talon sisäisinä ryhminä tai verkkoyhteydellä. Asiakkaiden osalta vain hoidollisesti välttämättömät talon ulkopuolelle suuntautuvat asioinnit sallitaan. Lasten tapaamiset toteutetaan. Yhteistyön jatkuminen lähettävän tahon kanssa turvataan järjestämällä verkko- ja puhelinneuvotteluja.
Talon sisäisissä toiminnoissa olemme tehneet muutoksia kontaktien vähentämiseksi. Toimimme etupäässä vain omissa yksiköissämme ja vältämme niiden välisiä kontakteja. Ruokailut, kuntosali- ja saunavuorot toteutetaan porrasteisesti. Noudatamme käsihygieniaohjeita huolellisesti, emmekä kättele tai halaa toisiamme.
A-kodin henkilökunta työskentelee poikkeusolosuhteista huolimatta asiakkaiden hyvän ja laadukkaan kuntoutuksen turvaajina. A-koti on ja tulee olemaan turvallinen yhteisö jokaiselle kuntoutujalle.
Lisätietoja: A-kodin johtaja Marikki Forell 044 491 0095, marikki.forell@vakry.fi. Paikkavaraukset: 02 572 820.
Haemme lastenhoitajaa Kankaanpään A-kodin päiväkoti Onnelaan ajalle 8.6.2020–27.4.2021. Päiväkoti Onnela tarjoaa turvallisen, kodinomaisen ja virikkeellisen ympäristön A-kodin perhekuntouksessa oleville lapsille. Onnelassa hoidamme monen ikäisiä lapsia suurella sydämellä ja lasten tarpeet huomioiden. Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeä osa päiväkodin toimintaa. Onnelan yksi tärkeimmistä tehtävistä on luoda lapselle selkeä ja säännöllinen arki, aikuisen läsnäolon avulla. Myös vanhemmuuden tukeminen on merkittävä osa toimintaamme.
Hakijoilta odotamme kokemusta päiväkoti- ja varhaiskasvatustyöstä. Lisäksi toivomme rauhallisuutta ja kykyä toimia haastavissa ja muuttuvissa tilanteissa sekä oma-aloitteisuutta. Eduksi luetaan perhetyön ja lastensuojelun osaaminen. Haku päättyy 19.4.2020.
A-kodin asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistamiseksi olemme määritelleet toimintaohjeet koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Toimenpiteiden seurauksena pyrimme minimoimaan A-kodille suuntautuvat tartuntariskit lakkauttamalla muun muassa A-kodin avoimet NA-ryhmät sekä ulkopuolisten vierailut.
Vastaanotamme edelleen uusia asiakkaita sekä intervalliasiakkaita, mutta varmistamme saapuvien asiakkaiden terveydentilan ennen kuntoutukseen alkua. A-kodin perus- ja perhekuntoutuksessa on tällä hetkellä vapaita asiakaspaikkoja.
Paikkatiedustelut: 02 572 820
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt VAK ry:lle valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien ja perheiden palvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi vuosille 2020–2021. Palvelun kohteena ovat raskaana olevat, vastasynnyttäneet ja vauvaperheen päihteitä käyttävät äidit sekä heidän ja perheen mahdolliset muut lapset. Valtionavustus kohdentuu sekä Kankaanpään A-kotiin että Mikkeli-yhteisöön.
Kankaanpään A-kodin johtaja Marikki Forell on erittäin tyytyväinen valtionavustuksen kohdentumisesta VAK ry:lle.
– Tämä mahdollistaa meille entistä paremmat resurssit ja mahdollisuudet kehittää perhekuntoutusta molemmissa toimintayksiköissämme. A-kodissa perhekuntoutusta on tarjottu jo vuodesta 1989 asti. Meillä on siis pitkät perinteet perhekuntoutuksen saralla, ja samaan aikaan olemme myös vahvasti kehittyvä toimintayhteisö.
Valtionavustuksen tuella on tarkoitus mallintaa erityisesti raskaana olevien hoitomalli ja palveluketju VAK ry:n toimintayhteisöjen sekä yhteistyötahojen kanssa.
– Mallintamisen tavoitteena on lisätä sekä omaa että myös koko toimijaverkoston yhteisymmärrystä ja osaamista raskausajan kuntoutuksen erityispiirteistä, kertoo Forell.
Tilastollisten arvioiden mukaan päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten määrä on nousussa. Arviolta noin kuusi prosenttia raskaana olevista naisista on alkoholin suurkuluttajia ja joka vuosi syntyy noin 3000 raskausaikana päihteille altistunutta lasta. Näistä jopa 600:lla arvioidaan olevan sikiöaikaiseen alkoholialtistukseen liittyviä oireita.
– VAK ry haluaa olla edelläkävijä raskaana olevien ja päihdeperheiden yhteisöllisten ja lääkkeettömien kuntoutusmenetelmien kehittämisessä Suomessa. Avustusaikana tulemme kehittämään kuntoutusmallin, jonka avulla parannamme raskaana olevien kokonaisvaltaista hoitoa ja sen vaikuttavuuden seurantaa. Panostamalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa koko päihdeperheen dynamiikkaan, ennaltaehkäisemme ja vähennämme ylisukupolvisuuden riskejä ja kasvatamme inhimillisesti hyvää elämää myös päihdevanhempien lapsille, summaa Forell.
Peliriippuvuus on addiktiosairaus, josta on mahdollista toipua. Kankaanpään A-koti tarjoaa ympärivuorokautista laitoshoitoa peliriippuvuuden hoitoon.
Peliriippuvuudessa on kyse yksilöllisestä kokemuksesta, jonka mukaan pelaaminen haittaa jokapäiväistä elämää. Peliriippuvuutta on monenlaista. Joku on riippuvainen raha- ja uhkapeleistä, toinen erilaisista digipeleistä. Yhdistävänä tekijänä on voimakas häpeä. Kynnys avunhakemiseksi on suuri.
– A-kodilla harjoitellaan avun pyytämistä. Täällä on lupa puhua asioista rehellisesti ilman häpeää. Kuntoutuksen alussa ensimmäinen tunne monella onkin usein juuri helpotus. Kokemus siitä, että olen arvokas ja minulla on lupa pyytää sekä saada apua, kertoo Kankaanpään A-kodin peliriippuvuuksiin perehtynyt ohjaaja Eevamaija Rajala.
Peliriippuvuus on addiktiosairaus, joka voi tulla kenelle tahansa. Ei ole olemassa tiettyä kaavaa sairauden etenemiselle. On kuitenkin lukuisia syitä, jotka voivat altistaa sairauden puhkeamiselle. Näitä ovat esimerkiksi ahdistus ja stressi, jännityksen haku, ajatus helposta rahasta, ihmissuhdeongelmat, yksinäisyys ja pako arjesta.
Peliriippuvuuden hoitoon Kankaanpään A-kodille hakeudutaan useimmiten joko A-klinikan tai sosiaalitoimen kautta. Lisäksi kuntoutukseen voi hakea olemalla suoraan yhteydessä A-kotiin. Asiakkaita ja kuntoutustarpeita on monenlaisia. Osa on hakeutunut hoitoon puhtaasti peliriippuvuuden vuoksi. Lisäksi on tilanteita, joissa ihminen tulee kuntoutukseen päihderiippuvuuden vuoksi ja vasta sen jälkeen käy ilmi, että asiakkaalla onkin myös peliriippuvuus.
Peliongelmaisten kuntoutuspolku on samanlainen kuin muillakin kuntoutujilla. Hoito perustuu yhteisöhoitoon, jossa vertaistuella on suuri rooli toipumisen tukena.
– Yhteisöllinen kuntoutus perustuu ajatukseen, että asiakas on osa yhteisöä, jossa annetaan ja saadaan palautetta sekä kannustusta. Toipumisen kannalta on tärkeää kokea kuuluvansa ryhmään. Jokaiselle kuntoutukseen tulevalle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Siinä huomioidaan kaikki ne elämänalueet, joihin kuntoutuja kokee tarvitsevansa apua ja tukea. Kuntoutuksen aikana käsitellään laajasti, moniammatillisen tiimin tukemana sitä, mistä peliriippuvuudessa on kyse, Rajala luonnehtii.
Koska peliongelmat eroavat jonkin verran päihderiippuvuudesta, yksilöllisiä keskusteluja pohjautuen kognitiiviseen työotteeseen on enemmän. Kankaanpään A-kodilla asiakkaan kanssa käydään läpi Retkahduksen ehkäisy -ryhmän työkirjaa, josta on tehty oma versio peliongelmaisille. Työkirja pohjautuu kognitiiviseen terapiamuotoon, joka on tutkitusti tehokas keino hoitaa peliriippuvuutta. Mahdollisuuksien mukaan Kankaanpään A-kodilla järjestetään myös niin sanottuja intensiivikursseja, mikäli peliongelmaisia on kuntoutuksessa samaan aikaan useita.
Rajalan mukaan myös läheiset ovat keskeisessä roolissa.
– Jos asiakas ja läheiset ovat motivoituneita keskustelemaan tilanteesta yhdessä ammattilaisen läsnä ollessa, järjestetään keskusteluja osana kuntoutusjaksoa. Lisäksi tarjoamme läheisneuvonpitoa sekä paikanpäällä että puhelimitse.
Kuntoutuksen kesto määräytyy yksilöllisten tarpeiden ja kunnan myöntämän maksusitoumuksen keston mukaan. Peruskuntoutuksen puolella peliriippuvuutta hoidetaan 1–2 kuukautta, jatkokuntoutuksessa useampia kuukausia ja perhekuntoutuksen puolella hoito voi kestää jopa vuoden. Toipumisen jatkumista kuntoutuksen päätyttyä tuetaan erilaisin keinoin.
– Asiakkaita autetaan avohoidon kontaktien luomisessa ja kannustetaan osallistumaan oman paikkakunnan tai sen lähialueiden järjestämiin itsehoitoryhmiin. Lisäksi asiakkailla on mahdollisuus jatkaa A-kodin intervallikuntoutuksessa, jonka tarkoitus on tarjota avohoitoa intensiivisempää tukea varsinaisen hoitojakson päätyttyä.
Rajalan mukaan kuntoutus perustuu aina uusimpaan tietoon.
– Kouluttaudumme jatkuvasti lisää, sillä haluamme tarjota asiakkaillemme parhaan mahdollisen avun ja tuen peliriippuvuudesta toipumiseksi.
Lue lisää peliriippuvuudesta ja sen hoidosta Suomessa.
Kuva: Dreamstime
A-klinikkasäätiön luotsaaman Lasinen lapsuus -toiminnan oppeja aletaan soveltaa myös Kankaanpään A-kodilla. Yhteistyön tavoitteena on tehdä päihdekuntoutuksesta entistä vaikuttavampaa.
Vanhempien päihteiden käytöstä lapsuudessaan kärsineet henkilöt oirehtivat aikuisuudessa eri tavoin. Osa sairastuu itse päihderiippuvuuteen ja moni kokee selittämätöntä ahdistusta. Useimmat Kankaanpään A-kodin asukkaista ovat itse eläneet lasisen lapsuuden. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tuoda lisää toipumista edistäviä työkaluja osaksi A-kodin arkea.
– Lasinen lapsuus -vertaistukiryhmät tarjoavat apua omien tunteiden käsittelyyn ja erityisesti arjen vakauttamiseen. Lisäämme mielellämme yhteistyötä laitoskuntoutusten kanssa, kertoo A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kehittämiskoordinaattori Laura Barck.
Kankaanpään A-kodin ja Lasinen lapsuus -toiminnan yhteistyö käynnistettiin yhteisellä palaverilla A-kodilla vuoden 2019 lopussa.
Kankaanpään A-kodissa on eri yhteisöjä, joissa kuntoutusjaksojen pituudet vaihtelevat paljonkin. Peruskuntoutuksen yhteisössä kuntoutusjaksot kestävät 1–2 kuukautta, kun taas esimerkiksi perheyhteisössä sekä jatkokuntoutusyhteisö Joukasessa kuntoutusta annetaan pitkäkestoisesti, useammasta kuukaudesta jopa vuoteen.
Kankaanpään A-kodin kuntoutusvastaava Miia Rajakallio toivoo, että A-koti ja Lasinen lapsuus -toiminta onnistuisivat kehittämään yhteistyössä sellaisen käytännön, jonka avulla tukea olisi mahdollista tarjota kaikille A-kodin asukkaille tasapuolisesti kuntoutusjakson kestosta riippumatta.
– Keskeistä on pohtia, kuinka voisimme soveltaa toiminnan oppeja, kokemuksia ja käytäntöjä mukaan arkiseen toimintaamme A-kodilla erilaisena teema- ja ryhmämuotoisena toimintana. Tavoite on saada käytännöt osaksi jokapäiväistä kuntoutustamme, Rajakallio pohtii.
Lasinen lapsuus -toiminnan ammatillisten vertaistuenryhmien tavoite on auttaa ihmisiä käsittelemään omia kokemuksiaan ja selviämään niiden aiheuttamista tunteista. Ryhmissä ei uppouduta lapsuuden traumoihin, vaan keskitytään arjen vakauttamiseen, yksilön keinovalikoiman kasvattamiseen ja vireystilan säätelyn opetteluun.
Ryhmissä tehdään erilaisia rajaamisharjoituksia, joiden tavoite on auttaa yksilöä tunnistamaan omia tunteitaan, oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Opetellaan siis vetämään rajoja ja myös kieltäytymään. Lisäksi harjoitellaan tunteiden hallitsemisessa auttavaa turvapaikka-ajattelua ja rentoutumista.
– Rentoutumisharjoitukset ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä rentoutuminen voi olla ahdistuneena todella vaikeaa. Monet harjoitukset ovat toiminnallisia, sillä tällaiset lapsuudessa koetut asiat ja omaksutut toimintamallit ovat usein kehomuistissa, luonnehtii Barck.
Ammatillisen vertaistuenryhmissä ohjaajat ovat paikalla varmistamassa, ettei kukaan ala hoitamaan toista ryhmäläistä sekä sen, että asioiden käsittely on turvallista ja tapahtuu toipumista tukevassa ympäristössä. Ilmiön laajuudesta kertoo se, että vertaistuenryhmät ovat äärimmäisen suosittuja eivätkä läheskään kaikki halukkaat mahdu mukaan. Yhteistyötä laajentamalla myös yhä useampi saa tarvitsemansa avun ja tuen.
– Yhteistyön nimissä perehdytämme A-kodin henkilökuntaa aiheeseen ja ammennamme tietoa vetämiemme vertaistukiryhmien annista. Kerromme, mitä olemme oppineet näistä vertaistukiryhmistä, mistä osallistujat ovat erityisesti hyötyneet ja mikä tuo eniten eväitä asian työstämisen jatkamiseen, Barck kertoo.
Monet A-kodin asukkaista ovat perheellisiä ihmisiä. Syyllisyys ja pelko omassa vanhemmuudessa epäonnistumisessa on usein kova ja jatkuvasti läsnä. Omaa lapsuutta käsittelevissä vertaistuen ryhmissä yksilö saa hetkeksi unohtaa oman vanhemmuutensa ja sen sijaan keskittyä itseensä ja omiin tunteisiinsa.
A-kodissa koko kuntoutus perustuu ryhmäkeskeiseen toimintaan ja yhteisöhoitoon. Valmius ottaa käyttöön Lasinen lapsuus -vertaistukiryhmien opit ovat siis hyvät.
– Lasinen lapsuus -käytäntöjen ja oppien hyödyntämisen tavoitteena on lisätä helpotusta, kiitollisuutta ja rauhoittumista A-kodin asukkaiden arjessa sekä tehdä kuntoutuksesta sitä kautta entistä vaikuttavampaa. Omien haavojen ja niiden aiheuttamien kipuilujen tunnistaminen on tärkeä osa toipumista, Rajakallio toteaa.
Kuva: Dreamstime
Joulu on erityistä aikaa myös Kankaanpään A-kodilla ja Mikkeli-yhteisössä. Osa asukkaista lähtee kotiin, osa jää kuntoutukseen myös joulunpyhiksi. Peruskuntoutuksen puolella kuntoutusjaksot ovat lyhyempiä, jolloin kuntoutusta ei keskeytetä kotiloman ajaksi. Moni jää kuitenkin viettämään joulua kuntoutuslaitokseen omasta tahdostaan.
Puoli vuotta Kankaanpään A-kodin perheyhteisössä 14-vuotiaan poikansa kanssa asunut Satu viettää tänä vuonna erilaisen joulun.
– Olisimme saaneet mennä jouluksi kotiin, mutta päätimme jäädä A-kodille. Tämä oli sekä oma että poikani toive. Aikaisempina jouluina on menty paikasta toiseen, nyt keskitytään rauhassa omaan perheeseen.
Monilla asukkailla kokemus joulusta ei ole lämmin. Muistoja sävyttävät usein yksinäisyys ja päihteiden käyttö. Päihdekuntoutuksessa on mahdollisuus erilaiseen jouluun.
– Laitosolosuhteista huolimatta pyrimme mahdollistamaan kodinomaisen, rauhallisen ja lämminhenkisen joulun. Pappi tulee pitämään jouluhartauksen ja lisäksi tarjoamme kuljetuksen joulukirkkoon. Syömme jouluruokaa ja jaamme talon ostamat pienet lahjat asukkaille. Tapana on valita asukkaista pukki, joka kiertää jakamassa lahjat, Kankaanpään A-kodin kuntoutusvastaava Miia Rajakallio luonnehtii.
Rajakallion mukaan osa kuntoutuksen vanhoista asukkaista palaa A-kodille jouluksi – jopa vuosittain.
– Moni pelkää retkahdusta. Sitä, kuinka selviää joulusta yksin. Täällä on tarjolla mukavaa seuraa ja rauhalliset puitteet. A-kodin tuttu ympäristö turvaa joulunvieton.
Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat rauhallista joulua!
Kankaanpään A-koti on VAK ry:n ylläpitämä riippuvuussairauksiin erikoistunut kuntoutuslaitos. Tarjoamme laadukkaita kuntoutuspalveluja miehille, naisille ja perheille.
Haemme nyt perheyhteisön moniammatilliseen tiimiin perhetyön ammattilaista toimivapaan sijaisuuteen. Yhteisössä on seitsemän perhepaikkaa ja kuntoutusajat ovat usein pitkiä, kuukausien mittaisia. Yhteisössä työskentelee kaksi perhetyöntekijää, muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä vastaava ohjaaja.
Työ perheyhteisössä perustuu luottamuksen rakentumiseen perheiden kanssa. Perhetyöntekijän työnkuvaan kuuluu mm. perheissä tehtävää arjen ohjausta sekä vanhemman kasvatustyön tukemista. Työssä korostuu samanaikaisesti vanhemman päihderiippuvuuden kuntoutus, vanhemmuuden ja arkirytmin tukeminen sekä perheen sisäisten vuorovaikutusmallien vahvistaminen.
Perhetyötekijältä edellytämme kykyä huomioida vanhemman ja lapsen psyykkisen oireilun vaikutuksia perheen arkeen, rohkeutta ottaa puheeksi vaikeitakin asioita, osaamista varhaisen vuorovaikutussuhteen vahvistamiseen sekä idearikkautta työskennellä eri-ikäisten lasten kanssa.
Arvostamme lisäksi ymmärrystä riippuvuusongelmien luonteesta sekä kehittämismyönteistä, vastuullista ja joustavaa asennetta.
Kankaanpään A-koti on työnantajana luotettava ja koulutusmyönteinen organisaatio. Työnohjaus on järjestetty ja hyvinvointia tuetaan muun muassa kulttuuri- ja liikuntaseteleillä.
Palkkaus: AVAINTES
Haastattelut järjestetään: 23. ja 24.10.
Lisätietoja tehtävästä: Vastaava ohjaaja Tuula Sillanpää, 044 730 8818 tai johtaja Marikki Forell 044 491 0095
Pätevyysvaatimus: Sosiaali- tai terveydenhuollon AMK -tutkinto
Haku päättyy: 15.10.
Leppoisten kesätuulien ohella Kankaanpään A-kodilla puhalsi tänä suvena muutoksen tuuli, kun pitkäaikainen johtaja Heidi Viljanen siirtyi kansanedustajaksi. A-kodin uusi johtaja, Marikki Forell, aloitti tehtävässään heinä–elokuun taitteessa.
Vahvin motiivini oli se, että koen päihdetyön niin omakseni. Lisäksi mahdollisuus kehittyä johtajan taidoissa ja tehtävissä on hieno haaste ja mahdollisuus. Olen opiskellut henkilöstöhallintoa ja organisaation kehittämistä. Moni oma mielenkiinnon aihe yhdistyy tässä roolissa.
Varsinaisen urani olen tehnyt sairaanhoitajana ja osastonhoitajana päihdetyön parissa pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä psykiatrian puolella. Viimeisimmäksi olen toiminut projektikoordinaattorina Oma Häme -sotehankkeessa ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä uuden aluesairaalahankkeen parissa.
Päihdetyön tulokset ovat todella vaikeasti todennettavissa ja työn vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa. Omalla aktiivisella yhteydenpidolla kuntien suuntaan pyrimme vaikuttamaan siihen, millaisia valintoja kunnissa tehdään päihdetyön osalta. Asiakkaiden yksilöllinen kohtaaminen ja tarpeisiin vastaaminen on jatkuva haaste, jonka toteutumisesta A-kodin johtajana itse viime kädessä vastaan. Henkilöstön osaamisen ja motivaation tukeminen on todella tärkeää.
Lääkkeetön päihdehoito ja -kuntoutus, pidän siitä ideologiasta tosi paljon. Lisäksi henkilökunta on hyvin sitoutunutta ja A-kodin toiminta on vakiintunutta. Sijainti luonnon keskellä on äärimmäisen terapeuttinen.
Olen ollut todella yllättynyt siitä, kuinka luonteva olo itselläni on ollut. Uuteen meno jännittää aina, mutta nyt on ollut todella helppo sulautua joukkoon. Matala hierarkia antaa kaikille hyvät mahdollisuudet toimia, eivätkä dynaamiset ajatukset häviä hallinnon koneistoihin. Se motivoi minua ihan hirveästi.
Kehittämisorientoitunut ja tarkka havainnoimaan. Tehtäväni on saada kaikki talon prosessit toimimaan niin, että kaikki voivat keskittyä tekemään työtään parhaalla mahdollisimmalla tavalla. Ajattelen, että olen oppimassa täällä joka päivä itsekin. Johtajan vaihtuminen on meille kaikille uusi tilanne. Vain puhumalla riittävästi ja toisemme avoimesti kohtaamalla voimme luoda yhteisymmärryksen siitä, millainen työpaikka A-koti on.
A-kodin toiminnan ja strategian on oltava ketterä – ympäröivä maailma muuttuu jatkuvasti ja se muutos on huomioitava. Haluan pitää vuoropuhelun kuntien kanssa mahdollisimman aktiivisena ja yhteistyön tiiviinä. Asiakkaiden äänen tulee olla jatkossakin kuuluvilla. Uskon, että laadukkaasti tehty työ palkitaan ja palkitsee myös tekijöitään. Toivon, että onnistun vahvistamaan A-kodin asemaa päihdekuntoutuksen palvelukentässä.
Marikki Forell
Kankaanpään A-kodin johtaja
044 4910 095, marikki.forell@vakry.fi
VAK ry:n, Sininauhasäätiön ja KRIS Satakunta ry:n yhteisessä paneelikeskustelussa Porin SuomiAreenalla pohdittiin päihderiippuvuuden ylisukupolvisesti periytyviä vaikutuksia, hoitoon pääsyn vaikeutta ja muutoksen mahdollisuutta. Keskustelu keräsi eniten yleisöä SuomiAreena-viikon kaupungintalon pihalla järjestetyistä tapahtumista.
Suomessa noin 70 000 lasta asuu perheessä, jossa vanhemmalla on alkava päihdeongelma. Joka kymmenes lapsi kasvaa perheessä, jossa lapselle aiheutuu haittoja vanhemman päihteiden käytöstä. Kasvaminen päihdeongelmaisessa kodissa vääristää lapsen identiteettiä ja käsitystä siitä, mikä on normaalia. Ylisukupolviset, haitalliset ketjut ovat tuttuja sosiaalialan toimijoille.
– Ylisukupolvisuus tarkoittaa ilmiöitä, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle, kuten päihderiippuvuus, rikollisuus tai muu kaltoinkohtelu. Kun lapsi kasvaa perheessä, jossa nämä ilmiöt ovat läsnä, ne arkipäiväistyvät ja muovaavat lapsen käsitystä siitä, mikä on oikein. Haitallisten asenteiden, arvojen ja uskomusten muutokseen tarvitaan ulkopuolista apua, kertoo Kankaanpään A-kodin perhekuntoutuksen vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.
Rikosseuraamuslaitoksen kehittämispäällikkö Pauli Nieminen tietää hyvin, millainen merkitys ylisukupolvisuudella on rikosmaailmassa.
– Usein rikokseen ryhtyminen selitetään tietoiseksi valinnaksi, yksilöön paikantuvaksi asiaksi. Todellisuudessa tilanne on hyvin usein se, ettei rikoksen tekijällä ole käsitystä muunlaisesta tavasta elää arkeaan. Katkaisemalla rikoksen kehä seuraava sukupolvi saa ponnistaa erilaisista lähtökohdista.
Mahdollisimman varhaisella sekä riittävällä ja oikea-aikaisella avulla ylisukupolvisuus on mahdollista katkaista.
– Ongelman kieltäminen kuuluu päihderiippuvuuteen. Siihen, ettei omaa tilaa kykene näkemään, on usein syynä ylisukupolvisuus. Toipumisessa korostetaan monesti yksilön omaa halua ja tahtoa, mikä on toki tärkeää. Samaan aikaan on totta, että laadukkaalla kuntoutuksella saavutamme onnistuneita hoitotuloksia myös silloin, kun kuntoutuja ei vielä itse ole motivoitunut lopettamaan. Jos ihminen tunnistaa itse oman ongelmansa ja avun tarpeensa, kuntoutukseen tulisi päästä viipymättä. Silloin ei pitäisi enää joutua pitkäkestoisiin hoidon tarpeen arviointiprosesseihin, Sillanpää toteaa.
Suomessa kunnat saavat itse määritellä sen, mikä on riittävää hoitoa. Tällöin päätös esimerkiksi päihdekuntoutuksen riittävyydestä mitataan rahassa, ei ihmisen todellisessa hoidon tarpeessa. Sillanpään mukaan kuntakohtaiset eroavaisuudet aiheuttavat haittaa, joka konkretisoituu esimerkiksi perhekuntoutuksen asiakkaiden kohdalla.
– Perheet tulevat kuntoutukseen usein lastensuojelun toimesta, eivät omasta halustaan. Ongelman tunnistaminen ja avuntarpeen myöntäminen tapahtuvat tällöin viiveellä: perheen oma motivaatio ei vielä kuntoutusvaiheessa ole välttämättä kohdillaan. Kun päästään prosessissa onnistuneesti eteenpäin, halu toipumiseen on syntynyt ja kuntoutuminen aidosti vasta alkamassa. Tällöin kunnan asettamien kriteerien mukaisesti riittävä hoito on jo tarjottu ja hoito joudutaan lopettamaan.
KRIS Satakunta ry:n vertaistukiohjaaja ja kokemusasiantuntija Joonas Mäkinen tietää omasta kokemuksestaan, kuinka vaikeaa hoitoon on päästä.
– Tuntui siltä, että siinä vaiheessa, kun tunnustin itse ongelmani ja pyysin apua, kaikesta tuli todella vaikeaa. Ensimmäiseksi tarjottiin korvaushoitoa, joka olisi tarkoittanut, että jatkan aiemmin laittomasti käyttämäni aineen käyttöä laillisesti. Myöskään kuukauden mittainen katkaisuhoito ei riitä hoitamaan 15 vuoden päihteiden käyttöä. Minun piti joutua vankilaan, jotta pääsin päihdekuntoutukseen. Silloinkaan en kuitenkaan saanut apua koko perheelleni, vaikka useasti pyysin paikkaa perhekuntoutuksesta.
Mitä päihderiippuvuuksien hoitoon tulee, rahasta ja säästöistä puhutaan hyvin kapeakatseisesti. Päihderiippuvaisen hoidossa säästetyt eurot ovat edessä kertautuvina kustannuksina.
– Kuinka paljon siinä säästetäänkään, kun saadaan ihminen päihde- ja rikosmaailmasta takaisin yhteiskuntakelpoiseksi! Muutos on mahdollista, mutta yksin se on todella vaikeaa, päättää Mäkinen.
Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Tutkitusti noin puolet suomalaisista kokee haittoja toisen alkoholin käytön seurauksena. Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tarjoama riippuvuuskuntoutus saa aikaan elämänpituisia vaikutuksia.
THL:n vuonna 2018 julkaiseman Näin Suomi juo -selvityksen mukaan 2,6 miljoonaa suomalaista on kokenut haittoja, jotka johtuvat jonkun muun alkoholin käytöstä.
– Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Kuntouttamalla yhtä ihmistä, vaikutukset leviävät ja jopa kymmenkertaistuvat, kertoo Kankaanpään A-kodin perheyhteisön vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.
Noin puolet suomalaisista siis kokevat haittoja toisen henkilön alkoholin käytöstä. Heistä noin 500 000 kertoo, että kyseessä on omaan lähipiiriin kuuluva henkilö, esimerkiksi äiti, isä, sisarus tai oma lapsi.
– THL:n tutkimuksen mukaan päihderiippuvaisista kuitenkin vain alle 8 000 saa vuosittain apua päihdehuollon laitoksissa. Tähän lukuun sisältyvät myös kaikki katkaisuhoidot, toteaa vastaava sairaanhoitaja Jenni Kukkula Kankaanpään A-kodista.
Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö osallistuivat jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaisesti tänäkin vuonna Suomen suurimpaan yhteiskunnalliseen keskustelutapahtumaan, Porin SuomiAreenaan.
– Tämänvuotinen teemamme, päihteiden käyttäjien perhe ja läheiset, on selkeästi madaltanut kynnystä juttelemaan tulemiselle. Teltallamme kansalaistorilla on vieraillut paljon väkeä, ja ihmisvilinästä huolimatta olemme päässeet käymään syvällisiäkin keskusteluja siitä, millaisia vaikutuksia läheisen päihderiippuvuudella on muun perheen ja lähipiirin elämään, Kukkula kertoo.
Päihderiippuvuuden vaikutukset ovat ylisukupolvisesti periytyviä. Vaikutuksen alaiset -teema herätteleekin ihmisiä kertomaan kokemuksistaan ja hakemaan apua, niin itselleen kuin läheiselleenkin.
– Meidän on opittava pois vaikenemisen kulttuurista ja rohjettava pyytää apua. Ensimmäinen askel on ymmärtää se, että päihderiippuvuus on sairaus, josta on vaikeaa toipua ilman kunnollista apua ja lisäksi se, että myös päihderiippuvaisen läheisillä on oikeus ja tarve saada apua, Sillanpää kuvailee.
Avun tarvitseminen ei kuitenkaan ole tae avun saamiselle. Avun saaminen päihdeongelmaan riippuu täysin siitä, millaisia palveluja kotikunnassa on saatavilla. Tämä aiheuttaa Suomessa eriarvoisuutta. Kankaanpään A-kodin torivartin puheenvuorossa kuultiin läheisten kertomuksia avun saamisen vaikeudesta ja riippuvuuskuntoutuksen vaikutuksista.
– Vihasin huumeita, mutta rakastin lastani. Mitä muuta olisin voinut tehdä, kirjoitti eräs äiti.
Ulkopuoliset olivat jo käskeneet äidin luovuttaa, kun hän oli hakenut lapselleen toistuvasti ja tuloksetta apua.
– Kun usko loppuu auttajilta, he eivät enää näe ihmistä päihderiippuvaisen takana, kuvailee toinen äiti, jonka poika oli yhteiskunnan silmissä tuomittu epäonnistumaan ja avuksi tarjottiin enää korvaushoitoa.
Äiti tiesi sen olevan kohtaloksi pojalleen, ja hän päätti taistella raikkaimpansa puolesta. Pitkän kamppailun jälkeen äidin onnistui saada lapsensa oikean avun pariin, riippuvuuskuntoutukseen Kankaanpään A-kotiin.
Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tarjoama lääkkeetön yhteisöhoito ja vertaistukeen perustuva riippuvuuskuntoutus saavat aikaan elämänpituisia vaikutuksia. Sillanpää kannustaakin hoidosta päättäviä tahoja pohtimaan tehtyjen päätösten todellisia ja kertautuvia kustannuksia.
– Hoitamattomat päihdesairaudet hajottavat Suomessa lukuisia elämiä. Onko meillä oikeasti varaa siihen?
