Tule lastenhoitajaksi A-kotiin!

Haemme lastenhoitajaa Kankaanpään A-kodin päiväkoti Onnelaan ajalle 8.6.2020–27.4.2021. Päiväkoti Onnela tarjoaa turvallisen, kodinomaisen ja virikkeellisen ympäristön A-kodin perhekuntouksessa oleville lapsille. Onnelassa hoidamme monen ikäisiä lapsia suurella sydämellä ja lasten tarpeet huomioiden. Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeä osa päiväkodin toimintaa. Onnelan yksi tärkeimmistä tehtävistä on luoda lapselle selkeä ja säännöllinen arki, aikuisen läsnäolon avulla. Myös vanhemmuuden tukeminen on merkittävä osa toimintaamme.

Hakijoilta odotamme kokemusta päiväkoti- ja varhaiskasvatustyöstä. Lisäksi toivomme rauhallisuutta ja kykyä toimia haastavissa ja muuttuvissa tilanteissa sekä oma-aloitteisuutta. Eduksi luetaan perhetyön ja lastensuojelun osaaminen. Haku päättyy 19.4.2020.

Lue lisää


Palaa takaisin >>

vakry_Maisema_Kankaanpaan_Akoti

Rajoituksia paikkavarauksiin koronaepidemian vuoksi

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön toiminta jatkuu koronaepidemiasta huolimatta. Olemme pyrkineet tekemään merkittäviä toimenpiteitä suojataksemme talon asukkaiden ja työntekijöiden turvallisuuden. Tästä syystä emme ota tällä hetkellä uusia paikkavarauksia Uudenmaan alueelta. Pahoittelemme rajauksen aiheuttamia haittoja hoitoon pääsyssä.


Palaa takaisin >>

A-kodilla varauduttu koronaviruksen leviämisen estämiseksi

A-kodin asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistamiseksi olemme määritelleet toimintaohjeet koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Toimenpiteiden seurauksena pyrimme minimoimaan A-kodille suuntautuvat tartuntariskit lakkauttamalla muun muassa A-kodin avoimet NA-ryhmät sekä ulkopuolisten vierailut.

Vastaanotamme edelleen uusia asiakkaita sekä intervalliasiakkaita, mutta varmistamme saapuvien asiakkaiden terveydentilan ennen kuntoutukseen alkua. A-kodin perus- ja perhekuntoutuksessa on tällä hetkellä vapaita asiakaspaikkoja.

Paikkatiedustelut: 02 572 820 


Palaa takaisin >>

vakry_Lapsiperhejapaihteet

VAK ry:lle valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien palvelujen turvaamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt VAK ry:lle valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien ja perheiden palvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi vuosille 2020–2021. Palvelun kohteena ovat raskaana olevat, vastasynnyttäneet ja vauvaperheen päihteitä käyttävät äidit sekä heidän ja perheen mahdolliset muut lapset. Valtionavustus kohdentuu sekä Kankaanpään A-kotiin että Mikkeli-yhteisöön.

Kankaanpään A-kodin johtaja Marikki Forell on erittäin tyytyväinen valtionavustuksen kohdentumisesta VAK ry:lle.

– Tämä mahdollistaa meille entistä paremmat resurssit ja mahdollisuudet kehittää perhekuntoutusta molemmissa toimintayksiköissämme. A-kodissa perhekuntoutusta on tarjottu jo vuodesta 1989 asti. Meillä on siis pitkät perinteet perhekuntoutuksen saralla, ja samaan aikaan olemme myös vahvasti kehittyvä toimintayhteisö.

Valtionavustuksen tuella on tarkoitus mallintaa erityisesti raskaana olevien hoitomalli ja palveluketju VAK ry:n toimintayhteisöjen sekä yhteistyötahojen kanssa.

– Mallintamisen tavoitteena on lisätä sekä omaa että myös koko toimijaverkoston yhteisymmärrystä ja osaamista raskausajan kuntoutuksen erityispiirteistä, kertoo Forell.

Kokonaisvaltaista hoitoa ja vaikuttavuuden seurantaa

Tilastollisten arvioiden mukaan päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten määrä on nousussa. Arviolta noin kuusi prosenttia raskaana olevista naisista on alkoholin suurku­luttajia ja joka vuosi syntyy noin 3000 raskausaikana päihteille altistunutta lasta. Näistä jopa 600:lla arvioidaan olevan sikiöaikaiseen alkoholialtistukseen liittyviä oireita.

– VAK ry haluaa olla edelläkävijä raskaana olevien ja päihdeperheiden yhteisöllisten ja lääkkeettömien kuntoutusmenetelmien kehittämisessä Suomessa. Avustusaikana tulemme kehittämään kuntoutusmallin, jonka avulla parannamme raskaana olevien kokonaisvaltaista hoitoa ja sen vaikuttavuuden seurantaa. Panosta­malla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa koko päihdeperheen dynamiikkaan, ennaltaehkäisemme ja vähennämme ylisukupolvisuuden riskejä ja kasvatamme inhimillisesti hyvää elämää myös päihdevanhempien lapsille, summaa Forell.


Palaa takaisin >>

Peliriippuvuudesta toipuu, kun hakee apua

Peliriippuvuus on addiktiosairaus, josta on mahdollista toipua. Kankaanpään A-koti tarjoaa ympärivuorokautista laitoshoitoa peliriippuvuuden hoitoon.

Peliriippuvuudessa on kyse yksilöllisestä kokemuksesta, jonka mukaan pelaaminen haittaa jokapäiväistä elämää. Peliriippuvuutta on monenlaista. Joku on riippuvainen raha- ja uhkapeleistä, toinen erilaisista digipeleistä. Yhdistävänä tekijänä on voimakas häpeä. Kynnys avunhakemiseksi on suuri.

– A-kodilla harjoitellaan avun pyytämistä. Täällä on lupa puhua asioista rehellisesti ilman häpeää. Kuntoutuksen alussa ensimmäinen tunne monella onkin usein juuri helpotus. Kokemus siitä, että olen arvokas ja minulla on lupa pyytää sekä saada apua, kertoo Kankaanpään A-kodin peliriippuvuuksiin perehtynyt ohjaaja Eevamaija Rajala.

Peliriippuvuus on addiktiosairaus, joka voi tulla kenelle tahansa. Ei ole olemassa tiettyä kaavaa sairauden etenemiselle. On kuitenkin lukuisia syitä, jotka voivat altistaa sairauden puhkeamiselle. Näitä ovat esimerkiksi ahdistus ja stressi, jännityksen haku, ajatus helposta rahasta, ihmissuhdeongelmat, yksinäisyys ja pako arjesta.

Yhteisöhoidolla peliriippuvuutta vastaan

Peliriippuvuuden hoitoon Kankaanpään A-kodille hakeudutaan useimmiten joko A-klinikan tai sosiaalitoimen kautta. Lisäksi kuntoutukseen voi hakea olemalla suoraan yhteydessä A-kotiin. Asiakkaita ja kuntoutustarpeita on monenlaisia. Osa on hakeutunut hoitoon puhtaasti peliriippuvuuden vuoksi. Lisäksi on tilanteita, joissa ihminen tulee kuntoutukseen päihderiippuvuuden vuoksi ja vasta sen jälkeen käy ilmi, että asiakkaalla onkin myös peliriippuvuus.

Peliongelmaisten kuntoutuspolku on samanlainen kuin muillakin kuntoutujilla. Hoito perustuu yhteisöhoitoon, jossa vertaistuella on suuri rooli toipumisen tukena.

– Yhteisöllinen kuntoutus perustuu ajatukseen, että asiakas on osa yhteisöä, jossa annetaan ja saadaan palautetta sekä kannustusta. Toipumisen kannalta on tärkeää kokea kuuluvansa ryhmään. Jokaiselle kuntoutukseen tulevalle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Siinä huomioidaan kaikki ne elämänalueet, joihin kuntoutuja kokee tarvitsevansa apua ja tukea. Kuntoutuksen aikana käsitellään laajasti, moniammatillisen tiimin tukemana sitä, mistä peliriippuvuudessa on kyse, Rajala luonnehtii.

Koska peliongelmat eroavat jonkin verran päihderiippuvuudesta, yksilöllisiä keskusteluja pohjautuen kognitiiviseen työotteeseen on enemmän. Kankaanpään A-kodilla asiakkaan kanssa käydään läpi Retkahduksen ehkäisy -ryhmän työkirjaa, josta on tehty oma versio peliongelmaisille. Työkirja pohjautuu kognitiiviseen terapiamuotoon, joka on tutkitusti tehokas keino hoitaa peliriippuvuutta. Mahdollisuuksien mukaan Kankaanpään A-kodilla järjestetään myös niin sanottuja intensiivikursseja, mikäli peliongelmaisia on kuntoutuksessa samaan aikaan useita.

Rajalan mukaan myös läheiset ovat keskeisessä roolissa.

– Jos asiakas ja läheiset ovat motivoituneita keskustelemaan tilanteesta yhdessä ammattilaisen läsnä ollessa, järjestetään keskusteluja osana kuntoutusjaksoa. Lisäksi tarjoamme läheisneuvonpitoa sekä paikanpäällä että puhelimitse.

Toipuminen jatkuu tuetusti kotona

Kuntoutuksen kesto määräytyy yksilöllisten tarpeiden ja kunnan myöntämän maksusitoumuksen keston mukaan. Peruskuntoutuksen puolella peliriippuvuutta hoidetaan 1–2 kuukautta, jatkokuntoutuksessa useampia kuukausia ja perhekuntoutuksen puolella hoito voi kestää jopa vuoden. Toipumisen jatkumista kuntoutuksen päätyttyä tuetaan erilaisin keinoin.

– Asiakkaita autetaan avohoidon kontaktien luomisessa ja kannustetaan osallistumaan oman paikkakunnan tai sen lähialueiden järjestämiin itsehoitoryhmiin. Lisäksi asiakkailla on mahdollisuus jatkaa A-kodin intervallikuntoutuksessa, jonka tarkoitus on tarjota avohoitoa intensiivisempää tukea varsinaisen hoitojakson päätyttyä.

Rajalan mukaan kuntoutus perustuu aina uusimpaan tietoon.

– Kouluttaudumme jatkuvasti lisää, sillä haluamme tarjota asiakkaillemme parhaan mahdollisen avun ja tuen peliriippuvuudesta toipumiseksi.

Lue lisää peliriippuvuudesta ja sen hoidosta Suomessa.

Kuva: Dreamstime


Palaa takaisin >>

Seuraava jatkohoidon viikonloppu tammikuussa

Mikkeli-yhteisön seuraava jatkohoidon viikonloppu on tulossa jälleen 31.1.2020-2.2.2020. Totuttuun tapaan ohjelmassa on yhdessäoloa ja toipumista. Ilmoittautuminen 20.1.2020 alkaen kello 9:00 henkilökunnan päivystysnumeroon 050 3639 855. Muista omat liinavaatteet, ja ilmoitathan mikäli sinut tarvitsee hakea Mikkelin matkakeskukselta.

Kuva: Shutterstock


Palaa takaisin >>

Kankaanpään A-koti aloitti yhteistyön Lasinen lapsuus -toiminnan kanssa

A-klinikkasäätiön luotsaaman Lasinen lapsuus -toiminnan oppeja aletaan soveltaa myös Kankaanpään A-kodilla. Yhteistyön tavoitteena on tehdä päihdekuntoutuksesta entistä vaikuttavampaa.

Vanhempien päihteiden käytöstä lapsuudessaan kärsineet henkilöt oirehtivat aikuisuudessa eri tavoin. Osa sairastuu itse päihderiippuvuuteen ja moni kokee selittämätöntä ahdistusta. Useimmat Kankaanpään A-kodin asukkaista ovat itse eläneet lasisen lapsuuden. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tuoda lisää toipumista edistäviä työkaluja osaksi A-kodin arkea.

– Lasinen lapsuus -vertaistukiryhmät tarjoavat apua omien tunteiden käsittelyyn ja erityisesti arjen vakauttamiseen. Lisäämme mielellämme yhteistyötä laitoskuntoutusten kanssa, kertoo A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kehittämiskoordinaattori Laura Barck.

Kankaanpään A-kodin ja Lasinen lapsuus -toiminnan yhteistyö käynnistettiin yhteisellä palaverilla A-kodilla vuoden 2019 lopussa.

Opit käyttöön A-kodilla

Kankaanpään A-kodissa on eri yhteisöjä, joissa kuntoutusjaksojen pituudet vaihtelevat paljonkin. Peruskuntoutuksen yhteisössä kuntoutusjaksot kestävät 1–2 kuukautta, kun taas esimerkiksi perheyhteisössä sekä jatkokuntoutusyhteisö Joukasessa kuntoutusta annetaan pitkäkestoisesti, useammasta kuukaudesta jopa vuoteen.

Kankaanpään A-kodin kuntoutusvastaava Miia Rajakallio toivoo, että A-koti ja Lasinen lapsuus -toiminta onnistuisivat kehittämään yhteistyössä sellaisen käytännön, jonka avulla tukea olisi mahdollista tarjota kaikille A-kodin asukkaille tasapuolisesti kuntoutusjakson kestosta riippumatta.

– Keskeistä on pohtia, kuinka voisimme soveltaa toiminnan oppeja, kokemuksia ja käytäntöjä mukaan arkiseen toimintaamme A-kodilla erilaisena teema- ja ryhmämuotoisena toimintana. Tavoite on saada käytännöt osaksi jokapäiväistä kuntoutustamme, Rajakallio pohtii.

Mitä vertaistukiryhmissä tehdään?

Lasinen lapsuus -toiminnan ammatillisten vertaistuenryhmien tavoite on auttaa ihmisiä käsittelemään omia kokemuksiaan ja selviämään niiden aiheuttamista tunteista. Ryhmissä ei uppouduta lapsuuden traumoihin, vaan keskitytään arjen vakauttamiseen, yksilön keinovalikoiman kasvattamiseen ja vireystilan säätelyn opetteluun.

Ryhmissä tehdään erilaisia rajaamisharjoituksia, joiden tavoite on auttaa yksilöä tunnistamaan omia tunteitaan, oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Opetellaan siis vetämään rajoja ja myös kieltäytymään. Lisäksi harjoitellaan tunteiden hallitsemisessa auttavaa turvapaikka-ajattelua ja rentoutumista.

– Rentoutumisharjoitukset ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä rentoutuminen voi olla ahdistuneena todella vaikeaa. Monet harjoitukset ovat toiminnallisia, sillä tällaiset lapsuudessa koetut asiat ja omaksutut toimintamallit ovat usein kehomuistissa, luonnehtii Barck.

Ammatillisen vertaistuenryhmissä ohjaajat ovat paikalla varmistamassa, ettei kukaan ala hoitamaan toista ryhmäläistä sekä sen, että asioiden käsittely on turvallista ja tapahtuu toipumista tukevassa ympäristössä. Ilmiön laajuudesta kertoo se, että vertaistuenryhmät ovat äärimmäisen suosittuja eivätkä läheskään kaikki halukkaat mahdu mukaan. Yhteistyötä laajentamalla myös yhä useampi saa tarvitsemansa avun ja tuen.

– Yhteistyön nimissä perehdytämme A-kodin henkilökuntaa aiheeseen ja ammennamme tietoa vetämiemme vertaistukiryhmien annista. Kerromme, mitä olemme oppineet näistä vertaistukiryhmistä, mistä osallistujat ovat erityisesti hyötyneet ja mikä tuo eniten eväitä asian työstämisen jatkamiseen, Barck kertoo.

Lisää vaikuttavuutta päihdekuntoutukseen

Monet A-kodin asukkaista ovat perheellisiä ihmisiä. Syyllisyys ja pelko omassa vanhemmuudessa epäonnistumisessa on usein kova ja jatkuvasti läsnä. Omaa lapsuutta käsittelevissä vertaistuen ryhmissä yksilö saa hetkeksi unohtaa oman vanhemmuutensa ja sen sijaan keskittyä itseensä ja omiin tunteisiinsa.

A-kodissa koko kuntoutus perustuu ryhmäkeskeiseen toimintaan ja yhteisöhoitoon. Valmius ottaa käyttöön Lasinen lapsuus -vertaistukiryhmien opit ovat siis hyvät.

– Lasinen lapsuus -käytäntöjen ja oppien hyödyntämisen tavoitteena on lisätä helpotusta, kiitollisuutta ja rauhoittumista A-kodin asukkaiden arjessa sekä tehdä kuntoutuksesta sitä kautta entistä vaikuttavampaa. Omien haavojen ja niiden aiheuttamien kipuilujen tunnistaminen on tärkeä osa toipumista, Rajakallio toteaa.

Kuva: Dreamstime


Palaa takaisin >>

Joulurauhaa päihdekuntoutuksessa

Joulurauhaa päihdekuntoutuksessa

Joulu on erityistä aikaa myös Kankaanpään A-kodilla ja Mikkeli-yhteisössä. Osa asukkaista lähtee kotiin, osa jää kuntoutukseen myös joulunpyhiksi. Peruskuntoutuksen puolella kuntoutusjaksot ovat lyhyempiä, jolloin kuntoutusta ei keskeytetä kotiloman ajaksi. Moni jää kuitenkin viettämään joulua kuntoutuslaitokseen omasta tahdostaan.

Puoli vuotta Kankaanpään A-kodin perheyhteisössä 14-vuotiaan poikansa kanssa asunut Satu viettää tänä vuonna erilaisen joulun.

– Olisimme saaneet mennä jouluksi kotiin, mutta päätimme jäädä A-kodille. Tämä oli sekä oma että poikani toive. Aikaisempina jouluina on menty paikasta toiseen, nyt keskitytään rauhassa omaan perheeseen.

Jouluperinteet luovat turvaa

Monilla asukkailla kokemus joulusta ei ole lämmin. Muistoja sävyttävät usein yksinäisyys ja päihteiden käyttö. Päihdekuntoutuksessa on mahdollisuus erilaiseen jouluun.

– Laitosolosuhteista huolimatta pyrimme mahdollistamaan kodinomaisen, rauhallisen ja lämminhenkisen joulun. Pappi tulee pitämään jouluhartauksen ja lisäksi tarjoamme kuljetuksen joulukirkkoon. Syömme jouluruokaa ja jaamme talon ostamat pienet lahjat asukkaille. Tapana on valita asukkaista pukki, joka kiertää jakamassa lahjat, Kankaanpään A-kodin kuntoutusvastaava Miia Rajakallio luonnehtii.

Rajakallion mukaan osa kuntoutuksen vanhoista asukkaista palaa A-kodille jouluksi – jopa vuosittain.

– Moni pelkää retkahdusta. Sitä, kuinka selviää joulusta yksin. Täällä on tarjolla mukavaa seuraa ja rauhalliset puitteet. A-kodin tuttu ympäristö turvaa joulunvieton.

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat rauhallista joulua!


Palaa takaisin >>

Kankaanpään A-koti hakee perhetyön ammattilaista toimivapaan sijaisuuteen

Kankaanpään A-koti on VAK ry:n ylläpitämä riippuvuussairauksiin erikoistunut kuntoutuslaitos. Tarjoamme laadukkaita kuntoutuspalveluja miehille, naisille ja perheille.

Haemme nyt perheyhteisön moniammatilliseen tiimiin perhetyön ammattilaista toimivapaan sijaisuuteen. Yhteisössä on seitsemän perhepaikkaa ja kuntoutusajat ovat usein pitkiä, kuukausien mittaisia. Yhteisössä työskentelee kaksi perhetyöntekijää, muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä vastaava ohjaaja.

Työ perheyhteisössä perustuu luottamuksen rakentumiseen perheiden kanssa. Perhetyöntekijän työnkuvaan kuuluu mm. perheissä tehtävää arjen ohjausta sekä vanhemman kasvatustyön tukemista. Työssä korostuu samanaikaisesti vanhemman päihderiippuvuuden kuntoutus, vanhemmuuden ja arkirytmin tukeminen sekä perheen sisäisten vuorovaikutusmallien vahvistaminen.

Perhetyötekijältä edellytämme kykyä huomioida vanhemman ja lapsen psyykkisen oireilun vaikutuksia perheen arkeen, rohkeutta ottaa puheeksi vaikeitakin asioita, osaamista varhaisen vuorovaikutussuhteen vahvistamiseen sekä idearikkautta työskennellä eri-ikäisten lasten kanssa.

Arvostamme lisäksi ymmärrystä riippuvuusongelmien luonteesta sekä kehittämismyönteistä, vastuullista ja joustavaa asennetta.

Kankaanpään A-koti on työnantajana luotettava ja koulutusmyönteinen organisaatio. Työnohjaus on järjestetty ja hyvinvointia tuetaan muun muassa kulttuuri- ja liikuntaseteleillä.

Palkkaus: AVAINTES
Haastattelut järjestetään: 23. ja 24.10.
Lisätietoja tehtävästä: Vastaava ohjaaja Tuula Sillanpää, 044 730 8818 tai johtaja Marikki Forell 044 491 0095
Pätevyysvaatimus: Sosiaali- tai terveydenhuollon AMK -tutkinto
Haku päättyy: 15.10.


Palaa takaisin >>

Marikki Forell

Marikki on Kankaanpään A-kodin uusi johtaja

Leppoisten kesätuulien ohella Kankaanpään A-kodilla puhalsi tänä suvena muutoksen tuuli, kun pitkäaikainen johtaja Heidi Viljanen siirtyi kansanedustajaksi. A-kodin uusi johtaja, Marikki Forell, aloitti tehtävässään heinä–elokuun taitteessa.

Marikki, mikä sai sinut hakemaan A-kodin johtajaksi?

Vahvin motiivini oli se, että koen päihdetyön niin omakseni. Lisäksi mahdollisuus kehittyä johtajan taidoissa ja tehtävissä on hieno haaste ja mahdollisuus. Olen opiskellut henkilöstöhallintoa ja organisaation kehittämistä. Moni oma mielenkiinnon aihe yhdistyy tässä roolissa.

Millaisissa tehtävissä olet aiemmin työskennellyt?

Varsinaisen urani olen tehnyt sairaanhoitajana ja osastonhoitajana päihdetyön parissa pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä psykiatrian puolella. Viimeisimmäksi olen toiminut projektikoordinaattorina Oma Häme -sotehankkeessa ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä uuden aluesairaalahankkeen parissa.

Mitkä ovat päihdetyön haasteet nyt ja kuinka aiot niihin pureutua?

Päihdetyön tulokset ovat todella vaikeasti todennettavissa ja työn vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa. Omalla aktiivisella yhteydenpidolla kuntien suuntaan pyrimme vaikuttamaan siihen, millaisia valintoja kunnissa tehdään päihdetyön osalta. Asiakkaiden yksilöllinen kohtaaminen ja tarpeisiin vastaaminen on jatkuva haaste, jonka toteutumisesta A-kodin johtajana itse viime kädessä vastaan. Henkilöstön osaamisen ja motivaation tukeminen on todella tärkeää.

Mitkä ovat A-kodin vahvuudet tuorein silmin?

Lääkkeetön päihdehoito ja -kuntoutus, pidän siitä ideologiasta tosi paljon. Lisäksi henkilökunta on hyvin sitoutunutta ja A-kodin toiminta on vakiintunutta. Sijainti luonnon keskellä on äärimmäisen terapeuttinen.

Millä tavoin olet kotiutunut uuteen rooliisi A-kodilla?

Olen ollut todella yllättynyt siitä, kuinka luonteva olo itselläni on ollut. Uuteen meno jännittää aina, mutta nyt on ollut todella helppo sulautua joukkoon. Matala hierarkia antaa kaikille hyvät mahdollisuudet toimia, eivätkä dynaamiset ajatukset häviä hallinnon koneistoihin. Se motivoi minua ihan hirveästi.

Millainen olet johtajana?

Kehittämisorientoitunut ja tarkka havainnoimaan. Tehtäväni on saada kaikki talon prosessit toimimaan niin, että kaikki voivat keskittyä tekemään työtään parhaalla mahdollisimmalla tavalla. Ajattelen, että olen oppimassa täällä joka päivä itsekin. Johtajan vaihtuminen on meille kaikille uusi tilanne. Vain puhumalla riittävästi ja toisemme avoimesti kohtaamalla voimme luoda yhteisymmärryksen siitä, millainen työpaikka A-koti on.

Millaisia toiveita sinulla on A-kodin tulevaisuutta ajatellen?

A-kodin toiminnan ja strategian on oltava ketterä – ympäröivä maailma muuttuu jatkuvasti ja se muutos on huomioitava. Haluan pitää vuoropuhelun kuntien kanssa mahdollisimman aktiivisena ja yhteistyön tiiviinä. Asiakkaiden äänen tulee olla jatkossakin kuuluvilla. Uskon, että laadukkaasti tehty työ palkitaan ja palkitsee myös tekijöitään. Toivon, että onnistun vahvistamaan A-kodin asemaa päihdekuntoutuksen palvelukentässä.

Marikki Forell

Kankaanpään A-kodin johtaja

044 4910 095, marikki.forell@vakry.fi


Palaa takaisin >>

SuomiAreena - Paneelikeskustelu

Syrjäyttääkö yhteiskunta rakenteillaan?

VAK ry:n, Sininauhasäätiön ja KRIS Satakunta ry:n yhteisessä paneelikeskustelussa Porin SuomiAreenalla pohdittiin päihderiippuvuuden ylisukupolvisesti periytyviä vaikutuksia, hoitoon pääsyn vaikeutta ja muutoksen mahdollisuutta. Keskustelu keräsi eniten yleisöä SuomiAreena-viikon kaupungintalon pihalla järjestetyistä tapahtumista.

Suomessa noin 70 000 lasta asuu perheessä, jossa vanhemmalla on alkava päihdeongelma. Joka kymmenes lapsi kasvaa perheessä, jossa lapselle aiheutuu haittoja vanhemman päihteiden käytöstä. Kasvaminen päihdeongelmaisessa kodissa vääristää lapsen identiteettiä ja käsitystä siitä, mikä on normaalia. Ylisukupolviset, haitalliset ketjut ovat tuttuja sosiaalialan toimijoille.

– Ylisukupolvisuus tarkoittaa ilmiöitä, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle, kuten päihderiippuvuus, rikollisuus tai muu kaltoinkohtelu. Kun lapsi kasvaa perheessä, jossa nämä ilmiöt ovat läsnä, ne arkipäiväistyvät ja muovaavat lapsen käsitystä siitä, mikä on oikein. Haitallisten asenteiden, arvojen ja uskomusten muutokseen tarvitaan ulkopuolista apua, kertoo Kankaanpään A-kodin perhekuntoutuksen vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.

Rikosseuraamuslaitoksen kehittämispäällikkö Pauli Nieminen tietää hyvin, millainen merkitys ylisukupolvisuudella on rikosmaailmassa.

– Usein rikokseen ryhtyminen selitetään tietoiseksi valinnaksi, yksilöön paikantuvaksi asiaksi. Todellisuudessa tilanne on hyvin usein se, ettei rikoksen tekijällä ole käsitystä muunlaisesta tavasta elää arkeaan. Katkaisemalla rikoksen kehä seuraava sukupolvi saa ponnistaa erilaisista lähtökohdista.

Hoitoon pääsy liian vaikeaa

Mahdollisimman varhaisella sekä riittävällä ja oikea-aikaisella avulla ylisukupolvisuus on mahdollista katkaista. 

– Ongelman kieltäminen kuuluu päihderiippuvuuteen. Siihen, ettei omaa tilaa kykene näkemään, on usein syynä ylisukupolvisuus. Toipumisessa korostetaan monesti yksilön omaa halua ja tahtoa, mikä on toki tärkeää. Samaan aikaan on totta, että laadukkaalla kuntoutuksella saavutamme onnistuneita hoitotuloksia myös silloin, kun kuntoutuja ei vielä itse ole motivoitunut lopettamaan. Jos ihminen tunnistaa itse oman ongelmansa ja avun tarpeensa, kuntoutukseen tulisi päästä viipymättä. Silloin ei pitäisi enää joutua pitkäkestoisiin hoidon tarpeen arviointiprosesseihin, Sillanpää toteaa. 

Suomessa kunnat saavat itse määritellä sen, mikä on riittävää hoitoa. Tällöin päätös esimerkiksi päihdekuntoutuksen riittävyydestä mitataan rahassa, ei ihmisen todellisessa hoidon tarpeessa. Sillanpään mukaan kuntakohtaiset eroavaisuudet aiheuttavat haittaa, joka konkretisoituu esimerkiksi perhekuntoutuksen asiakkaiden kohdalla.

– Perheet tulevat kuntoutukseen usein lastensuojelun toimesta, eivät omasta halustaan. Ongelman tunnistaminen ja avuntarpeen myöntäminen tapahtuvat tällöin viiveellä: perheen oma motivaatio ei vielä kuntoutusvaiheessa ole välttämättä kohdillaan. Kun päästään prosessissa onnistuneesti eteenpäin, halu toipumiseen on syntynyt ja kuntoutuminen aidosti vasta alkamassa. Tällöin kunnan asettamien kriteerien mukaisesti riittävä hoito on jo tarjottu ja hoito joudutaan lopettamaan.

Vankilan kautta kuntoutukseen

KRIS Satakunta ry:n vertaistukiohjaaja ja kokemusasiantuntija Joonas Mäkinen tietää omasta kokemuksestaan, kuinka vaikeaa hoitoon on päästä.

– Tuntui siltä, että siinä vaiheessa, kun tunnustin itse ongelmani ja pyysin apua, kaikesta tuli todella vaikeaa. Ensimmäiseksi tarjottiin korvaushoitoa, joka olisi tarkoittanut, että jatkan aiemmin laittomasti käyttämäni aineen käyttöä laillisesti. Myöskään kuukauden mittainen katkaisuhoito ei riitä hoitamaan 15 vuoden päihteiden käyttöä. Minun piti joutua vankilaan, jotta pääsin päihdekuntoutukseen. Silloinkaan en kuitenkaan saanut apua koko perheelleni, vaikka useasti pyysin paikkaa perhekuntoutuksesta.

Mitä päihderiippuvuuksien hoitoon tulee, rahasta ja säästöistä puhutaan hyvin kapeakatseisesti. Päihderiippuvaisen hoidossa säästetyt eurot ovat edessä kertautuvina kustannuksina.

– Kuinka paljon siinä säästetäänkään, kun saadaan ihminen päihde- ja rikosmaailmasta takaisin yhteiskuntakelpoiseksi! Muutos on mahdollista, mutta yksin se on todella vaikeaa, päättää Mäkinen.


Palaa takaisin >>

Myös päihderiippuvaisen läheinen tarvitsee apua

Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Tutkitusti noin puolet suomalaisista kokee haittoja toisen alkoholin käytön seurauksena. Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tarjoama riippuvuuskuntoutus saa aikaan elämänpituisia vaikutuksia.

THL:n vuonna 2018 julkaiseman Näin Suomi juo -selvityksen mukaan 2,6 miljoonaa suomalaista on kokenut haittoja, jotka johtuvat jonkun muun alkoholin käytöstä.

– Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Kuntouttamalla yhtä ihmistä, vaikutukset leviävät ja jopa kymmenkertaistuvat, kertoo Kankaanpään A-kodin perheyhteisön vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.

Noin puolet suomalaisista siis kokevat haittoja toisen henkilön alkoholin käytöstä. Heistä noin 500 000 kertoo, että kyseessä on omaan lähipiiriin kuuluva henkilö, esimerkiksi äiti, isä, sisarus tai oma lapsi.

– THL:n tutkimuksen mukaan päihderiippuvaisista kuitenkin vain alle 8 000 saa vuosittain apua päihdehuollon laitoksissa. Tähän lukuun sisältyvät myös kaikki katkaisuhoidot, toteaa vastaava sairaanhoitaja Jenni Kukkula Kankaanpään A-kodista.

VAK ryn torivartin puheenvuorossa kuultiin läheisten kertomuksia riippuvuuskuntoutuksen vaikutuksista.

Vaikutukset periytyvät ylisukupolvisesti

Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö osallistuivat jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaisesti tänäkin vuonna Suomen suurimpaan yhteiskunnalliseen keskustelutapahtumaan, Porin SuomiAreenaan.

– Tämänvuotinen teemamme, päihteiden käyttäjien perhe ja läheiset, on selkeästi madaltanut kynnystä juttelemaan tulemiselle. Teltallamme kansalaistorilla on vieraillut paljon väkeä, ja ihmisvilinästä huolimatta olemme päässeet käymään syvällisiäkin keskusteluja siitä, millaisia vaikutuksia läheisen päihderiippuvuudella on muun perheen ja lähipiirin elämään, Kukkula kertoo.

Päihderiippuvuuden vaikutukset ovat ylisukupolvisesti periytyviä. Vaikutuksen alaiset -teema herätteleekin ihmisiä kertomaan kokemuksistaan ja hakemaan apua, niin itselleen kuin läheiselleenkin.

– Meidän on opittava pois vaikenemisen kulttuurista ja rohjettava pyytää apua. Ensimmäinen askel on ymmärtää se, että päihderiippuvuus on sairaus, josta on vaikeaa toipua ilman kunnollista apua ja lisäksi se, että myös päihderiippuvaisen läheisillä on oikeus ja tarve saada apua, Sillanpää kuvailee.

Kuka saa apua?

Avun tarvitseminen ei kuitenkaan ole tae avun saamiselle. Avun saaminen päihdeongelmaan riippuu täysin siitä, millaisia palveluja kotikunnassa on saatavilla. Tämä aiheuttaa Suomessa eriarvoisuutta. Kankaanpään A-kodin torivartin puheenvuorossa kuultiin läheisten kertomuksia avun saamisen vaikeudesta ja riippuvuuskuntoutuksen vaikutuksista.

– Vihasin huumeita, mutta rakastin lastani. Mitä muuta olisin voinut tehdä, kirjoitti eräs äiti.

Ulkopuoliset olivat jo käskeneet äidin luovuttaa, kun hän oli hakenut lapselleen toistuvasti ja tuloksetta apua.

– Kun usko loppuu auttajilta, he eivät enää näe ihmistä päihderiippuvaisen takana, kuvailee toinen äiti, jonka poika oli yhteiskunnan silmissä tuomittu epäonnistumaan ja avuksi tarjottiin enää korvaushoitoa.

Äiti tiesi sen olevan kohtaloksi pojalleen, ja hän päätti taistella raikkaimpansa puolesta. Pitkän kamppailun jälkeen äidin onnistui saada lapsensa oikean avun pariin, riippuvuuskuntoutukseen Kankaanpään A-kotiin.

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tarjoama lääkkeetön yhteisöhoito ja vertaistukeen perustuva riippuvuuskuntoutus saavat aikaan elämänpituisia vaikutuksia. Sillanpää kannustaakin hoidosta päättäviä tahoja pohtimaan tehtyjen päätösten todellisia ja kertautuvia kustannuksia.

– Hoitamattomat päihdesairaudet hajottavat Suomessa lukuisia elämiä. Onko meillä oikeasti varaa siihen?

Fiona ja Lauri toimivat kokemusasiantuntijoina Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tapahtumateltalla SuomiAreenassa.

Palaa takaisin >>

Kuinka monta elämää on varaa hajottaa?

Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö (VAK ry) ovat mukana SuomiAreenassa 15.–19.7.2019.

THL:n vuonna 2018 julkaiseman Näin Suomi juo -selvityksen mukaan 2,6 miljoonaa suomalaista on kokenut haittoja, jotka johtuvat jonkun muun alkoholin käytöstä.

– Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Kuntouttamalla yhtä ihmistä, vaikutukset leviävät ja jopa kymmenkertaistuvat, kertoo Kankaanpään A-kodin perheyhteisön vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.

VAK ry mukana SuomiAreenassa

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tarjoama lääkkeetön yhteisöhoito ja vertaistukeen perustuva riippuvuuskuntoutus saa aikaan elämänpituisia vaikutuksia.

– Tule tapaamaan meitä tapahtumateltallemme SuomiAreenaan 15.–19.7.2019. Otetaan yhdessä selvää, onko meillä varaa antaa hoitamattoman päihdesairauden hajottaa enää yhtään elämää.

Vaikutuksen alaiset

Tapahtumateltan ohella VAK ry:n vaikuttavaa asiaa voi käydä kuuntelemassa torstaisessa torivartissa sekä perjantaina järjestettävässä pidemmässä paneelikeskustelussa.

• Torstaina 18.7. klo 12.20–12.40 Vaikutuksen alaiset: Läheisten kertomuksia riippuvuuskuntoutuksen vaikutuksista, MTV-lava.

• Perjantaina 19.7. klo 14.30–15.30 Syrjäyttääkö yhteiskunta rakenteillaan? Kaupungintalon piha (yhdessä Sininauhasäätiön ja KRIS Satakunta ry:n kanssa).

Kerromme mielellämme lisää.


Palaa takaisin >>

Käymme yhdessä näin

Kankaanpään A-kodin Joukanen-yhteisö tapaa säännöllisesti Ruskalinnan palvelutalon vanhuksia. Tapaamiset tarjoavat riippuvuuskuntoutujille mahdollisuuden tavallisten vuorovaikutustilanteiden opetteluun sekä samalla virkistävät ja tukevat vanhusten toimintakykyä.

Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja alkamassa on kesän ensimmäinen kunnollinen hellepäivä. Markus työntää iloisesti jutustelevaa Airaa pyörätuolissa. Takana on jo bussimatka Ruskalinnan palvelutalolta virkistyspaikka Villa Ruskaan ja kävelymatka Kirjurinluotoon. Airaa ei kuitenkaan väsytä, ei yhtään. Pianhan nähdään alpakoita.

– Tiedätkös, mikä se mahtaa olla minun lempivärini, Aira tiedustelee Markukselta.

Nuori mies arvailee eri värejä, kunnes osuu oikeaan. Sen täytyy olla lila, kuten Airan sukatkin.

– Eivätkö ne olekaan harmaat? Aira ihmettelee ja silmäilee lahkeen alta näkyviä sukanvarsia.

Kumppanukset puhkeavat iloiseen nauruun. Tässä sitä mennään eikä meinata, yhdessä kesäpäivästä nauttien. Luontevaa keskustelua ja askellusta säestävää Airan hyväntuulista laulua. Kaksikko ei kuitenkaan ole toisilleen sukua, ehei, vaikka tuttavia ovatkin jo usean tapaamiskerran jälkeen.

– Muistan, että ensimmäisellä kerralla jännitti tavata Ruskalinnan vanhuksia, mutta ei enää. On niin kivaa olla avuksi, Markus toteaa.

Markus kyyditsee Ailaa pyörätuolissa, jotta tämä saa hetken lepuuttaa jalkojaan retken lomassa.

Turusta kotoisin oleva Markus asuu parhaillaan Kankaanpään A-kodilla ja käy läpi riippuvuuskuntoutusta Joukanen-yhteisössä. Joukanen on vahvasti yhteisöllinen jatkokuntoutuksen yhteisö, jossa käytetään eniten voimavaroja elämän perustaitojen opetteluun.

– Asiakkaat peilaavat toinen toisiaan ja läpikäyvät omaa muutostaan toisten avustuksella. Yhteisössä asiakkaiden rooli on todella vahva ja heillä on paljon vetovastuuta arjesta. He siivoavat, laittavat ruokaa ja opettelevat sääntöjen noudattamista ja vastuun kantamista. Yhteisöllisyys auttaa myös ulospäin suuntautumisessa ja on siten samalla sosiaalista kuntoutusta, luonnehtii Joukanen-yhteisön vastaava sairaanhoitaja Jenni Kukkula.

Yhteistyöstä vireyttä arkeen ja tukea kuntoutumiseen

Kuinka Markus ja Aira ovat sitten päätyneet yhdessä kävelylle Porin Kirjurinluotoon? Puistoretken takana on vuosien yhteistyö Kankaanpään A-kodin ja Ruskalinnan palvelutalon välillä. Joukaslaisten kuukausittaiset tapaamiset Ruskalinnassa tukevat molempien osapuolten toimintakykyä ja ennen kaikkea tuovat iloa arkeen.

– Meillä on Ruskalinnassa paljon muistisairaita ja eritasoisesti toimintakykyisiä vanhuksia. Suurin osa yksikkömme vanhuksista odottaa kuitenkin innolla kankaanpääläisten, kuten joukaslaisista meillä puhutaan, tuloa. Joukaslaiset panostavat yhteisiin tapaamisiin paljon, suunnittelevat lauluhetkiä ja kivaa yhteistä tekemistä. Tämä virkistää ja innostaa asukkaitamme suunnattomasti, kiittelee Ruskalinnan palvelutalossa lähihoitajana työskentelevä Sanna Salminen.

Kankaanpään A-kodin Jenni Kukkula (takana) ja Ruskalinnan Sanna Salminen (keskellä) ovat naiset yhteistyöidean takana.

Siinä, missä vanhukset kaipaavat virikkeitä arkeensa, Joukanen-yhteisön riippuvuuskuntoutujat tarvitsevat kokemuksia siitä, millaista on olla selvin päin ihan tavallisissa vuorovaikutustilanteissa. Säännöllisesti toistuvissa tapaamisissa tutustutaan, höpötellään niitä näitä ja jopa kiinnytään. Toisinaan käy niin, että itselle tärkeäksi käynyttä vanhusta ei jollain tapaamisella enää olekaan.

– Tätä yhteistyötä sävyttää monenlaiset tunteet ja niiden käsitteleminen. Näin tarjoutuu kallisarvoinen mahdollisuus vaikeidenkin tunteiden opetteluun ilman päihteiden turruttavaa vaikutusta. Kaikenlaiset tunteet kuuluvat ihmisen arkeen ja elämään, niiden kanssa on vain opeteltava tulemaan sinuiksi, Kukkula sanoo.

Kesäinen päivä Kirjurinluodossa kului kävellessä ja yhdessä rupatellessa.

Yhteisöllisyys auttaa itseensä tutustumisessa

Aurinko paahtaa käyskentelijöiden yläpuolella. Verkkainen käynti pysähtelee välillä kokonaan. Kenellä on jano, ja jokohan olisi aika riisua päällimmäinen pusero? Kenen vuoro istahtaa työnnettäväksi? Naantalilainen Liisa on ollut Kankaanpään A-kodilla kolmisen kuukautta. Tämä on hänen ensimmäinen kertansa ruskalinnalaisia tapaamassa. Kävelykaveriksi on valikoitunut Eeva.

Liisa ja Eeva katselevat kukkeana ympärillä kasvavaa luontoa ja ihastelevat puistossa asustavia eläimiä. Rupattelevat niitä näitä, pakottamatta ja luontevasti hiljaisuudestakin nauttien. Hetkinen, Eeva valittelee janoaan ja tähyilee kauempaa perästä tulevaa muuta väkeä. Ei huolta, tuumaa Liisa ja kaivaa vesipullon laukustaan. Otahan siitä, hyvä, no niin. Matka voi taas jatkua.

Liisan elämä on kokenut viimeisten kuukausien aikana melkoisen muutoksen. Arki A-kodilla on ollut opettavaista.

– A-kodille mennään esimerkiksi huumeongelman takia, ja sitten ilmi tulee muitakin ongelmia. Kuntoutuksessa tajuaa omat muutostarpeensa, Liisa kertoo.

Markus on samoilla linjoilla.

– Asiat, joita on pitänyt normaaleina, osoittautuvatkin joksikin muuksi. Vertaistuki on tärkeää, muiden kanssa yhdessä toipuen huomaa omat heikkoutensa selvemmin. Kuntoutus A-kodilla on täyskäännös elämässä, ei vain päihteettä olemista.

Nälkä alkaa jo kurnia vatsassa. Puistokierros on ollut onnistunut, ja nyt on aika tankata. Yhteisen lounaan jälkeen on laulutuokion vuoro. Joukaslaiset ovat tulostaneet yhteislaulujen sanat papereille, jotta jokainen varmasti pääsee mukaan laulamaan.

– Ja kun laulut on laulettu, keitelläänkin nokipannukahvit, huikkaa Kukkula.

Jenni Kukkula (vasemmalla) toimii Joukanen-yhteisön vastaavana sairaanhoitajana.

Palaa takaisin >>

Perheet opettelevat yhdessä tunnetaitoja

Kankaanpään A-kodissa, maalaismaisemissa sijaitsevassa riippuvuuskuntoutusyksikössä, työstetään perheiden sisäisen vuorovaikutuksen tukemiseen uutta menetelmää Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kanssa. Se on räätälöity perheille SAMK:ssa kehitetystä SomeBody-toimintamallista, joka on vuorovaikutuksellisen ohjaustyön väline ehkäisevässä ja kuntouttavassa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työssä.

”Vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta saadaan todennettua ja kehitettyä käytännönläheisillä harjoituksilla”, perhekuntoutuksen vastaava työntekijä Tuula Sillanpää kertoo.

Vanhemmat ovat usein itse kasvaneet päihdeongelmaisessa perheessä. Heiltä puuttuu usein kyky asettua lapsen asemaan tai ymmärtää lapsen tunne-elämän tarpeita.

”Lapset tarvitsevat hyvin paljon tukea ja apua oman vuorovaikutuksensa kehittämiseen. Jotta vanhempien olisi mahdollista olla tässä se tuki ja esimerkki, on heidän osattava nämä taidot ensin itse”, Sillanpää kuvailee.

Lue koko juttu päihdetyön erikoislehti Tiimistä (3/2019 Pienen etu on suurin).


Palaa takaisin >>

Kuka päihdetyötä kehittäisi kokemusasiantuntijaa paremmin?

Mistä rakentuu vaikuttava riippuvuuskuntoutus? Kuinka päihderiippuvuudesta voi toipua? Kokemusasiantuntijoiden osallistaminen päihdetyön kehittämiseen on suuntaus, joka johtaa entistä vaikuttavampaan riippuvuuskuntoutukseen.

Tunnelma pohjoissatakuntalaisen mökin tuvassa on välitön ja rento. Kankaanpään A-kodin järjestämä kokemusasiantuntijaviikonloppu on edennyt loppumetreille. Yhdeksänhenkisen seurueen kasvoilta paistaa väsymys – ja onni. Onni siitä, että on tullut viikonlopun aikana nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Onni siitä, että omasta rankasta menneisyydestä päihde- ja rikosmaailmassa voikin olla hyötyä muille. Addiktiosairauden ja addiktin ajattelumaailman ymmärtäminen auttavat päihdetyön kehittämisessä.

– Kaikki haluavat kuulla, kuinka olen narkannut ja tehnyt rikoksia, kuulla tätä entisen elämäni tarinaa. Mutta kukaan ei ole aiemmin ollut kiinnostunut siitä, mitä annettavaa minulla voisi olla riippuvuuskuntoutuksen kehittämiseksi, Lauri toteaa.

Ja totta vie, annettavaa on paljon! Vuodenmittaisen kuntoutusjakson jälkeen mies on opetellut vuoden verran uutta arkeaan toipuvana päihderiippuvaisena. Lauri, kuten muutkin riippuvuuskuntoutuksen läpikäyneet, tietää, mikä lopulta auttaa kierteen katkaisemisessa ja toipumisen käynnistymisessä. Ja juuri tämä on sitä tietoa, josta aivan jokaisen päihdetyötoimijan ja asioista päättävän tahon on viimeistään nyt kiinnostuttava.

Parhaita mahdollisia riippuvuuskuntoutuksen kehittäjiä

Päihderiippuvuuden takana on addiktiosairaus, josta ei voi koskaan parantua. Toipua voi, mutta se vaatii apua, tukea ja rutkasti ymmärrystä. Kankaanpään A-koti on yksi vaikuttavimpia riippuvuuskuntoutusyksikköjä Suomessa. Yhteisöhoidon menetelmiin perustuva kuntoutus on kirjaimellisesti ihmiseltä ihmiselle annettavaa tukea päihderiippuvuudesta toipumiseen.

– Kokemusasiantuntijat ovat parhaita mahdollisia päihdetyön kehittäjiä. Heillä on itsellään aito kokemus siitä, mitä addiktiosairaus on, kuinka he ovat kuntoutuksen kokeneet ja kuinka sitä voisi kehittää. He ovat todellisia asiantuntijoita, ja juuri siksi heidät on otettava mukaan palvelujen kehittämiseen, sanoo Kankaanpään A-kodin perhekuntoutuksen vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.

Jämin metsämaisemissa pidetty kokemusasiantuntijaviikonloppu on osa A-kodin riippuvuuskuntoutuksen kehittämistä. Tavoitteena on kehittää henkilöstön osaamista ja työn merkityksellisyyden kokemusta.

– Addiktio on sairautena kompleksinen kokonaisuus. Sen laajuus on ymmärrettävä, jotta voi omaksua A-kodin toimintatavat. Etenkin uusille työntekijöille tämä voi olla hyvinkin vaikea asia, Sillanpää toteaa.

Samalla, kun henkilöstön osaaminen kasvaa ja ymmärrys kuntoutujien tilanteesta syvenee, hoidosta tulee entistäkin vaikuttavampaa ja asiakaslähtöisempää.

Keskittynyttä kirjoittamista. Viikonlopun aikana ajatuksia kirjoitettiin ylös jatkon kehitystyötä varten.

Osallisuuden kokemus tukee omanarvontuntoa

Kun kokemusasiantuntijoita haettiin mukaan viikonlopunmittaiseen työpajaan, hakijoita oli paljon. Niin paljon, etteivät kaikki halukkaat päässeet mukaan. Sillanpään mukaan tämä on merkki siitä, että riippuvuuskuntoutuksen läpikäyneet henkilöt haluavat olla mukana palvelukehityksessä ja sitä kautta auttaa muita päihderiippuvaisia. Aki nyökyttelee vieressä.

– Kuntoutumisen onnistuminen ja toipuminen nähdään usein yksittäisen ihmisen tarinana. Tosiasia kuitenkin on, että minä olen hyvän hoidon tulos. Epäonnistumista ei saisi nähdä yksilön epäonnistumisena, vaan hoidon puutteellisuutena, pohtii Aki.

Akin raittius on kestänyt jo yli neljä vuotta. Toipuminen alkoi A-kodilla. Silloin mies tuli kohdatuksi ihmisenä. Kokonaisuutena, jossa päihderiippuvuus on sairaus, jota on mahdotonta yksin selättää. Kokonaisuutena, jossa päihderiippuvuus on seurausta jostakin, ja tätä jotakin ei A-kodilla kavahdeta. Sitä tutkiskellaan ymmärryksellä, hoidetaan välittämällä ja kuntoutetaan arvostavalla toiveikkuudella. Yhtä paljon kuin arvostusta, välittäminen on myös rajoja. Ilman jämäkästi asetettuja rajoja ei voi oppia elämään sitä raitista elämää, jollaisesta päihderiippuvaisella ei ole kokemusta.

– Se, että pääsee mukaan vaikuttamaan A-kodin toiminnan ja riippuvuuskuntoutuksen kehittämiseen, tuntuu hyvältä. Tulee olo, että joitain oikeasti kiinnostaa, mitä olemme kuntoutuksessa kokeneet, Lauri lisää.

Seurue mökissä on äärimmäisen tyytyväinen viikonlopun aikana tavoitettuun syvällisyyteen ja luottamuksellisuuden ilmapiiriin.

– Viikonlopun aikana asioita on työstetty kahden vetäjän ja seitsemän kokemusasiantuntijan voimin. Rankkoja aiheita on läpikäyty sekä pienryhmissä että yhdessä pohdiskellen. Välillä on pidetty taukoja ja annettu ajatusten muhia. Lenkkeilty, grillattu ja saunottu. Iltamyöhäisellä vielä siskonpedeissä höpötelty. Kyllä tällaiset hetket ovat työntekijällekin aivan valtavan antoisia, Sillanpää herkistyy.

Kokemusasiantuntijuutta edistettävä koko Suomessa

Kokemusasiantuntijaviikonlopun annin pohjalta muotoutui päivän mittainen koulutus, joka toteutetaan A-kodin henkilöstölle tulevana syksynä. Kouluttajien rooleissa tulevat olemaan kokemusasiantuntijat itse.

– Ilmiön suuruus pysäytti meidät kaikki ja koemme oppineemme paljon. Tällaisella tiedolla voi kuntoutuksen kehittämisen ohella olla suuri vaikutus työn merkityksellisyyden kokemukseen henkilöstön keskuudessa. Kokemusasiantuntijuuden edistäminen on keskiössä sosiaalityön valtakunnan tason kärkihankkeissa. Olen äärimmäisen iloinen, että myös Kankaanpään A-kodissa on otettu tässä asiassa askel eteenpäin, Sillanpää kiteyttää.


Palaa takaisin >>

Kankaanpään A-koti tarjoaa ainutlaatuista tukea päihteistä kuntoutuville perheille

Kankaanpään A-koti on yksi harvoista riippuvuuskuntoutuspaikoista Suomessa, jossa vanhemmuuden tukeminen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kehittäminen kuuluvat osaksi kuntoutusta. Jo toistamiseen myönnetyn valtionavustuksen tuella perhekuntoutusta kehitetään entisestään. A-kotiin voi hakeutua hoidettavaksi mistä päin Suomea tahansa.

Päihteettömyyden tavoittelun ohella Kankaanpään A-kodin tarjoaman perhekuntoutuksen päätavoitteisiin kuuluvat vanhemmuuden tukeminen ja perheen vuorovaikutuksen parantaminen. Perhekuntoutus on päihderiippuvaiselle ja tämän koko perheelle toteutettavaa kuntouttavaa yhteisöhoitoa. Alkuvuodesta myönnetyn valtionavustuksen tuella perheille suunnattua hoitoa ja kuntoutusta kehitetään Kankaanpään A-kodilla entistä enemmän vastaamaan perheiden tarpeita.

– Työstämme perheiden sisäisen vuorovaikutuksen tukemiseen uutta menetelmää yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kanssa. Menetelmän avulla vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta saadaan todennettua ja kehitettyä käytännönläheisillä harjoituksilla, Kankaanpään A-kodin perhekuntoutuksen vastaava työntekijä Tuula Sillanpää kertoo.

Kankaanpään A-kodin päiväkoti Onnelassa on paljon puuhaa perheen pienimmille.

Kyseessä on perheille räätälöitävä muunnos SAMKissa kehitetystä yksilölähtöisestä SomeBody-toimintamallista, joka on vuorovaikutuksellisen ohjaustyön työväline ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työssä.

Riippuvuuskuntoutuksessa olevien perheiden vanhemmat ovat hyvin usein itse kasvaneet päihdeongelmaisessa perheessä.

– Kun perheet tulevat A-kodille kuntoutukseen, vanhemmilta puuttuu usein kyky asettua lapsen asemaan tai ymmärtää lapsen tunne-elämän tarpeita. Perheen tilanteesta johtuen lapset tarvitsevat usein hyvin paljon tukea ja apua oman vuorovaikutuksensa kehittämiseen, ja jotta vanhempien olisi mahdollista olla tässä se tuki ja esimerkki, on heidän osattava nämä taidot ensin itse, Sillanpää luonnehtii.

Kankaanpään A-kodilla lapset saavat olla lapsia.

Perhe SomeBody -työskentelyn avulla opetellaan perheen sisäisiä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Koko perhe osallistuu yhdessä harjoituksiin, joissa opetellaan sitä, mikä on hyvää kosketusta, kuinka rauhoitutaan ja rentoudutaan, missä kulkee kenenkin reviiri sekä sitä, kuinka tunteita sanoitetaan ja näytetään. Kehotietoisuutta toimintakyvyn ja osallisuuden tukena käyttävän metodin tavoitteena on auttaa katkaisemaan perheiden ylisukupolvinen traumahistoria.

– Päihderiippuvuus on usein ylisukupolvisesti kasautuvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että riippuvuuskuntoutuksessa olevien perheiden vanhemmat ovat hyvin usein itse kasvaneet päihdeongelmaisessa perheessä. Me A-kodilla haluamme tukea vanhemmuutta ja auttaa perheitä katkaisemaan tämän kierteen ja sitä kautta luoda positiivisesti kertautuvia vaikutuksia perheille ja heidän tuleville sukupolvilleen, Sillanpää sanoo.

Turvalliset puitteet tukevat kuntoutumista

Perhekuntoutukseen tuleva perhe muuttaa asumaan A-kotiin kuntoutusjakson ajaksi. Toipumisen ja arjenhallinnan opettelun kannalta on oleellista, että arjen ja elämisen puitteet tukevat kuntoutumisprosessia.

Kankaanpään A-kodilla perheet asuvat uudistetuissa rivitaloasunnoissa.
Siisti ja käytännöllinen keittiö opettaa oikeanlaista arjenhallintaa.

– Valtionavustuksen turvin perhekuntoutusyksikön asunnot on saatu kunnostettua. Siisti asunto ja hyväkuntoinen irtaimisto velvoittavat pitämään niistä hyvää huolta ja sillä tavoin kannustavat opettelemaan oikeanlaista arjenhallintaa, kertoo Sillanpää.

Paikkojen kunnostamisella on merkittävä vaikutus kuntoutusjakson antiin.

Asuntojen ohella perhekuntoutuksen kokoontumis- ja sosiaalitiloja remontoidaan. Lapsille tarkoitettu leikkipääty on jo laitettu kuntoon eri-ikäiset huomioiden. Paikkojen kunnostamisella on merkittävä vaikutus kuntoutusjakson antiin. Esimerkiksi monipuoliset ja siistit lapsille suunnatut tilat opettavat lapsille leikkitaitoja ja motivoivat vanhempia opettelemaan lasten kanssa puuhastelua.

– Tänne tullessaan lapsilla on usein puutteita leikkitaidoissaan ja valtavasti levotonta energiaa purkamatta. Haaveissamme onkin seuraavaksi rakentaa lapsille ja nuorille virikkeellinen leikkipiha, jossa kierroksia on mahdollisuus laskea terveellä, lapsen kasvua ja kehitystä tukevalla tavalla.

Päihteettömyys, vanhemmuus ja vuorovaikutus päätavoitteina

Perhekuntoutusyksikön leikkipäädyssä riittää puuhaa monen ikäiselle.

Vanhemman päihderiippuvuus on koko perheen asia. Kun asiat ovat riittävän solmussa, on perheen enää mahdotonta setviä niitä yksin. Perheyhteisöön silti harvoin tullaan perheen omasta halusta tai aloitteesta.

– Pelko ja häpeä estävät hakemasta apua tai edes myöntämästä ongelmaa. Usein vasta täällä A-kodilla perhe ymmärtää, kuinka suurien vaikeuksien kanssa he ovat yrittäneet itsekseen pärjätä. Me emme tuomitse, vaan haluamme aidosti auttaa. Tavoite on saada pidettyä perhe koossa, toteaa Sillanpää.

Suurin osa kuntoutukseen motivoituneista ja hoitojakson jälkeiseen intervallihoitoon sitoutuvista perheistä onnistuu saavuttamaan päihteettömän elämän. Toipumisen kautta perheet saavat uuden mahdollisuuden kokea ja nauttia aivan tavallisesta arjesta kokonaisena perheenä.

Mistä on kyse?

Sosiaali- ja terveysministeriö jakoi kolme miljoonaa euroa valtionavustuksia päihteitä käyttävien äitien hoitoon vuodelle 2019. Valtionavustusta vuodelle 2019 saivat VAK ry:n (240 000 euroa) ohella Ensi- ja turvakotien liitto (1 710 000 euroa), Kainuun sosiaali- ja terveyspiiri (150 000 euroa), KostamoKoti Oy (90 000 euroa), Sovatek-säätiö (210 000 euroa) ja Tampereen kaupunki (500 000 euroa). Valtionavustuksella tuetut palvelut sisältävät monipuolisesti niin laitos- kuin avokuntoutusta, joissa yhdistyvät päihdehoito- ja kuntoutus sekä vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tuki.

VAK ry:n alaisuudessa toimiva Kankaanpään A-koti on yhteisöhoitomenetelmään pohjautuva riippuvuuskuntoutusyksikkö Kankaanpään maalaismaisemissa. A-kotiin voi hakeutua hoidettavaksi mistä päin Suomea tahansa.


Palaa takaisin >>

”Oon elämäni velkaa A-kodille.”

Vankeuden suorittaminen riippuvuuskuntoutuksessa pelastaa kokonaisia ihmiselämiä. Yhteisöhoidolla vaikutetaan päihteiden käytön juurisyihin. Vasta, kun tunnetaakka ja solmut saadaan purettua, on yksilöllä mahdollisuus toipua ja aloittaa oikea arki tuetusti.

Viimeiset kolme vuotta olisivat voineet olla turkulaisen Mikan elämässä aivan samanlaisia kuin aiemmat 30 vuotta. Hän olisi vapautunut vankilasta kolmannentoista kerran ja jatkanut työkyvyttömyyseläkkeen nostamista. Hän olisi palannut tuttuun porukkaan, jatkanut kaman käyttöä ja viinalla lotraamista. Askel askeleelta edennyt sillä rikollisella polulla, jonka ensimmäisen askeleen hän oli ottanut ollessaan vasta 13-vuotias. Katupersoona on kova rooli vetää, mutta muuta mies ei osannut, kun ei ollut koskaan muunlaista elämää oppinut.

”Kun tyypit pääsee vapauteen, ei ole muuta kuin se sama vanha tuttavapiiri.”

Mutta ei, viimeiset kolme vuotta eivät ole olleet missään määrin samanlaisia kuin Mikan elämä ennen. Ehei. Tässä hän nyt istuu, sama mies, täysin eri ihmisenä. Väsyneenä päivän töistä. Mika on nykyään betonimies. Paperissa ei lue enää ADHD tai kaksisuuntainen mielialahäiriö, vaan toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Kuulostaa uskomattomalta tarinalta, saavuttamattomaltakin. Pohjalta nousu, syrjäytyneestä palkansaajaksi, tiukasti kiinni arkeen ja elämään. Vau, nyökkäilevät ihmiset. Mutta tämä ei ole vain tarina, tämä on Mikan arkea. Ei äkkinäinen muutos, hokkus pokkus, vaan silkkaa tahtoa ja ennen kaikkea tukea vaatinut raskas matka raittiiseen elämään.

”Suurin osa käyttäjistä on kilttejä ihmisiä, jotka etsivät vain hyväksyntää.”

Palataanpa ajassa muutama vuosi taaksepäin. Saramäen vankilan sellissä Mika on pohjalla. Pohjaakin syvemmällä. Tämä on tässä, enää on vain kuolema. Epätoivo kuristaa, mutta sitten hän muistaa. Viisitoista vuotta aiemmin läheisten pakottamana alkanut riippuvuuskuntoutus oli jäänyt kesken. Silloin oli vuosituhannen vaihde eikä Mika ollut valmis vastaanottamaan apua. Nyt Saramäessä hän ei muuta haluakaan. Yksin hän ei selviäisi. Kun mahdollisuutta koevapauteen tarjotaan, Mikalla on vastaus valmiina: Haluan Kankaanpään A-kotiin. Mulla on siellä asiat kesken.

”Riippuvuuskuntoutuspaikat on parhaita. Niissä hoidetaan katupersoona pois. Kasvatetaan ihmistä, joka meissä kaikissa on sisällä.”

Koevapauden alainen osuus kuntoutuksessa päättyi, mutta Mika halusi jatkaa. Yhteisöhoitoon pohjautuvassa riippuvuuskuntoutuksessa hän joutui luopumaan katuroolistaan, paljastumaan itselleen ja muille. Jaahas, tällanen aivan tavallinen ja melko herkkä ihminen mä oonkin. Kiltti, en ollenkaan paha. Hyväksytyksi tulemista toivova ja vahvasti tunteva ihmine, arvokas ja ainutlaatune. Se oli omaohjaajalta saatu tuki, mikä repi aidon Mikan irti katupersoonasta. Addikti ja narkkari, ne olivat ihan eri mies.

Rikosseuraamuslaitos ja Turun sosiaalitoimi maksoivat kuntoutusjakson. Vajaa kahdeksan kuukautta kuntoutusta ja täysin uusi lähtökohta elämään. Ehkä sillä hetkellä iso raha satsattavaksi, mutta lopulta pieni hinta tulevaisuudesta – aivan jättimäinen säästö pitkässä juoksussa. Täsä mä ny olen, kunnon kaveri ja kansalainen. Kankaanpään A-koti ja Joukanen-yhteisö pelastivat mun hengen ja varmasti monen muunkin siinä samalla.

Riippuvuuskuntoutus on välimaasto vankilan ja siviilin välissä, joka valmentaa siviilielämässä selviytymiseen.

Vankeuden suorittaminen Kankaanpään A-kodissa

Rikollisuus on osa päihdeongelmaisen elämää ja monilla vankilan ovet käyvät tiuhaan. Vankeuden ja riippuvuuskuntoutuksen yhdistäminen auttaa ihmisen rikos- ja päihdekierteen katkaisemisessa. Kankaanpään A-kodissa ei keskitytä ainoastaan päihteettömyyteen, vaan kokonaisvaltaiseen toipumiseen, arjen hallinnan opetteluun ja yhteiskunnassa oikeilla pelisäännöillä elämiseen. A-kodissa kuntoutetaan vuosittain noin kymmenkunta vankia.

Voidakseen suorittaa osan vankeustuomiosta riippuvuuskuntoutuksessa, vangin on osoitettava oma motivaationsa päihteettömyyteen ja vankilan ulkopuoliseen kuntoutukseen. Jos vankilassa arvioidaan, että vangin kohdalla tavoitteellisesta riippuvuuskuntoutuksesta on hyötyä, he ovat yhteydessä A-kotiin ja kuntoutusta aletaan yhdessä suunnitella. Sijoituksesta vankilan ulkopuoliseen laitokseen sovitaan A-kodin, vangin, vankilan ja kotikunnan kesken. Kuntoutusaika voi olla valvottua koevapautta tai rangaistuksen aikaista kuntoutusta. Osa vangeista tulee tuomion päätyttyä myös omaehtoisesti riippuvuuskuntoutukseen.

Kuva: Dreamstime


Palaa takaisin >>