Vaikuttavaa perhekuntoutusta moniammatillisen tiimin yhteisvoimin 

Kankaanpään A-kodissa riippuvuuskuntoutujille tarjotaan yksilökuntoutuksen lisäksi perhekuntoutusta yksilölliset lähtökohdat huomioiden. Perhekuntoutuksessa on hoidettavana koko perhe, mikä tekee työstä moniulotteista ja vaativaa, mutta myös erityisen palkitsevaa.  

Kankaanpään A-koti on yksi harvoista riippuvuuskuntoutuspaikoista Suomessa, jossa vanhemmuuden tukeminen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kehittäminen ovat osa kuntoutusprosessia.  

Perhekuntoutusyksikkö palvelee erilaisia perheitä yksilöllisissä elämäntilanteissa. Jokaisessa asiakkuudessa painottuvat eri asiat, joten tilanteet arvioidaan aina asiakaslähtöisesti ja jokaisen perheen kohdalla toiminta räätälöidään vastaamaan sen tarpeita. Esimerkiksi raskaana olevien kanssa työskentelyyn on luotu odotusajan toimintamalli. 

Viime vuosien aikana Kankaanpään A-kodin perhekuntoutustyö on edennyt aimo loikkauksin. 

– Huomioimme aina kunkin perheen kehitykseen ja kehitysvaiheeseen liittyvät asiat. Se onkin yksi tärkeä seikka, mikä erottaa meidät muista alan toimijoista. Me työskentelemme niin odottavien ja vauvaperheiden kuin pienten lasten ja kouluikäistenkin perheiden kanssa. Joskus lapset eivät osallistu kuntoutukseen, mutta huomioimme heidätkin osana perhekuntoutusta, jos kuntoutuja näin haluaa, Kankaanpään A-kodin perhekuntoutuksesta vastaava työntekijä Laura Räsänen kertoo.

Viime vuosien aikana Kankaanpään A-kodin perhekuntoutustyö on edennyt aimo loikkauksin. 

Moniammatillista yhteistyötä kuntoutujien hyväksi  

Tiimityö on perhekuntoutuksen elinehto. Moniammatillinen ja laaja-alainen osaaminen on välttämätöntä, kun kuviossa on paljon tarkasteltavia ja tuettavia osasia: aikuisia, lapsia sekä heidän kaikkien väliset suhteet. Lisäksi hoidettavana on koko yhteisö: on nimittäin tärkeää kuunnella herkällä korvalla, mitä kaikkea yhteisössä nousee esiin. 

– Jokaisen rooli on yhtä tärkeä. Omaohjaajat tukevat aikuisen näkökulmaa, perhetyö perheen näkökulmaa, lastenhoitaja lasten näkökulmaa. Kun ollaan tekemisissä kaikkien perheenjäsenten kanssa, on monta osaajaa tuomassa tietoa oman tehtävänkuvansa puolesta. Paljon jäisi huomaamatta, jos näin ei olisi, Heidi pohtii. 

Usein perheessä on kaksi päihderiippuvaista, joita molempia hoidetaan yksilöllisesti. Lisäksi he toimivat parisuhteessa puolisoina toisilleen, mikä on kuntoutuksessa huomioitava niin, että tuetaan parisuhteen dynamiikkaa. He ovat myös vanhempia lapsilleen, mihin annetaan ohjausta. 

– Omaohjaajan rooli on perhekuntoutuksessa kirjava. Välillä pitäisi olla päihdetyöntekijä, välillä perhetyöntekijä ja välillä parisuhdeneuvoja. Kuntoutuksessa hoidettavia teemoja on niin monia. Tänään voi pinnalla olla jokin toinen asia kuin eilen: parisuhteessa voi kuohua, lapsilla voi olla ongelmia. Ikinä ei tiedä, mistä omaohjaaja pääsee kulloinkin juttelemaan, Lauri tuumaa. 

Kaikki tiimin jäsenet ovat silminnähden tyytyväisiä moniammatilliseen yhteistyöhön. Parhaana asiana he nostavatkin esiin vahvan yhteishengen, joka sallii jokaisen olla omanlaisensa persoona. 

– Meillä on huumorintajua ja turvallinen ympäristö kertoa mielipiteensä. Saa olla rohkeasti eri mieltä, kertoa omat näkemyksensä, havaintonsa ja johtopäätöksensä pelkäämättä. On ollut helppo tulla mukaan uutena ihmisenä, kuvailee päihteitä käyttävien äitien kuntoutushankkeen myötä osaksi tiimiä löytänyt Jenna. 

Moniammatillinen ja laaja-alainen osaaminen on välttämätöntä.

Kauaskantoisia ja merkityksellisiä suhteita 

Perhekuntoutustyöhön merkityksellisyyttä tuovat monenlaiset seikat. Arvokkaana pidetään muun muassa tilanteiden kärjistymisen ennaltaehkäisemistä. Ylisukupolvisuus näkyy perhekuntoutuksessa vahvasti, ja sen kierteen katkaiseminen tuo toivoa tulevaan. Haasteena, mutta myös rikkautena työssä on se, että työ on hyvin vaihtelevaa eikä yksikään päivä ole samanlainen. 

– Parasta on se, kun näkee jonkun ihmisen onnistuvan ja kun elämä alkaa kantaa. Tänne tullaan sellaisesta tilanteesta, jossa on lukko päällä, mutta kuntoutuksen aikana päästään sellaiseen tilanteeseen, että perhe voi kotiutua täältä, Lauri kuvailee. 

Perhekuntoutuksessa ehditään luoda kauaskantoisia ja luottamuksellisia suhteita, sillä asiakkuudet kestävät tavallisesti verrattain pitkään – kolmesta kuuteen kuukautta. Toisinaan asiakkaat ovat yhteydessä A-kodin työntekijöihin myös jälkikäteen. Monet vierailevat vuosittaisilla Elo-päivillä tai lähettävät lapsista kuvia. Toiset osallistuvat intervallijaksoille. Usein puhelimeen kysellään jotakuta tiettyä työntekijää, mikä osoittaa kuntoutuksen aikana syntyneiden suhteiden henkilökohtaisuuden ja merkityksellisyyden. 

Parasta on se, kun näkee jonkun ihmisen onnistuvan ja kun elämä alkaa kantaa.

Yhteistä aikaa 

Kuntoutujien keskuudessa Kankaanpään A-koti koetaan siis tärkeänä paikkana – kotina, josta saa aina apua. Vaikka kaikkia ei aina voikaan auttaa, on kuntoutuksessa vietetty aika jollain lailla merkityksellistä. Perhe saa vähintäänkin päihteetöntä yhteistä aikaa, mikä on äärimmäisen tärkeää, vaikkei raittius kantaisikaan. 

– Pelkästään se on tosi iso asia, että on kyennyt täällä toimimaan ja työskentelemään osana yhteisöä, vienyt omaa toipumisprosessiaan eteenpäin ja tehnyt tekoja oman perheensä hyväksi, Heidi miettii. 

Perhekuntoutus jättää jok’ikiseen asukkaaseen jälkensä, ja myös jokainen lapsi jättää oman kädenjälkensä Kankaanpään A-kodin päivähoito-Onnelan rakennukseen. 

– Lasten saapuessa askartelemme yhdessä sydämen, johon painamme lapsen kädenjäljen. Kun he lähtevät, ripustamme sydämen Onnelan kattoon. Näin heidän sydämensä on aina osa Onnelan tarinaa, kuvailee Taina. 

Toivoa tulevaan herättävät lukuisat kuntoutujien menestystarinat. Ne tarinat, joissa lapset saavat vanhempansa takaisin. Tarinat, joissa mahdottomasta tehdäänkin mahdollista ja asiakas itse rakentaa omasta polustaan menestystarinan. 

– Nuo onnistumiset kantavat pitkälle ja auttavat jaksamaan tätä työtä, tiimi summaa.