Mikkeli-yhteisö sai uuden johtajan

Mikkeli-yhteisö sai tänä kesänä uuden johtajan, kun Sini Korva valittiin eläkkeelle jääneen Kyllikki Klemmin tilalle. Sini on yhteisölle entuudestaan tuttu kasvo, sillä hän on työskennellyt talossa aiemmin ohjaajan tehtävissä.

Yhteisöhoitoon ja vertaistukeen perustuva kuntoutus vakuutti Sini Korvan jo hänen työskennellessä ensimmäistä kertaa Mikkeli-yhteisössä. Oppilaiksi kutsutuissa asiakkaissa näkyi konkreettinen muutos parempaan jo lyhyessä ajassa.

– Huomasin, miten vertaisuus ja yhteisöllisyys saivat aikaan paljon enemmän kuin luukulta luukulle juokseminen ja vaihtuvien sosiaalityöntekijöiden kanssa asioiminen. Myös Mikkeli-yhteisön arvopohja vakuutti minut, Sini kertoo.

Sini on työskennellyt lastensuojelun parissa jo yli kymmenen vuoden ajan, viimeisimpänä Essoten riveissä. Uuden työn hän otti vastaan hyvillä mielin.

– Mikkeli-yhteisöön oli helppoa tulla, sillä talo ja sen toimintaperiaatteet olivat aiemman sijaisuuden myötä tuttuja. Pidän siitä tavasta, jolla täällä asioita hoidetaan ja haluan jatkaa samaa hyvää linjaa.

Kun perusasiat ovat kunnossa, suuria muutoksia ei tarvita

Kesäkuun ajan Sini Korva perehtyi uuteen työhön edeltäjänsä Kyllikki Klemmin ohjaamana. Hektinen kesäkuu opetti jo paljon, mutta vielä on paljon opittavaa.

– Elimme kuukauden ajan yhdessä yhteisön arkea. Oli mahtavaa saada peilata omaa tekemistä Kyllikin toimintatapoihin, kysellä ja pähkäillä pulmatilanteita yhdessä. Nyt olo on varmempi, vaikka opittavaa riittää kyllä, Sini kiittelee.

Tulevaisuuden varalle uudella johtajalla ei ole suuria muutosideoita. Tärkeintä on, että siitä hyvästä mitä yhteisössä jo tehdään, pidetään kiinni.

– Paineita kehittää ja tehostaa toimintaa tulee varmasti monilta suunnilta, mutta perustan tulee olla vakaa. Yksityiskohtia voi sitten miettiä ja hioa ja kannustakin kokeilemaan rohkeasti uutta, Sini kuvailee.

Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa tulee myös tulevaisuudessa olemaan Sinin mukaan keskeisessä roolissa. Sinillä on vahva luotto Mikkeli-yhteisön henkilöstöön, sillä monet työntekijät ovat olleet talossa jo pitkään. Kyllikin saappaiden täyttäminen tuntuu Sinistä helpommalta juuri kokeneen henkilökunnan ansiosta.

– Vaikka johtaja vaihtuu, yhteisön arki ei muutu. Henkilöstön kokemus ja vankka ammattitaito takaavat sen!


Palaa takaisin >>

Muutokset ovat tulleet sosiaalialalla työskennelleelle Kyllikki Klemmille tutuiksi

Kyllikki Klemm aloitti Mikkeli-yhteisön johtajana vuonna 2017. Pitkä ura sosiaalialalla tuli päätökseen tänä kesänä ja seuraaja on jo perehdytetty tehtävään.

Kun Kyllikki Klemm valmistui vuonna 1988, sosiaalialalla työskentely oli hyvin toisenlaista kuin nykyään. Ajateltiin, että sosiaalityöntekijät tiesivät, mikä asiakkaille oli parasta. Toisaalta asiakkaille oli enemmän aikaa ja työtä tehtiin kokonaisvaltaisemmin. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja se näkyy sosiaalialalla monin tavoin.

– Nyt kenttä on pirstaleinen ja sosiaalitoimen asiakkaiden kaipaama jatkuvuus puuttuu. Toisaalta asiakkaiden yksilölliset tarpeet otetaan paremmin huomioon ja heidän omia toiveitaan kunnioitetaan enemmän, Kyllikki kuvailee.

Ensimmäisen kerran Kyllikki tutustui Mikkeli-yhteisöön vuonna 2011. Seuraavan kolmen vuoden ajan hän työskenteli yhteisössä sosiaalityöntekijänä. Aluksi hän ei aina uskonut yhteisömuotoisen kuntoutuksen tehoon, mutta ajan saatossa työ osoitti tehokkuutensa.

– Yhteisö todella kantaa. Tällaista kuntoutusmuotoa tulisi mielestäni hyödyntää laajemminkin. Ihmistä ei luotu olemaan yksin ja yksilökeskeisessä yhteiskunnassamme tämä helposti unohtuu.

Kyllikin johtama Mikkeli-yhteisö on kokenut useita muutoksia ja kehitysprosesseja. Työtä on tehty yhdessä henkilöstön kanssa.

– Saan todella olla kiitollinen, että olen päässyt tekemään upeiden kollegoiden kanssa työtä urani aikana. Niin täällä Mikkeli-yhteisössä kuin muuallakin. Nyt nautin vapaa-ajasta ja vastuu on siirretty uusille harteille.


Palaa takaisin >>

A-kodilla ongelmia puhelinyhteyksissä

A-kodilla on todettu häiriö puhelinyhteyksissä, jonka takia puhelut eivät tule läpi. Vikaa korjataan parhaillaan. Pahoittelut mahdollisista ongelmista tämän takia.

Yhteydenotot sähköpostilla a-koti@vakry.fi tai etunimi.sukunimi@vakry.fi.


Palaa takaisin >>

Elopäivät 2021 on peruttu

Aluehallintovirasto tiedottaa, että Satakunta on siirtynyt 22.7.2021 epidemiologisesti kiihtymisvaiheeseen. Syynä ilmaantuvuuden nopeaan nousuun on koronaviruksen herkästi leviävä deltavarianttimuunnos. Alueellamme on kokoontumisrajoitukset voimassa.  

Tämän seurauksena olemme tehneet raskaan, mutta vastuullisen päätöksen perua vuoden 2021 Elopäivät.  

Pysytään kaikki terveinä ja toivotaan että nähdään vuoden 2022 Elopäivillä viimeistään. 


Palaa takaisin >>

Tervetuloa A-kodin Elopäiville 7.8.2021

A-kodin perinteisiä Elopäiviä vietetään lauantaina 7.8. klo 10.00 alkaen. Jokavuotista kesäjuhlaa on järjestetty vuodesta 1969. Ohjelmassa on muun muassa perinteisiä kilpailuja, arvontaa, lapsille kivaa puuhaa, yhdessä jaettuja kohtaamisia ja paljon muuta. Tarjolla on kahvia sekä liha-/kasviskeittolounas, ja iltapäivällä grilli on kuumana. NA-ryhmä kokoontuu klo 19 alkaen.  

Päivä vietetään A-kodin piha-alueella, joten varauduthan sään mukaiseen vaatetukseen. Toivomme, että saavut paikalle vain terveenä.  

Tervetuloa viettämään eloisaa Elopäivää A-kodille! 


Palaa takaisin >>

Huumetyöläisten neuvottelupäivät järjestetään syyskuussa

Riippuvuusalan ilmiöihin keskittyvä Huumetyöläisten neuvottelupäivät -tapahtuma järjestetään syyskuussa jo 20. kerran. Tänä vuonna valtakunnallisessa tapahtumassa ajankohtaisia aiheita käsitellään yhteisöhoidon ja yhteisöllisyyden näkökulmasta.

Tapahtumassa kuullaan inspiroivat puheenvuorot kahdelta alan huipulta. Yhteisöhoidon ja traumaorientoituneen työotteen asiantuntija, kokemustutkija ja yhteisövalmentaja Mai Peltoniemi sekä yhteiskehittämisen asiantuntija, tutkija Outi Hietala jakavat näkökulmia käsiteltävästä teemasta. Luvassa on myös työpajatyöskentelyä ja yhdessä oppimista. Ohjelman jälkeen osallistujilla on mahdollisuus verkostoitumiseen ja vapaamuotoiseen illanviettoon yhdessä saunoen.

Tapahtuman järjestäjinä toimivat Suomen terapeuttisten yhteisöjen ystävät STERY ry, A-Kiltojen Liitto ry, Kalliola Oy, Evipro Oy, Suoja-Pirtti ry sekä VAK ry. Tapahtuma järjestetään koronarajoitukset huomioiden.

Tapahtuma järjestetään Helsingissä 3.9.2021 kello 8.30–15.30. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan STERY ry:n sivuilla.


Palaa takaisin >>

Perinteiset Elopäivät jälleen elokuussa

A-kodin perinteiset Elopäivät vietetään lauantaina 7.8.2021. Edellisvuoden tapaan vietämme päivän ulkotiloissa ja yksipäiväisenä. Elopäivälle ovat tervetulleita kaikki entiset ja nykyiset A-kotilaiset, omaiset sekä yhteistyökumppanit.

Lisätietoa ohjelmasta tulossa myöhemmin.


Palaa takaisin >>

Kankaanpään A-koti palvelee läpi kesän

A-kodin toiminta pyörii normaalisti myös kesällä. Hoitoon pääsy on sujuvaa, kuten muulloinkin. Tarvittaessa järjestämme kuntoutuspaikan pikaisellakin aikataululla.

Paikkatiedusteluja voi soittaa maanantaista perjantaihin kello 8–16 välisenä aikana numerosta 02 572 820.

Toivotamme kaikille mukavaa kesän alkua.


Palaa takaisin >>

Riippuvuuskuntoutus paransi monen elämää

Pelaamisen äityessä ongelmaksi muodostuu riippuvuus, jonka hoitamiseksi tarvitaan apua. 22-vuotias Tuomas kertoo Kankaanpään A-kodin riippuvuuskuntoutuksen muuttaneen hänen oman elämänsä suunnan ja vaikuttaneen myös hänen läheistensä elämään.

Lue lisää
Palaa takaisin >>

Raskaana olevien päihteitä käyttävien äitien kuntoutushanke

Kehityshanke tuo apua raskaana olevien päihdekuntoutukseen

VAK ry toteuttaa parhaillaan Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksella kaksivuotista kehittämishanketta, joka kohdistuu päihteitä käyttävien äitien kuntoutukseen. Hankkeen tavoitteena on auttaa päihteitä käyttäviä raskaana olevia, juuri synnyttäneitä tai vauvaperheiden äitejä sekä muuta perhettä ja läheisiä. Odottavista äideistä noin kuusi prosenttia on päihderiippuvaisia, mikä tarkoittaa noin 3 000–6 000 sikiön kehityksen päihteistä johtuvaa vaaraa vuosittain. Yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa onkin äidin päihteiden käyttö, mihin voitaisiin vaikuttaa onnistuneella kuntoutuksella.

VAK ry on saanut valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien kuntoutuspalveluiden turvaamiseen myös vuosina 2018–2019, jolloin päätavoitteina oli ensisijaisesti toimintaympäristön kohentaminen ja työntekijöiden osaamisen vahvistaminen. Näiden kehityshankkeiden pohjalta jatketaan perheyhteisötyön sisäisten prosessien kehittämistä nyt meneillään olevassa hankkeessa. Avaintekijöinä on muun muassa sisäisen tiedonkulun sekä eri ammattiryhmien välisen yhteistyön toimivuuden varmistaminen. Vuonna 2019 A-kodin perhekuntoutuksessa kävi 30 eri perhettä ja 138 yksittäistä henkilöä.

Kehitystyö kasvattaa osaamista ja hahmottaa mallinnusta

Kehitystyön tavoitteina on päihdekuntoutuksen hoitomallin ja palveluketjun kehittäminen sekä päihdekuntoutuksen vaikuttavuustietoisuuden lisääminen. Lisäksi halutaan edelleen vahvistaa henkilökunnan osaamista, kehittää vaikuttavuuden seurantaa ja vähentää ylisukupolvisuutta. Perhekuntoutuksella motivoidaan vanhempaa päihteettömyyteen sekä antamaan keinoja arjessa selviytymiseen ja tunne-elämän taitojen kehittämiseen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen.

Hankkeen avulla pyritään lisäämään osaamista tähän erityisalaan ammattilaisten kesken sekä kasvattamaan yhteistyötä neuvoloihin, lastensuojeluun ja läheisille. Raskaudenaikaisen päihdekuntoutuksen prosessin mallinnus auttaa hahmottamaan kuntoutusta kokonaisvaltaisesti sekä vanhemman tai vanhempien että sikiövauvan kannalta.

Tilannekartoituksesta toimenpiteisiin

Hanke aloitettiin perhekuntoutuksen nykytilanteen kartoituksella. Arjen kehittämistarpeita selvitettiin haastattelemalla Mikkeli-yhteisön ja Kankaanpään A-kodin perheyhteisön työntekijöitä.

– Kartoituksen jälkeen on järjestetty kehittämispäiviä, vahvistettu henkilöstön osaamista lisäkoulutuksella ja selkeytetty tehtäväkuvauksia sekä työnjakoa, hanketyöntekijä Laura Räsänen A-kodilta kertoo. Olemme myös kehittäneet vanhemmuusryhmää, ja lisäksi molemmissa toimipaikoissa työskentelevät hanketyöntekijät ovat osallistuneet asiakastyöhön, mikä on todettu tarpeelliseksi sekä vastavuoroisen osaamisen jakamisen että hankkeen tavoitteiden konkretisoitumisen kannalta.

Avainasemassa on yhteistyö – kehittämistyössä yhteistyön tiivistäminen ja tehostaminen on tärkeää. Pitkällä aikavälillä syntyneet haasteet vaativat myös poisoppimista, ymmärryksen lisääntymistä ja vaihtoehtoisia toimintamalleja niin yksilötasolla kuin organisaatioissakin.

– Jotta esimerkiksi yli sukupolvien siirtyvien riskitekijöiden periytyvyys saataisiin katkaistua, tarvitaan varhaisen vuorovaikutuksen, lapsen näkökulman ja traumatisoitumisen vaikutusten tarkempaa huomioimista työskentelyssä, Räsänen selvittää.

(Päihderiippuvuustilastotietojen lähde Ensi- ja turvakotien liitto.)


Palaa takaisin >>

Joulurauhaa ja kaikkea parempaa alkavalle vuodelle

Joulu on erityistä aikaa myös Kankaanpään A-kodilla ja Mikkeli-yhteisössä. Tänä jouluna kaikki ylimääräinen liikkuminen kuntoutuslaitoksesta on minimissään, joten yhä useampi asukas viettää joulun meillä. 

Monilla asukkailla kokemus joulusta ei ole lämmin. Muistoja sävyttävät usein yksinäisyys ja päihteiden käyttö. Päihdekuntoutuksessa on mahdollisuus erilaiseen jouluun.

Jouluperinteistä syntyy kodinomainen tunnelma

Laitosolosuhteista ja koronasta huolimatta yksiköissä pyritään mahdollistamaan tasapainoinen sekä rauhallisen mukava joulunaika. Tavoitteena on luoda kodinomainen ja lämminhenkinen tunnelma kaikille – syödään hyvin ja rentoudutaan. Päihteetön joulu on arvokas kokemus kaikille.

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat rauhallista joulua! 


Palaa takaisin >>

Etuusohjaus on osa kuntoutusta

Silloin, kun voimavarat ovat vähissä, eivät etuusasiat ole päällimmäisenä mielessä. Kankaanpään A-kodissa etuusohjaus kuuluu osaksi päihdekuntoutusta.

Kankaanpään A-kodin päihdekuntoutuksessa ihmistä hoidetaan kokonaisuutena. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että riippuvuushoidon ohella asiakasta tuetaan monin tavoin elämänhallintansa takaisin saamisessa. Tärkeä osa kuntoutusta on asiakkaan talouteen ja toimeentuloon annettava ohjaus- ja tukipalvelu.

– Usein asiakkaan elämäntilanteen kriisiytyessä etuusasioiden hoitamiseen on saattanut olla kaikkein vähiten voimavaroja. Samalla nämä hoitamattomat asiat tuottavat asiakkaalle huomattavan paljon stressiä, Kankaanpään A-kodin etuusohjaaja Mari Ihanamäki kertoo.

Etuusasiat heti vireille

Tullessaan kuntoutukseen A-kodille asiakas tapaa etuuskäsittelijän heti alkuvaiheessa.

– Kartoitamme asiakkaan kanssa yhdessä hänen elämäntilannettaan. Tämän jälkeen laitamme ajantasaiset etuushakemukset vireille ja selvitämme erilaisia tukivaihtoehtoja hänen tulevaisuuttaan ajatellen, kuvailee Ihanamäki.

Pankkitunnukset tai muut tunnistautumisvälineet sähköiseen asiointiin on siis hyvä ottaa mukaan kuntoutusjaksolle, mikäli tällaiset on olemassa.

– Myös viimeisimmät päätökset ja mahdollisesti liitteiksi tarvittavat laskut kannattaa pakata mukaan kuntoutukseen tullessaan, Ihanamäki muistuttaa.

Tuki auttaa elämässä eteenpäin

Asiakkaalla on kuntoutusjakson aikana mahdollisuus asioida etuuskäsittelijän luona niin usein kuin hän kokee tarpeelliseksi.

– Seuraamme tiiviisti hakemusten käsittelyä ja tutkimme yhdessä päätöksiä. Neuvon ja ohjaan asiakasta oman tietotaitoni mukaan ja tarvittaessa otamme asioista yhdessä lisää selvää. Samalla teemme tiivistä yhteistyötä lähettävän tahon kanssa, Ihanamäki toteaa.

Etuusohjaus on kuulunut osaksi Kankaanpään A-kodin tarjoamaa päihdekuntoutusta viimeisten parin vuoden ajan. Ihanamäen mukaan asiakkaiden kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia.

– Moni on kokenut oppineensa hoitamaan asioitaan sekä saanut talouteensa tasapainoa ja selkeyttä. Jo pelkästään päätösten ymmärtäminen on helpottunut, itseluottamus asioiden hoitamisessa vahvistunut ja sähköisen asioinnin taidot lisääntyneet. Useat asiakkaamme ovat jälkeenpäin todenneet, etteivät olisi yksin jaksaneet etuusasioihin tarttua.

Yhteydenotot ja tiedustelut: etuuspalvelut@vakry.fi, p. 02 572 8221.

Kuva: Dreamstime


Palaa takaisin >>

Yhteisöhoito tuo turvaa ja antaa tilaa toipua

Riippuvuuskuntoutus Kankaanpään A-kodissa ja Mikkeli-yhteisössä perustuu yhteisöllisyyteen. Yhteisöhoidossa yhteisöä käytetään tietoisesti vaikuttamisen välineenä ja vertaistukea kuntoutumista tukevana metodina.

Yhteisöllisyydestä puhutaan tänä päivänä paljon. Sen vahvistamista peräänkuulutetaan niin kouluissa, työyhteisöissä, vanhusten hoidossa kuin kuntoutusyhteisöissäkin. Kuitenkin käsitys siitä, mitä yhteisöllisyys käytännössä on ja kuinka sitä kehitetään, on usein epäselvä.

– Yleisen määritelmän mukaan yhteisöllisyydessä keskeistä on yhteenkuuluvuuden tunne, joka syntyy jäsenten vuorovaikutuksessa. Yhteisöjen voima on kautta aikojen taannut ihmiskunnalle hengissä säilymisen, kertoo psykologi ja yhteiskuntatieteiden tohtori Kari Murto.

Murrolla on kokemusta yhteisöhoidosta jo yli 40 vuoden ajalta. Vuosiin mahtuu yhteistyötä myös A-kodin ja Mikkeli-yhteisön kanssa. Syyskuussa A-koti järjesti yhteisöllisyyttä käsittelevän koulutuspäivän koko A-kodin henkilökunnalle.

– A-kodilla on vankat ja pitkät perinteet yhteisöllisyydestä. Tuoreimmassa koulutuksessa halusimme rakentaa entistä yhtenäisempää kuvaa koko talon yhteisöllisistä arvoista ja toimintatavoista, A-kodin johtaja Marikki Forell toteaa.

Yksilöllisyys kehittyy hyvässä yhteisössä

Yhteisö ei ole yksilöllisyyden vastakohta, päinvastoin. Yksilön myönteinen kehitys toteutuu turvallisessa yhteisössä, jossa voi tehdä virheitäkin ja oppia niistä. Yhteisöllisyys on yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä toimii voimavaranayhteisön jäsenille.

– Yhteisön vaikutus voi olla jäseniinsä myönteinen tai kielteinen. Jokaisella yhteisön jäsenellä on myös oma subjektiivinen mielikuva yhteisöstä, miten esimerkiksi kokee oman asemansa ja arvonsa yhteisön jäsenenä. Jos ihminen kokee, ettei häntä arvosteta yhteisössään, vaikuttaa se kielteisesti hänen hyvinvointiinsa ja käyttäytymiseensä, Murto kuvaa.

Riippuvuussairauksien ja päihdeongelmien taustalla on usein elinyhteisöihin liittyviä negatiivisia kokemuksia. Nämä kokemukset voivat olla peräisin niin perhe-, koulu- kuin työyhteisöistä. Esimerkiksi perhe, jossa päihdeongelmaisten vanhempien käyttäytyminen ja lasten kohtelu on ennustamatonta, synnyttää lapsille turvattomuutta, pelkoa ja psyykkisiä ongelmia. Yhteisöhoidossa yhteisöä hyödynnetään tietoisesti sen jäsenten kuntoutumisen tukena. Hyvä yhteisö korjaa ja vertaistuki antaa eväitä toipumiseen.

Toiminnalliset rakenteet ovat tärkeitä

Kuntoutettavien aktiivinen rooli on yhteisöhoidossa keskeinen. Henkilökunta asettaa toiminnalle perussäännöt eli reunaehdot ja niistä keskustellaan toistuvasti yhteisissä kokouksissa kuntoutettavien kanssa. Keskustelut, joita käydään esimerkiksi jonkun jäsenen rikottua sääntöjä, auttavat ymmärtämään oman käyttäytymisen seurauksia itselle ja toisille sekä ottamaan vastuuta käyttäytymisestään. Seuraamukset itsessään eivät edistä haluttua käyttäytymisen ja elämäntavan muutosta.

Yhteisöhoito edellyttää selkeitä sosiaalisia ja toiminnallisia rakenteita. Toiminnalliset rakenteet tarkoittavat yhteisön arjen elämää jäsentäviä toimintoja, kuten yhteisökokouksia, henkilöstökokouksia, työtoimintoja ja terapeuttisia ryhmiä, joiden kaikkien perustehtävä on tukea yhteisön jäsenten muutosta ja kuntoutumista. Kaikkea, mitä yhteisössä tehdään ja tapahtuu, käytetään kuntoutumisessa hyödyksi.

Yhteisön sosiaaliset rakenteet luovat toiminnan puitteet ja perustan. Tällaisia rakenteita ovat johto, henkilöstöyhteisö, asiakasyhteisö, säännöt, roolit ja hierakia. Sosiaalisten rakenteiden rooli on yhteisöllisen toiminnan perusta. Sosiaalisilla rakenteilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kuinka lähellä henkilöstöä ja asiakkaita johto on arjessa tai sitä, miten lähellä henkilöstö- ja asiakasyhteisö ovat toisistaan. Hyvässä yhteisössä nämä kuvatut ryhmät elävät yhteistä arkea, ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa ja pystyvät kommunikoimaan avoimesti keskenään.

Myös fyysisillä rakenteilla, kuten sijainnilla ja rakennuksilla, voidaan tukea yhteisöllisyyttä. Rakennuksessa tulisi olla sekä yhteisöllisiä että yksilöllisiä tiloja. Tilat pidetään järjestyksessä ja siisteinä, sillä ympäristö muokkaa asenteita, käyttäytymistä ja vastuuseen kasvamista.

Yhteisöhoito vaatii aikaa

Yhteisöhoidon lähtökohta on hyvän yhteisön rakentaminen. Hyvä yhteisö luo muutokselle, oppimiselle sekä kasvulle turvallisen ja arvostavan perustan.

– Tällaisen yhteisön luominen on vaativa ja hidas prosessi, huomauttaa Murto.

Juuri tästä syystä hoitoaika onkin yhteisöhoidon onnistumisen kannalta olennainen. Kun yhteisö koetaan turvalliseksi ja ennustettavaksi, alkaa luottamus rakentua. Luottamus on yhteisöhoidon perusta. Jos yhteisön jäsenten vaihtuvuus on suurta, luottamusta ei ehdi syntyä ja yhteisölliseltä hoidolta menee pohja.

Hoitoaikojen lyhyys on nykyään todellinen ongelma. Kuukauden tai parin jälkeen katkeavat maksusitoumukset ovat usein rahan hukkaan heittämistä. Niin lyhyessä ajassa ei seurantatutkimusten mukaan saada pysyviä tuloksia, tietää Murto.

Yhteisöhoito luo pohjan toipumiselle

Toiminnan on oltava tavoitteellista ja johdonmukaista – koko ajan. Rutiinit ja ennustettavuus luovat luottamuksen ohella myös pohjan yhteisön jäsenten kuntoutuksen jälkeiselle elämälle. Murron mukaan yhteisöhoito onkin ammatillisesti hyvin vaativaa.

– Yhteisöhoito vaatii tietoa, osaamista ja kärsivällisyyttä. Ohjaajien on oltava johdonmukaisia, mutta kuitenkin ajattelutavoissaan joustavia, sillä samat lähestymistavat eivät toimi kaikille. Perusasenteen kuntoutettavia kohtaan on oltava myönteinen ja heidän problematiikkaansa on aidosti ymmärrettävä. Käytökselle on aina olemassa jokin syy, joka on selvitettävä kuntoutuksen onnistumiseksi. Yhteisöjen vertaistuki luo turvalliset puitteet tälle toipumisen matkalle.

Yhteisöhoito

  • Päihde- ja moniongelmaisten (päihteet, psyykkiset häiriöt, rikollisuus) hoidossa yhteisöhoito on tutkitusti yksilö- ja lääkehoitoa tehokkaampaa.
  • Yhteisöhoito soveltuu hyvin vaikeiden asiakkaiden, kuten päihderiippuvaisten, persoonallisuushäiriöisten, vankien sekä epäsosiaalisten lasten ja nuorten kuntoutukseen.
  • Pysyvien tulosten saavuttamiseksi kuntoutusjakson keston tulisi olla 6–9 kuukautta.
  • Jälkihoidon organisointi parantaa tulosten pysyvyyttä.
  • Yhteisöhoidon tuloksellisuus riippuu suuresti kuntoutusajan pituudesta ja yhteisöhoidon tasosta.

Kuva: Dreamstime.


Palaa takaisin >>

Tervetuloa A-kodin Elopäiville 8.8.2020 klo 10-21

A-kodin perinteiset Elopäivät järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisesti päivätapahtumana. Jokavuotista kesäjuhlaa on järjestetty vuodesta 1969.  Elopäivät kokoavat yhteen entisiä ja nykyisiä asiakkaita, heidän läheisiään, työntekijöitä, yhteistyökumppaneita ja kyläläisiä.

Tervetuloa viettämään päihteetöntä kesäjuhlaa hyvässä seurassa. Ohjelmassa mm. kisailua, hyvää ruokaa ja kohtaamisia. Elopäivät järjestetään ulkotiloissa, joten varustauduthan sään mukaisella vaatetuksella. 

Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi yöpyminen ei ole valitettavasti mahdollista. Ethän tule paikalle, jos sinulla on flunssaoireita. 

Elopäiville on vapaa pääsy ja erillistä ilmoittautumista ei tarvitse tehdä. Lisätietoja: 02572820.

Ystävällisin terveisin A-kodin väki


Palaa takaisin >>

Kankaanpään A-koti palvelee myös läpi kesän

Kulunut kevät on ollut poikkeuksellinen ja vaatinut erityisiä järjestelyjä sekä nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin. Kankaanpään A-koti on kuitenkin selvinnyt ennen kokemattomasta korona-ajasta hyvin. Toimintamme jatkuu normaalisti myös läpi kesän. Paikkatiedustelut numerosta 02 572 820.

Elopäivät jälleen elokuussa

Perinteisiä Elopäiviä vietetään Kankaanpään A-kodilla 8. elokuuta. Tapahtuma järjestetään pienin erityisjärjestelyin ja rajoittein. Tänä vuonna emme muun muassa vastaanota majoittujia A-kodille. Tiedotamme Elopäivien tarkemmasta ohjelmasta lähempänä tapahtuma-ajankohtaa.

Kankaanpään A-kodin väki toivottaa rauhallista juhannusta ja leppoista kesää!


Palaa takaisin >>

Haussa hanketyöntekijä perheyhteisöön

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt VAK ry:lle valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien palveluiden turvaamiseen vuosille 2020–2021. Avustuksen kohteena ovat raskaana olevat, vastasynnyttäneet sekä vauvaperheen päihteitä käyttävät äidit, heidän mahdolliset kumppaninsa sekä perheen mahdolliset muut lapset.

Kankaanpään A-koti, yhdessä Mikkeli-yhteisön kanssa, on käynnistänyt kaksivuotisen hankkeen edellä mainitun kohderyhmän palveluiden kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on mallintaa raskaana olevien päihdekuntoutuksen hoitomalli, palveluketjut VAK ry:n toimipisteissä sekä yhteistyötoimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on osaamisen vahvistaminen sekä vaikuttavuusseurannan kehittäminen. Hankkeen toimet tähtäävät ylisukupolvisuuden vähentämiseen.

Haemme nyt määräaikaista hanketyöntekijää osaksi perheyhteisön työryhmää. A-kodin perheyhteisö on seitsemän perheen kuntoutusyhteisö, jossa työskentelee moniammatillinen työryhmä. Hanketyöntekijä tulee työskentelemään tiiviissä yhteistyössä A-kodin ja Mikkeli-yhteisön perhekuntoutuksen (kolme perhekuntoutuspaikkaa) kehittämiseksi sekä hankkeen koordinaation yhtenäistämiseksi.

Hakijalta edellytämme kokemusta hanketyöstä, ymmärrystä päihdeperheiden erityishaasteista, hyviä IT-taitoja sekä kykyä toimia rakentavasti muuttuvissa olosuhteissa. Innovointi, sosiaalisuus ja verkostomainen työote ovat sinulle luontaisia tapoja toimia.

Kelpoisuusvaatimus: Sosiaalityöntekijä tai muu soveltuva korkeakoulututkinto.

Lisätietoja tehtävästä antaa A-kodin johtaja Marikki Forell, 044 491 0095.

Hakemukset ansioluetteloineen tulee lähettää 13.5.2020 mennessä osoitteeseen: marikki.forell@vakry.fi


Palaa takaisin >>

Päihdekuntoutuja saa vertaistukea verkossa

Koronaepidemian hillitsemiseksi asetetut rajoitukset estävät myös vertaistukiryhmien kokoontumiset. Tärkeää toimintaa jatketaan poikkeustilassa verkon välityksellä.

Päihdekuntoutujille vertaistukiryhmien kokoontumiset ovat tärkeä osa toipumisprosessia. Vertaistukiryhmissä on kyse itsehoidosta, jonka avulla opitaan puhumaan asioista, joista ei ole ennen ollut valmis puhumaan.

– Päihteiden käyttäjät usein ajattelevat, että heidän tarinansa on ainutlaatuinen, ja että niistä asioista, joita on tapahtunut ja tullut tehtyä ei voi tai kehtaa puhua. Vertaistukiryhmissä muiden tarinoita kuunnellessaan saakin huomata, että muilla on ihan samanlaisia kokemuksia. Osallistuminen auttaa samaistumaan muiden kokemuksiin ja rakentaa sitä kautta luottamusta myös omaan toipumiseen, Tiina Mikkeli-yhteisöstä kertoo.

Vallitseva poikkeustilanne asettaa omat haasteensa vertaistukiryhmien toiminnalle. Mikkeli-yhteisön kolme omaa vertaistukiryhmää pyörivät tällä hetkellä ainoastaan yksikön sisäisenä toimintana.

– Tavallisesti vertaistukiryhmämme ovat avoimia kaikille, kuten vertaistukitoiminnan luonteeseen kuuluu. Nyt poikkeustilan aikana ryhmiin saavat fyysisesti osallistua vain Mikkeli-yhteisön asukkaat, Toni sanoo.

Etävertaistukiryhmät ehkäisevät eristäytymistä

Siinä, missä Mikkeli-yhteisön omiin vertaistukiryhmiin on saanut osallistua ulkopuolisetkin, myös Mikkeli-yhteisön asukkaat ovat säännöllisesti osallistuneet yhteisön ulkopuolella järjestettäviin vertaistukiryhmiin. Niin tehdään nyt poikkeustilassakin – etänä.

– Pari kertaa viikossa osallistumme verkossa järjestettävään vertaistukiryhmään osana päiväohjelmaamme. Tällöin tapaamiseen voi liittyä joko itsenäisesti puhelimellaan omasta huoneesta tai sitten yhteisesti täältä sisäisestä kokoontumisestamme, kertoo Tiina.

Etävertaistukiryhmiä järjestetään verkon välityksellä erilaisia sovelluksia apuna käyttäen. Osassa kokoonnutaan pelkän äänen yhdistäminä, toisissa videokuvan kanssa. Verkossa olevat vertaistukiryhmät mahdollistavat osallistumisen mistä tahansa päin Suomea tai maailmaa. Poikkeustilan vuoksi tarjonta on lisääntynyt huimasti.

– Ryhmiä on tarjolla nyt jopa kymmeniä päivittäin. Tällaista volyymia tuskin olisi ilman vallitsevaa tilannetta. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen siitä huolimatta, että fyysiset kohtaamiset on kielletty. Eristäytyminen on äärimmäisen haitallista päihdekuntoutujalle, toteaa Toni.

Kohtaamista ei korvaa mikään

Etävertaistukiryhmien toiminta ylläpitää omalta osaltaan päihdekuntoutujien toipumisprosessia, mutta fyysisten kohtaamisten korvaajaksi niistä ei ole. Tiinan mukaan vertaistukiryhmien kokoontumiset kahvitteluineen ja vapaamuotoisine alku- ja loppukeskusteluineen ovat monille päihdekuntoutujille viikon kohokohtia.

– Fyysisten vertaistukiryhmien yksi merkittävimpiä tarkoituksia on kasvattaa kuntoutujan päihteetöntä ihmissuhdeverkostoa. Toisten kohtaamista kasvokkain ei mikään voi korvata. Poikkeusoloissa etävertaistukiryhmät ovat kuitenkin loistava tapa ylläpitää keskusteluyhteyttä muihin ja saada luottamusta omaan toipumiseen.

Lue lisää etävertaistukitoiminnasta: NA Suomi ja AA Suomi


Palaa takaisin >>

Kankaanpään A-kodin toiminta korona-aikana

Kankaanpään A-koti jatkaa toimintaansa koronatilanteen jatkuessa. Seuraamme ja noudatamme kaikessa toiminnassamme viranomais- ja sairaanhoitopiirin ohjeita viruksen leviämisen estämiseksi. Näillä toimenpiteillä pyrimme varmistamaan asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden sekä varmistamaan A-kodin toiminnan jatkumisen.

A-kodin perustehtävänä on tuottaa laadukasta, yhteisöllistä, lääkkeetöntä ja vaikuttavaa päihdekuntoutusta. Poikkeusolosuhteet ja käytännön järjestelyt huomioon ottaen A-koti pystyy edelleen tarjoamaan asiakkailleen tiiviiseen päiväohjelmaan ja positiiviseen kuntoutusilmapiiriin perustuvaa päihdekuntoutusta niin miehille, naisille kuin perheillekin.

Poikkeusjärjestelyjä koronatilanteessa

Uudet asiakkaat sekä intervalliasiakkaat vastaanotetaan A-kodille normaalisti. Tulijoiden tulee kuitenkin olla flunssan osalta oireettomia, eikä taustalla saa olla mahdollisia riskikontakteja. Asiakkaiden tilanne varmistetaan paikkavaraustilanteessa sekä ennen kuntoutuksen alkua. Suosittelemme, että asiakkaat tulevat A-kodille katkaisuhoidon kautta. Uudeltamaalta emme vastaanota toistaiseksi asiakkaita.

Julkisia liikenneyhteyksiä on karsittu poikkeustilan vuoksi. Voimme tarvittaessa auttaa asiakkaita saapumisessa A-kodille noutamalla heidät kohtuullisen matkan päästä. Tästä tulee sopia etukäteen.

Emme vastaanota A-kodille vieraita, saattajia tai muita ulkopuolisia kävijöitä. NA- ja AA-ryhmät toteutetaan vain talon sisäisinä ryhminä tai verkkoyhteydellä. Asiakkaiden osalta vain hoidollisesti välttämättömät talon ulkopuolelle suuntautuvat asioinnit sallitaan. Lasten tapaamiset toteutetaan.  Yhteistyön jatkuminen lähettävän tahon kanssa turvataan järjestämällä verkko- ja puhelinneuvotteluja.

Talon sisäisissä toiminnoissa olemme tehneet muutoksia kontaktien vähentämiseksi. Toimimme etupäässä vain omissa yksiköissämme ja vältämme niiden välisiä kontakteja. Ruokailut, kuntosali- ja saunavuorot toteutetaan porrasteisesti. Noudatamme käsihygieniaohjeita huolellisesti, emmekä kättele tai halaa toisiamme.

A-kodin henkilökunta työskentelee poikkeusolosuhteista huolimatta asiakkaiden hyvän ja laadukkaan kuntoutuksen turvaajina. A-koti on ja tulee olemaan turvallinen yhteisö jokaiselle kuntoutujalle.

Lisätietoja: A-kodin johtaja Marikki Forell 044 491 0095, marikki.forell@vakry.fi. Paikkavaraukset: 02 572 820.


Palaa takaisin >>