Haussa hanketyöntekijä perheyhteisöön

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt VAK ry:lle valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien palveluiden turvaamiseen vuosille 2020–2021. Avustuksen kohteena ovat raskaana olevat, vastasynnyttäneet sekä vauvaperheen päihteitä käyttävät äidit, heidän mahdolliset kumppaninsa sekä perheen mahdolliset muut lapset.

Kankaanpään A-koti, yhdessä Mikkeli-yhteisön kanssa, on käynnistänyt kaksivuotisen hankkeen edellä mainitun kohderyhmän palveluiden kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on mallintaa raskaana olevien päihdekuntoutuksen hoitomalli, palveluketjut VAK ry:n toimipisteissä sekä yhteistyötoimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on osaamisen vahvistaminen sekä vaikuttavuusseurannan kehittäminen. Hankkeen toimet tähtäävät ylisukupolvisuuden vähentämiseen.

Haemme nyt määräaikaista hanketyöntekijää osaksi perheyhteisön työryhmää. A-kodin perheyhteisö on seitsemän perheen kuntoutusyhteisö, jossa työskentelee moniammatillinen työryhmä. Hanketyöntekijä tulee työskentelemään tiiviissä yhteistyössä A-kodin ja Mikkeli-yhteisön perhekuntoutuksen (kolme perhekuntoutuspaikkaa) kehittämiseksi sekä hankkeen koordinaation yhtenäistämiseksi.

Hakijalta edellytämme kokemusta hanketyöstä, ymmärrystä päihdeperheiden erityishaasteista, hyviä IT-taitoja sekä kykyä toimia rakentavasti muuttuvissa olosuhteissa. Innovointi, sosiaalisuus ja verkostomainen työote ovat sinulle luontaisia tapoja toimia.

Kelpoisuusvaatimus: Sosiaalityöntekijä tai muu soveltuva korkeakoulututkinto.

Lisätietoja tehtävästä antaa A-kodin johtaja Marikki Forell, 044 491 0095.

Hakemukset ansioluetteloineen tulee lähettää 13.5.2020 mennessä osoitteeseen: marikki.forell@vakry.fi


Palaa takaisin >>

Päihdekuntoutuja saa vertaistukea verkossa

Koronaepidemian hillitsemiseksi asetetut rajoitukset estävät myös vertaistukiryhmien kokoontumiset. Tärkeää toimintaa jatketaan poikkeustilassa verkon välityksellä.

Päihdekuntoutujille vertaistukiryhmien kokoontumiset ovat tärkeä osa toipumisprosessia. Vertaistukiryhmissä on kyse itsehoidosta, jonka avulla opitaan puhumaan asioista, joista ei ole ennen ollut valmis puhumaan.

– Päihteiden käyttäjät usein ajattelevat, että heidän tarinansa on ainutlaatuinen, ja että niistä asioista, joita on tapahtunut ja tullut tehtyä ei voi tai kehtaa puhua. Vertaistukiryhmissä muiden tarinoita kuunnellessaan saakin huomata, että muilla on ihan samanlaisia kokemuksia. Osallistuminen auttaa samaistumaan muiden kokemuksiin ja rakentaa sitä kautta luottamusta myös omaan toipumiseen, Tiina Mikkeli-yhteisöstä kertoo.

Vallitseva poikkeustilanne asettaa omat haasteensa vertaistukiryhmien toiminnalle. Mikkeli-yhteisön kolme omaa vertaistukiryhmää pyörivät tällä hetkellä ainoastaan yksikön sisäisenä toimintana.

– Tavallisesti vertaistukiryhmämme ovat avoimia kaikille, kuten vertaistukitoiminnan luonteeseen kuuluu. Nyt poikkeustilan aikana ryhmiin saavat fyysisesti osallistua vain Mikkeli-yhteisön asukkaat, Toni sanoo.

Etävertaistukiryhmät ehkäisevät eristäytymistä

Siinä, missä Mikkeli-yhteisön omiin vertaistukiryhmiin on saanut osallistua ulkopuolisetkin, myös Mikkeli-yhteisön asukkaat ovat säännöllisesti osallistuneet yhteisön ulkopuolella järjestettäviin vertaistukiryhmiin. Niin tehdään nyt poikkeustilassakin – etänä.

– Pari kertaa viikossa osallistumme verkossa järjestettävään vertaistukiryhmään osana päiväohjelmaamme. Tällöin tapaamiseen voi liittyä joko itsenäisesti puhelimellaan omasta huoneesta tai sitten yhteisesti täältä sisäisestä kokoontumisestamme, kertoo Tiina.

Etävertaistukiryhmiä järjestetään verkon välityksellä erilaisia sovelluksia apuna käyttäen. Osassa kokoonnutaan pelkän äänen yhdistäminä, toisissa videokuvan kanssa. Verkossa olevat vertaistukiryhmät mahdollistavat osallistumisen mistä tahansa päin Suomea tai maailmaa. Poikkeustilan vuoksi tarjonta on lisääntynyt huimasti.

– Ryhmiä on tarjolla nyt jopa kymmeniä päivittäin. Tällaista volyymia tuskin olisi ilman vallitsevaa tilannetta. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen siitä huolimatta, että fyysiset kohtaamiset on kielletty. Eristäytyminen on äärimmäisen haitallista päihdekuntoutujalle, toteaa Toni.

Kohtaamista ei korvaa mikään

Etävertaistukiryhmien toiminta ylläpitää omalta osaltaan päihdekuntoutujien toipumisprosessia, mutta fyysisten kohtaamisten korvaajaksi niistä ei ole. Tiinan mukaan vertaistukiryhmien kokoontumiset kahvitteluineen ja vapaamuotoisine alku- ja loppukeskusteluineen ovat monille päihdekuntoutujille viikon kohokohtia.

– Fyysisten vertaistukiryhmien yksi merkittävimpiä tarkoituksia on kasvattaa kuntoutujan päihteetöntä ihmissuhdeverkostoa. Toisten kohtaamista kasvokkain ei mikään voi korvata. Poikkeusoloissa etävertaistukiryhmät ovat kuitenkin loistava tapa ylläpitää keskusteluyhteyttä muihin ja saada luottamusta omaan toipumiseen.

Lue lisää etävertaistukitoiminnasta: NA Suomi ja AA Suomi


Palaa takaisin >>

Kankaanpään A-kodin toiminta korona-aikana

Kankaanpään A-koti jatkaa toimintaansa koronatilanteen jatkuessa. Seuraamme ja noudatamme kaikessa toiminnassamme viranomais- ja sairaanhoitopiirin ohjeita viruksen leviämisen estämiseksi. Näillä toimenpiteillä pyrimme varmistamaan asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden sekä varmistamaan A-kodin toiminnan jatkumisen.

A-kodin perustehtävänä on tuottaa laadukasta, yhteisöllistä, lääkkeetöntä ja vaikuttavaa päihdekuntoutusta. Poikkeusolosuhteet ja käytännön järjestelyt huomioon ottaen A-koti pystyy edelleen tarjoamaan asiakkailleen tiiviiseen päiväohjelmaan ja positiiviseen kuntoutusilmapiiriin perustuvaa päihdekuntoutusta niin miehille, naisille kuin perheillekin.

Poikkeusjärjestelyjä koronatilanteessa

Uudet asiakkaat sekä intervalliasiakkaat vastaanotetaan A-kodille normaalisti. Tulijoiden tulee kuitenkin olla flunssan osalta oireettomia, eikä taustalla saa olla mahdollisia riskikontakteja. Asiakkaiden tilanne varmistetaan paikkavaraustilanteessa sekä ennen kuntoutuksen alkua. Suosittelemme, että asiakkaat tulevat A-kodille katkaisuhoidon kautta. Uudeltamaalta emme vastaanota toistaiseksi asiakkaita.

Julkisia liikenneyhteyksiä on karsittu poikkeustilan vuoksi. Voimme tarvittaessa auttaa asiakkaita saapumisessa A-kodille noutamalla heidät kohtuullisen matkan päästä. Tästä tulee sopia etukäteen.

Emme vastaanota A-kodille vieraita, saattajia tai muita ulkopuolisia kävijöitä. NA- ja AA-ryhmät toteutetaan vain talon sisäisinä ryhminä tai verkkoyhteydellä. Asiakkaiden osalta vain hoidollisesti välttämättömät talon ulkopuolelle suuntautuvat asioinnit sallitaan. Lasten tapaamiset toteutetaan.  Yhteistyön jatkuminen lähettävän tahon kanssa turvataan järjestämällä verkko- ja puhelinneuvotteluja.

Talon sisäisissä toiminnoissa olemme tehneet muutoksia kontaktien vähentämiseksi. Toimimme etupäässä vain omissa yksiköissämme ja vältämme niiden välisiä kontakteja. Ruokailut, kuntosali- ja saunavuorot toteutetaan porrasteisesti. Noudatamme käsihygieniaohjeita huolellisesti, emmekä kättele tai halaa toisiamme.

A-kodin henkilökunta työskentelee poikkeusolosuhteista huolimatta asiakkaiden hyvän ja laadukkaan kuntoutuksen turvaajina. A-koti on ja tulee olemaan turvallinen yhteisö jokaiselle kuntoutujalle.

Lisätietoja: A-kodin johtaja Marikki Forell 044 491 0095, marikki.forell@vakry.fi. Paikkavaraukset: 02 572 820.


Palaa takaisin >>

Tule lastenhoitajaksi A-kotiin!

Haemme lastenhoitajaa Kankaanpään A-kodin päiväkoti Onnelaan ajalle 8.6.2020–27.4.2021. Päiväkoti Onnela tarjoaa turvallisen, kodinomaisen ja virikkeellisen ympäristön A-kodin perhekuntouksessa oleville lapsille. Onnelassa hoidamme monen ikäisiä lapsia suurella sydämellä ja lasten tarpeet huomioiden. Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeä osa päiväkodin toimintaa. Onnelan yksi tärkeimmistä tehtävistä on luoda lapselle selkeä ja säännöllinen arki, aikuisen läsnäolon avulla. Myös vanhemmuuden tukeminen on merkittävä osa toimintaamme.

Hakijoilta odotamme kokemusta päiväkoti- ja varhaiskasvatustyöstä. Lisäksi toivomme rauhallisuutta ja kykyä toimia haastavissa ja muuttuvissa tilanteissa sekä oma-aloitteisuutta. Eduksi luetaan perhetyön ja lastensuojelun osaaminen. Haku päättyy 19.4.2020.

Lue lisää


Palaa takaisin >>

vakry_Maisema_Kankaanpaan_Akoti

Rajoituksia paikkavarauksiin koronaepidemian vuoksi

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön toiminta jatkuu koronaepidemiasta huolimatta. Olemme pyrkineet tekemään merkittäviä toimenpiteitä suojataksemme talon asukkaiden ja työntekijöiden turvallisuuden. Tästä syystä emme ota tällä hetkellä uusia paikkavarauksia Uudenmaan alueelta. Pahoittelemme rajauksen aiheuttamia haittoja hoitoon pääsyssä.


Palaa takaisin >>

A-kodilla varauduttu koronaviruksen leviämisen estämiseksi

A-kodin asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistamiseksi olemme määritelleet toimintaohjeet koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Toimenpiteiden seurauksena pyrimme minimoimaan A-kodille suuntautuvat tartuntariskit lakkauttamalla muun muassa A-kodin avoimet NA-ryhmät sekä ulkopuolisten vierailut.

Vastaanotamme edelleen uusia asiakkaita sekä intervalliasiakkaita, mutta varmistamme saapuvien asiakkaiden terveydentilan ennen kuntoutukseen alkua. A-kodin perus- ja perhekuntoutuksessa on tällä hetkellä vapaita asiakaspaikkoja.

Paikkatiedustelut: 02 572 820 


Palaa takaisin >>

vakry_Lapsiperhejapaihteet

VAK ry:lle valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien palvelujen turvaamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt VAK ry:lle valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien ja perheiden palvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi vuosille 2020–2021. Palvelun kohteena ovat raskaana olevat, vastasynnyttäneet ja vauvaperheen päihteitä käyttävät äidit sekä heidän ja perheen mahdolliset muut lapset. Valtionavustus kohdentuu sekä Kankaanpään A-kotiin että Mikkeli-yhteisöön.

Kankaanpään A-kodin johtaja Marikki Forell on erittäin tyytyväinen valtionavustuksen kohdentumisesta VAK ry:lle.

– Tämä mahdollistaa meille entistä paremmat resurssit ja mahdollisuudet kehittää perhekuntoutusta molemmissa toimintayksiköissämme. A-kodissa perhekuntoutusta on tarjottu jo vuodesta 1989 asti. Meillä on siis pitkät perinteet perhekuntoutuksen saralla, ja samaan aikaan olemme myös vahvasti kehittyvä toimintayhteisö.

Valtionavustuksen tuella on tarkoitus mallintaa erityisesti raskaana olevien hoitomalli ja palveluketju VAK ry:n toimintayhteisöjen sekä yhteistyötahojen kanssa.

– Mallintamisen tavoitteena on lisätä sekä omaa että myös koko toimijaverkoston yhteisymmärrystä ja osaamista raskausajan kuntoutuksen erityispiirteistä, kertoo Forell.

Kokonaisvaltaista hoitoa ja vaikuttavuuden seurantaa

Tilastollisten arvioiden mukaan päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten määrä on nousussa. Arviolta noin kuusi prosenttia raskaana olevista naisista on alkoholin suurku­luttajia ja joka vuosi syntyy noin 3000 raskausaikana päihteille altistunutta lasta. Näistä jopa 600:lla arvioidaan olevan sikiöaikaiseen alkoholialtistukseen liittyviä oireita.

– VAK ry haluaa olla edelläkävijä raskaana olevien ja päihdeperheiden yhteisöllisten ja lääkkeettömien kuntoutusmenetelmien kehittämisessä Suomessa. Avustusaikana tulemme kehittämään kuntoutusmallin, jonka avulla parannamme raskaana olevien kokonaisvaltaista hoitoa ja sen vaikuttavuuden seurantaa. Panosta­malla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa koko päihdeperheen dynamiikkaan, ennaltaehkäisemme ja vähennämme ylisukupolvisuuden riskejä ja kasvatamme inhimillisesti hyvää elämää myös päihdevanhempien lapsille, summaa Forell.


Palaa takaisin >>

Peliriippuvuudesta toipuu, kun hakee apua

Peliriippuvuus on addiktiosairaus, josta on mahdollista toipua. Kankaanpään A-koti tarjoaa ympärivuorokautista laitoshoitoa peliriippuvuuden hoitoon.

Peliriippuvuudessa on kyse yksilöllisestä kokemuksesta, jonka mukaan pelaaminen haittaa jokapäiväistä elämää. Peliriippuvuutta on monenlaista. Joku on riippuvainen raha- ja uhkapeleistä, toinen erilaisista digipeleistä. Yhdistävänä tekijänä on voimakas häpeä. Kynnys avunhakemiseksi on suuri.

– A-kodilla harjoitellaan avun pyytämistä. Täällä on lupa puhua asioista rehellisesti ilman häpeää. Kuntoutuksen alussa ensimmäinen tunne monella onkin usein juuri helpotus. Kokemus siitä, että olen arvokas ja minulla on lupa pyytää sekä saada apua, kertoo Kankaanpään A-kodin peliriippuvuuksiin perehtynyt ohjaaja Eevamaija Rajala.

Peliriippuvuus on addiktiosairaus, joka voi tulla kenelle tahansa. Ei ole olemassa tiettyä kaavaa sairauden etenemiselle. On kuitenkin lukuisia syitä, jotka voivat altistaa sairauden puhkeamiselle. Näitä ovat esimerkiksi ahdistus ja stressi, jännityksen haku, ajatus helposta rahasta, ihmissuhdeongelmat, yksinäisyys ja pako arjesta.

Yhteisöhoidolla peliriippuvuutta vastaan

Peliriippuvuuden hoitoon Kankaanpään A-kodille hakeudutaan useimmiten joko A-klinikan tai sosiaalitoimen kautta. Lisäksi kuntoutukseen voi hakea olemalla suoraan yhteydessä A-kotiin. Asiakkaita ja kuntoutustarpeita on monenlaisia. Osa on hakeutunut hoitoon puhtaasti peliriippuvuuden vuoksi. Lisäksi on tilanteita, joissa ihminen tulee kuntoutukseen päihderiippuvuuden vuoksi ja vasta sen jälkeen käy ilmi, että asiakkaalla onkin myös peliriippuvuus.

Peliongelmaisten kuntoutuspolku on samanlainen kuin muillakin kuntoutujilla. Hoito perustuu yhteisöhoitoon, jossa vertaistuella on suuri rooli toipumisen tukena.

– Yhteisöllinen kuntoutus perustuu ajatukseen, että asiakas on osa yhteisöä, jossa annetaan ja saadaan palautetta sekä kannustusta. Toipumisen kannalta on tärkeää kokea kuuluvansa ryhmään. Jokaiselle kuntoutukseen tulevalle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Siinä huomioidaan kaikki ne elämänalueet, joihin kuntoutuja kokee tarvitsevansa apua ja tukea. Kuntoutuksen aikana käsitellään laajasti, moniammatillisen tiimin tukemana sitä, mistä peliriippuvuudessa on kyse, Rajala luonnehtii.

Koska peliongelmat eroavat jonkin verran päihderiippuvuudesta, yksilöllisiä keskusteluja pohjautuen kognitiiviseen työotteeseen on enemmän. Kankaanpään A-kodilla asiakkaan kanssa käydään läpi Retkahduksen ehkäisy -ryhmän työkirjaa, josta on tehty oma versio peliongelmaisille. Työkirja pohjautuu kognitiiviseen terapiamuotoon, joka on tutkitusti tehokas keino hoitaa peliriippuvuutta. Mahdollisuuksien mukaan Kankaanpään A-kodilla järjestetään myös niin sanottuja intensiivikursseja, mikäli peliongelmaisia on kuntoutuksessa samaan aikaan useita.

Rajalan mukaan myös läheiset ovat keskeisessä roolissa.

– Jos asiakas ja läheiset ovat motivoituneita keskustelemaan tilanteesta yhdessä ammattilaisen läsnä ollessa, järjestetään keskusteluja osana kuntoutusjaksoa. Lisäksi tarjoamme läheisneuvonpitoa sekä paikanpäällä että puhelimitse.

Toipuminen jatkuu tuetusti kotona

Kuntoutuksen kesto määräytyy yksilöllisten tarpeiden ja kunnan myöntämän maksusitoumuksen keston mukaan. Peruskuntoutuksen puolella peliriippuvuutta hoidetaan 1–2 kuukautta, jatkokuntoutuksessa useampia kuukausia ja perhekuntoutuksen puolella hoito voi kestää jopa vuoden. Toipumisen jatkumista kuntoutuksen päätyttyä tuetaan erilaisin keinoin.

– Asiakkaita autetaan avohoidon kontaktien luomisessa ja kannustetaan osallistumaan oman paikkakunnan tai sen lähialueiden järjestämiin itsehoitoryhmiin. Lisäksi asiakkailla on mahdollisuus jatkaa A-kodin intervallikuntoutuksessa, jonka tarkoitus on tarjota avohoitoa intensiivisempää tukea varsinaisen hoitojakson päätyttyä.

Rajalan mukaan kuntoutus perustuu aina uusimpaan tietoon.

– Kouluttaudumme jatkuvasti lisää, sillä haluamme tarjota asiakkaillemme parhaan mahdollisen avun ja tuen peliriippuvuudesta toipumiseksi.

Lue lisää peliriippuvuudesta ja sen hoidosta Suomessa.

Kuva: Dreamstime


Palaa takaisin >>

Seuraava jatkohoidon viikonloppu tammikuussa

Mikkeli-yhteisön seuraava jatkohoidon viikonloppu on tulossa jälleen 31.1.2020-2.2.2020. Totuttuun tapaan ohjelmassa on yhdessäoloa ja toipumista. Ilmoittautuminen 20.1.2020 alkaen kello 9:00 henkilökunnan päivystysnumeroon 050 3639 855. Muista omat liinavaatteet, ja ilmoitathan mikäli sinut tarvitsee hakea Mikkelin matkakeskukselta.

Kuva: Shutterstock


Palaa takaisin >>

Kankaanpään A-koti aloitti yhteistyön Lasinen lapsuus -toiminnan kanssa

A-klinikkasäätiön luotsaaman Lasinen lapsuus -toiminnan oppeja aletaan soveltaa myös Kankaanpään A-kodilla. Yhteistyön tavoitteena on tehdä päihdekuntoutuksesta entistä vaikuttavampaa.

Vanhempien päihteiden käytöstä lapsuudessaan kärsineet henkilöt oirehtivat aikuisuudessa eri tavoin. Osa sairastuu itse päihderiippuvuuteen ja moni kokee selittämätöntä ahdistusta. Useimmat Kankaanpään A-kodin asukkaista ovat itse eläneet lasisen lapsuuden. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tuoda lisää toipumista edistäviä työkaluja osaksi A-kodin arkea.

– Lasinen lapsuus -vertaistukiryhmät tarjoavat apua omien tunteiden käsittelyyn ja erityisesti arjen vakauttamiseen. Lisäämme mielellämme yhteistyötä laitoskuntoutusten kanssa, kertoo A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kehittämiskoordinaattori Laura Barck.

Kankaanpään A-kodin ja Lasinen lapsuus -toiminnan yhteistyö käynnistettiin yhteisellä palaverilla A-kodilla vuoden 2019 lopussa.

Opit käyttöön A-kodilla

Kankaanpään A-kodissa on eri yhteisöjä, joissa kuntoutusjaksojen pituudet vaihtelevat paljonkin. Peruskuntoutuksen yhteisössä kuntoutusjaksot kestävät 1–2 kuukautta, kun taas esimerkiksi perheyhteisössä sekä jatkokuntoutusyhteisö Joukasessa kuntoutusta annetaan pitkäkestoisesti, useammasta kuukaudesta jopa vuoteen.

Kankaanpään A-kodin kuntoutusvastaava Miia Rajakallio toivoo, että A-koti ja Lasinen lapsuus -toiminta onnistuisivat kehittämään yhteistyössä sellaisen käytännön, jonka avulla tukea olisi mahdollista tarjota kaikille A-kodin asukkaille tasapuolisesti kuntoutusjakson kestosta riippumatta.

– Keskeistä on pohtia, kuinka voisimme soveltaa toiminnan oppeja, kokemuksia ja käytäntöjä mukaan arkiseen toimintaamme A-kodilla erilaisena teema- ja ryhmämuotoisena toimintana. Tavoite on saada käytännöt osaksi jokapäiväistä kuntoutustamme, Rajakallio pohtii.

Mitä vertaistukiryhmissä tehdään?

Lasinen lapsuus -toiminnan ammatillisten vertaistuenryhmien tavoite on auttaa ihmisiä käsittelemään omia kokemuksiaan ja selviämään niiden aiheuttamista tunteista. Ryhmissä ei uppouduta lapsuuden traumoihin, vaan keskitytään arjen vakauttamiseen, yksilön keinovalikoiman kasvattamiseen ja vireystilan säätelyn opetteluun.

Ryhmissä tehdään erilaisia rajaamisharjoituksia, joiden tavoite on auttaa yksilöä tunnistamaan omia tunteitaan, oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Opetellaan siis vetämään rajoja ja myös kieltäytymään. Lisäksi harjoitellaan tunteiden hallitsemisessa auttavaa turvapaikka-ajattelua ja rentoutumista.

– Rentoutumisharjoitukset ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä rentoutuminen voi olla ahdistuneena todella vaikeaa. Monet harjoitukset ovat toiminnallisia, sillä tällaiset lapsuudessa koetut asiat ja omaksutut toimintamallit ovat usein kehomuistissa, luonnehtii Barck.

Ammatillisen vertaistuenryhmissä ohjaajat ovat paikalla varmistamassa, ettei kukaan ala hoitamaan toista ryhmäläistä sekä sen, että asioiden käsittely on turvallista ja tapahtuu toipumista tukevassa ympäristössä. Ilmiön laajuudesta kertoo se, että vertaistuenryhmät ovat äärimmäisen suosittuja eivätkä läheskään kaikki halukkaat mahdu mukaan. Yhteistyötä laajentamalla myös yhä useampi saa tarvitsemansa avun ja tuen.

– Yhteistyön nimissä perehdytämme A-kodin henkilökuntaa aiheeseen ja ammennamme tietoa vetämiemme vertaistukiryhmien annista. Kerromme, mitä olemme oppineet näistä vertaistukiryhmistä, mistä osallistujat ovat erityisesti hyötyneet ja mikä tuo eniten eväitä asian työstämisen jatkamiseen, Barck kertoo.

Lisää vaikuttavuutta päihdekuntoutukseen

Monet A-kodin asukkaista ovat perheellisiä ihmisiä. Syyllisyys ja pelko omassa vanhemmuudessa epäonnistumisessa on usein kova ja jatkuvasti läsnä. Omaa lapsuutta käsittelevissä vertaistuen ryhmissä yksilö saa hetkeksi unohtaa oman vanhemmuutensa ja sen sijaan keskittyä itseensä ja omiin tunteisiinsa.

A-kodissa koko kuntoutus perustuu ryhmäkeskeiseen toimintaan ja yhteisöhoitoon. Valmius ottaa käyttöön Lasinen lapsuus -vertaistukiryhmien opit ovat siis hyvät.

– Lasinen lapsuus -käytäntöjen ja oppien hyödyntämisen tavoitteena on lisätä helpotusta, kiitollisuutta ja rauhoittumista A-kodin asukkaiden arjessa sekä tehdä kuntoutuksesta sitä kautta entistä vaikuttavampaa. Omien haavojen ja niiden aiheuttamien kipuilujen tunnistaminen on tärkeä osa toipumista, Rajakallio toteaa.

Kuva: Dreamstime


Palaa takaisin >>

Joulurauhaa päihdekuntoutuksessa

Joulurauhaa päihdekuntoutuksessa

Joulu on erityistä aikaa myös Kankaanpään A-kodilla ja Mikkeli-yhteisössä. Osa asukkaista lähtee kotiin, osa jää kuntoutukseen myös joulunpyhiksi. Peruskuntoutuksen puolella kuntoutusjaksot ovat lyhyempiä, jolloin kuntoutusta ei keskeytetä kotiloman ajaksi. Moni jää kuitenkin viettämään joulua kuntoutuslaitokseen omasta tahdostaan.

Puoli vuotta Kankaanpään A-kodin perheyhteisössä 14-vuotiaan poikansa kanssa asunut Satu viettää tänä vuonna erilaisen joulun.

– Olisimme saaneet mennä jouluksi kotiin, mutta päätimme jäädä A-kodille. Tämä oli sekä oma että poikani toive. Aikaisempina jouluina on menty paikasta toiseen, nyt keskitytään rauhassa omaan perheeseen.

Jouluperinteet luovat turvaa

Monilla asukkailla kokemus joulusta ei ole lämmin. Muistoja sävyttävät usein yksinäisyys ja päihteiden käyttö. Päihdekuntoutuksessa on mahdollisuus erilaiseen jouluun.

– Laitosolosuhteista huolimatta pyrimme mahdollistamaan kodinomaisen, rauhallisen ja lämminhenkisen joulun. Pappi tulee pitämään jouluhartauksen ja lisäksi tarjoamme kuljetuksen joulukirkkoon. Syömme jouluruokaa ja jaamme talon ostamat pienet lahjat asukkaille. Tapana on valita asukkaista pukki, joka kiertää jakamassa lahjat, Kankaanpään A-kodin kuntoutusvastaava Miia Rajakallio luonnehtii.

Rajakallion mukaan osa kuntoutuksen vanhoista asukkaista palaa A-kodille jouluksi – jopa vuosittain.

– Moni pelkää retkahdusta. Sitä, kuinka selviää joulusta yksin. Täällä on tarjolla mukavaa seuraa ja rauhalliset puitteet. A-kodin tuttu ympäristö turvaa joulunvieton.

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat rauhallista joulua!


Palaa takaisin >>

Kankaanpään A-koti hakee perhetyön ammattilaista toimivapaan sijaisuuteen

Kankaanpään A-koti on VAK ry:n ylläpitämä riippuvuussairauksiin erikoistunut kuntoutuslaitos. Tarjoamme laadukkaita kuntoutuspalveluja miehille, naisille ja perheille.

Haemme nyt perheyhteisön moniammatilliseen tiimiin perhetyön ammattilaista toimivapaan sijaisuuteen. Yhteisössä on seitsemän perhepaikkaa ja kuntoutusajat ovat usein pitkiä, kuukausien mittaisia. Yhteisössä työskentelee kaksi perhetyöntekijää, muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä vastaava ohjaaja.

Työ perheyhteisössä perustuu luottamuksen rakentumiseen perheiden kanssa. Perhetyöntekijän työnkuvaan kuuluu mm. perheissä tehtävää arjen ohjausta sekä vanhemman kasvatustyön tukemista. Työssä korostuu samanaikaisesti vanhemman päihderiippuvuuden kuntoutus, vanhemmuuden ja arkirytmin tukeminen sekä perheen sisäisten vuorovaikutusmallien vahvistaminen.

Perhetyötekijältä edellytämme kykyä huomioida vanhemman ja lapsen psyykkisen oireilun vaikutuksia perheen arkeen, rohkeutta ottaa puheeksi vaikeitakin asioita, osaamista varhaisen vuorovaikutussuhteen vahvistamiseen sekä idearikkautta työskennellä eri-ikäisten lasten kanssa.

Arvostamme lisäksi ymmärrystä riippuvuusongelmien luonteesta sekä kehittämismyönteistä, vastuullista ja joustavaa asennetta.

Kankaanpään A-koti on työnantajana luotettava ja koulutusmyönteinen organisaatio. Työnohjaus on järjestetty ja hyvinvointia tuetaan muun muassa kulttuuri- ja liikuntaseteleillä.

Palkkaus: AVAINTES
Haastattelut järjestetään: 23. ja 24.10.
Lisätietoja tehtävästä: Vastaava ohjaaja Tuula Sillanpää, 044 730 8818 tai johtaja Marikki Forell 044 491 0095
Pätevyysvaatimus: Sosiaali- tai terveydenhuollon AMK -tutkinto
Haku päättyy: 15.10.


Palaa takaisin >>

Marikki Forell

Marikki on Kankaanpään A-kodin uusi johtaja

Leppoisten kesätuulien ohella Kankaanpään A-kodilla puhalsi tänä suvena muutoksen tuuli, kun pitkäaikainen johtaja Heidi Viljanen siirtyi kansanedustajaksi. A-kodin uusi johtaja, Marikki Forell, aloitti tehtävässään heinä–elokuun taitteessa.

Marikki, mikä sai sinut hakemaan A-kodin johtajaksi?

Vahvin motiivini oli se, että koen päihdetyön niin omakseni. Lisäksi mahdollisuus kehittyä johtajan taidoissa ja tehtävissä on hieno haaste ja mahdollisuus. Olen opiskellut henkilöstöhallintoa ja organisaation kehittämistä. Moni oma mielenkiinnon aihe yhdistyy tässä roolissa.

Millaisissa tehtävissä olet aiemmin työskennellyt?

Varsinaisen urani olen tehnyt sairaanhoitajana ja osastonhoitajana päihdetyön parissa pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä psykiatrian puolella. Viimeisimmäksi olen toiminut projektikoordinaattorina Oma Häme -sotehankkeessa ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä uuden aluesairaalahankkeen parissa.

Mitkä ovat päihdetyön haasteet nyt ja kuinka aiot niihin pureutua?

Päihdetyön tulokset ovat todella vaikeasti todennettavissa ja työn vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa. Omalla aktiivisella yhteydenpidolla kuntien suuntaan pyrimme vaikuttamaan siihen, millaisia valintoja kunnissa tehdään päihdetyön osalta. Asiakkaiden yksilöllinen kohtaaminen ja tarpeisiin vastaaminen on jatkuva haaste, jonka toteutumisesta A-kodin johtajana itse viime kädessä vastaan. Henkilöstön osaamisen ja motivaation tukeminen on todella tärkeää.

Mitkä ovat A-kodin vahvuudet tuorein silmin?

Lääkkeetön päihdehoito ja -kuntoutus, pidän siitä ideologiasta tosi paljon. Lisäksi henkilökunta on hyvin sitoutunutta ja A-kodin toiminta on vakiintunutta. Sijainti luonnon keskellä on äärimmäisen terapeuttinen.

Millä tavoin olet kotiutunut uuteen rooliisi A-kodilla?

Olen ollut todella yllättynyt siitä, kuinka luonteva olo itselläni on ollut. Uuteen meno jännittää aina, mutta nyt on ollut todella helppo sulautua joukkoon. Matala hierarkia antaa kaikille hyvät mahdollisuudet toimia, eivätkä dynaamiset ajatukset häviä hallinnon koneistoihin. Se motivoi minua ihan hirveästi.

Millainen olet johtajana?

Kehittämisorientoitunut ja tarkka havainnoimaan. Tehtäväni on saada kaikki talon prosessit toimimaan niin, että kaikki voivat keskittyä tekemään työtään parhaalla mahdollisimmalla tavalla. Ajattelen, että olen oppimassa täällä joka päivä itsekin. Johtajan vaihtuminen on meille kaikille uusi tilanne. Vain puhumalla riittävästi ja toisemme avoimesti kohtaamalla voimme luoda yhteisymmärryksen siitä, millainen työpaikka A-koti on.

Millaisia toiveita sinulla on A-kodin tulevaisuutta ajatellen?

A-kodin toiminnan ja strategian on oltava ketterä – ympäröivä maailma muuttuu jatkuvasti ja se muutos on huomioitava. Haluan pitää vuoropuhelun kuntien kanssa mahdollisimman aktiivisena ja yhteistyön tiiviinä. Asiakkaiden äänen tulee olla jatkossakin kuuluvilla. Uskon, että laadukkaasti tehty työ palkitaan ja palkitsee myös tekijöitään. Toivon, että onnistun vahvistamaan A-kodin asemaa päihdekuntoutuksen palvelukentässä.

Marikki Forell

Kankaanpään A-kodin johtaja

044 4910 095, marikki.forell@vakry.fi


Palaa takaisin >>

SuomiAreena - Paneelikeskustelu

Syrjäyttääkö yhteiskunta rakenteillaan?

VAK ry:n, Sininauhasäätiön ja KRIS Satakunta ry:n yhteisessä paneelikeskustelussa Porin SuomiAreenalla pohdittiin päihderiippuvuuden ylisukupolvisesti periytyviä vaikutuksia, hoitoon pääsyn vaikeutta ja muutoksen mahdollisuutta. Keskustelu keräsi eniten yleisöä SuomiAreena-viikon kaupungintalon pihalla järjestetyistä tapahtumista.

Suomessa noin 70 000 lasta asuu perheessä, jossa vanhemmalla on alkava päihdeongelma. Joka kymmenes lapsi kasvaa perheessä, jossa lapselle aiheutuu haittoja vanhemman päihteiden käytöstä. Kasvaminen päihdeongelmaisessa kodissa vääristää lapsen identiteettiä ja käsitystä siitä, mikä on normaalia. Ylisukupolviset, haitalliset ketjut ovat tuttuja sosiaalialan toimijoille.

– Ylisukupolvisuus tarkoittaa ilmiöitä, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle, kuten päihderiippuvuus, rikollisuus tai muu kaltoinkohtelu. Kun lapsi kasvaa perheessä, jossa nämä ilmiöt ovat läsnä, ne arkipäiväistyvät ja muovaavat lapsen käsitystä siitä, mikä on oikein. Haitallisten asenteiden, arvojen ja uskomusten muutokseen tarvitaan ulkopuolista apua, kertoo Kankaanpään A-kodin perhekuntoutuksen vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.

Rikosseuraamuslaitoksen kehittämispäällikkö Pauli Nieminen tietää hyvin, millainen merkitys ylisukupolvisuudella on rikosmaailmassa.

– Usein rikokseen ryhtyminen selitetään tietoiseksi valinnaksi, yksilöön paikantuvaksi asiaksi. Todellisuudessa tilanne on hyvin usein se, ettei rikoksen tekijällä ole käsitystä muunlaisesta tavasta elää arkeaan. Katkaisemalla rikoksen kehä seuraava sukupolvi saa ponnistaa erilaisista lähtökohdista.

Hoitoon pääsy liian vaikeaa

Mahdollisimman varhaisella sekä riittävällä ja oikea-aikaisella avulla ylisukupolvisuus on mahdollista katkaista. 

– Ongelman kieltäminen kuuluu päihderiippuvuuteen. Siihen, ettei omaa tilaa kykene näkemään, on usein syynä ylisukupolvisuus. Toipumisessa korostetaan monesti yksilön omaa halua ja tahtoa, mikä on toki tärkeää. Samaan aikaan on totta, että laadukkaalla kuntoutuksella saavutamme onnistuneita hoitotuloksia myös silloin, kun kuntoutuja ei vielä itse ole motivoitunut lopettamaan. Jos ihminen tunnistaa itse oman ongelmansa ja avun tarpeensa, kuntoutukseen tulisi päästä viipymättä. Silloin ei pitäisi enää joutua pitkäkestoisiin hoidon tarpeen arviointiprosesseihin, Sillanpää toteaa. 

Suomessa kunnat saavat itse määritellä sen, mikä on riittävää hoitoa. Tällöin päätös esimerkiksi päihdekuntoutuksen riittävyydestä mitataan rahassa, ei ihmisen todellisessa hoidon tarpeessa. Sillanpään mukaan kuntakohtaiset eroavaisuudet aiheuttavat haittaa, joka konkretisoituu esimerkiksi perhekuntoutuksen asiakkaiden kohdalla.

– Perheet tulevat kuntoutukseen usein lastensuojelun toimesta, eivät omasta halustaan. Ongelman tunnistaminen ja avuntarpeen myöntäminen tapahtuvat tällöin viiveellä: perheen oma motivaatio ei vielä kuntoutusvaiheessa ole välttämättä kohdillaan. Kun päästään prosessissa onnistuneesti eteenpäin, halu toipumiseen on syntynyt ja kuntoutuminen aidosti vasta alkamassa. Tällöin kunnan asettamien kriteerien mukaisesti riittävä hoito on jo tarjottu ja hoito joudutaan lopettamaan.

Vankilan kautta kuntoutukseen

KRIS Satakunta ry:n vertaistukiohjaaja ja kokemusasiantuntija Joonas Mäkinen tietää omasta kokemuksestaan, kuinka vaikeaa hoitoon on päästä.

– Tuntui siltä, että siinä vaiheessa, kun tunnustin itse ongelmani ja pyysin apua, kaikesta tuli todella vaikeaa. Ensimmäiseksi tarjottiin korvaushoitoa, joka olisi tarkoittanut, että jatkan aiemmin laittomasti käyttämäni aineen käyttöä laillisesti. Myöskään kuukauden mittainen katkaisuhoito ei riitä hoitamaan 15 vuoden päihteiden käyttöä. Minun piti joutua vankilaan, jotta pääsin päihdekuntoutukseen. Silloinkaan en kuitenkaan saanut apua koko perheelleni, vaikka useasti pyysin paikkaa perhekuntoutuksesta.

Mitä päihderiippuvuuksien hoitoon tulee, rahasta ja säästöistä puhutaan hyvin kapeakatseisesti. Päihderiippuvaisen hoidossa säästetyt eurot ovat edessä kertautuvina kustannuksina.

– Kuinka paljon siinä säästetäänkään, kun saadaan ihminen päihde- ja rikosmaailmasta takaisin yhteiskuntakelpoiseksi! Muutos on mahdollista, mutta yksin se on todella vaikeaa, päättää Mäkinen.


Palaa takaisin >>

Myös päihderiippuvaisen läheinen tarvitsee apua

Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Tutkitusti noin puolet suomalaisista kokee haittoja toisen alkoholin käytön seurauksena. Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tarjoama riippuvuuskuntoutus saa aikaan elämänpituisia vaikutuksia.

THL:n vuonna 2018 julkaiseman Näin Suomi juo -selvityksen mukaan 2,6 miljoonaa suomalaista on kokenut haittoja, jotka johtuvat jonkun muun alkoholin käytöstä.

– Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Kuntouttamalla yhtä ihmistä, vaikutukset leviävät ja jopa kymmenkertaistuvat, kertoo Kankaanpään A-kodin perheyhteisön vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.

Noin puolet suomalaisista siis kokevat haittoja toisen henkilön alkoholin käytöstä. Heistä noin 500 000 kertoo, että kyseessä on omaan lähipiiriin kuuluva henkilö, esimerkiksi äiti, isä, sisarus tai oma lapsi.

– THL:n tutkimuksen mukaan päihderiippuvaisista kuitenkin vain alle 8 000 saa vuosittain apua päihdehuollon laitoksissa. Tähän lukuun sisältyvät myös kaikki katkaisuhoidot, toteaa vastaava sairaanhoitaja Jenni Kukkula Kankaanpään A-kodista.

VAK ryn torivartin puheenvuorossa kuultiin läheisten kertomuksia riippuvuuskuntoutuksen vaikutuksista.

Vaikutukset periytyvät ylisukupolvisesti

Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö osallistuivat jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaisesti tänäkin vuonna Suomen suurimpaan yhteiskunnalliseen keskustelutapahtumaan, Porin SuomiAreenaan.

– Tämänvuotinen teemamme, päihteiden käyttäjien perhe ja läheiset, on selkeästi madaltanut kynnystä juttelemaan tulemiselle. Teltallamme kansalaistorilla on vieraillut paljon väkeä, ja ihmisvilinästä huolimatta olemme päässeet käymään syvällisiäkin keskusteluja siitä, millaisia vaikutuksia läheisen päihderiippuvuudella on muun perheen ja lähipiirin elämään, Kukkula kertoo.

Päihderiippuvuuden vaikutukset ovat ylisukupolvisesti periytyviä. Vaikutuksen alaiset -teema herätteleekin ihmisiä kertomaan kokemuksistaan ja hakemaan apua, niin itselleen kuin läheiselleenkin.

– Meidän on opittava pois vaikenemisen kulttuurista ja rohjettava pyytää apua. Ensimmäinen askel on ymmärtää se, että päihderiippuvuus on sairaus, josta on vaikeaa toipua ilman kunnollista apua ja lisäksi se, että myös päihderiippuvaisen läheisillä on oikeus ja tarve saada apua, Sillanpää kuvailee.

Kuka saa apua?

Avun tarvitseminen ei kuitenkaan ole tae avun saamiselle. Avun saaminen päihdeongelmaan riippuu täysin siitä, millaisia palveluja kotikunnassa on saatavilla. Tämä aiheuttaa Suomessa eriarvoisuutta. Kankaanpään A-kodin torivartin puheenvuorossa kuultiin läheisten kertomuksia avun saamisen vaikeudesta ja riippuvuuskuntoutuksen vaikutuksista.

– Vihasin huumeita, mutta rakastin lastani. Mitä muuta olisin voinut tehdä, kirjoitti eräs äiti.

Ulkopuoliset olivat jo käskeneet äidin luovuttaa, kun hän oli hakenut lapselleen toistuvasti ja tuloksetta apua.

– Kun usko loppuu auttajilta, he eivät enää näe ihmistä päihderiippuvaisen takana, kuvailee toinen äiti, jonka poika oli yhteiskunnan silmissä tuomittu epäonnistumaan ja avuksi tarjottiin enää korvaushoitoa.

Äiti tiesi sen olevan kohtaloksi pojalleen, ja hän päätti taistella raikkaimpansa puolesta. Pitkän kamppailun jälkeen äidin onnistui saada lapsensa oikean avun pariin, riippuvuuskuntoutukseen Kankaanpään A-kotiin.

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tarjoama lääkkeetön yhteisöhoito ja vertaistukeen perustuva riippuvuuskuntoutus saavat aikaan elämänpituisia vaikutuksia. Sillanpää kannustaakin hoidosta päättäviä tahoja pohtimaan tehtyjen päätösten todellisia ja kertautuvia kustannuksia.

– Hoitamattomat päihdesairaudet hajottavat Suomessa lukuisia elämiä. Onko meillä oikeasti varaa siihen?

Fiona ja Lauri toimivat kokemusasiantuntijoina Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tapahtumateltalla SuomiAreenassa.

Palaa takaisin >>

Kuinka monta elämää on varaa hajottaa?

Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö (VAK ry) ovat mukana SuomiAreenassa 15.–19.7.2019.

THL:n vuonna 2018 julkaiseman Näin Suomi juo -selvityksen mukaan 2,6 miljoonaa suomalaista on kokenut haittoja, jotka johtuvat jonkun muun alkoholin käytöstä.

– Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Kuntouttamalla yhtä ihmistä, vaikutukset leviävät ja jopa kymmenkertaistuvat, kertoo Kankaanpään A-kodin perheyhteisön vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.

VAK ry mukana SuomiAreenassa

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tarjoama lääkkeetön yhteisöhoito ja vertaistukeen perustuva riippuvuuskuntoutus saa aikaan elämänpituisia vaikutuksia.

– Tule tapaamaan meitä tapahtumateltallemme SuomiAreenaan 15.–19.7.2019. Otetaan yhdessä selvää, onko meillä varaa antaa hoitamattoman päihdesairauden hajottaa enää yhtään elämää.

Vaikutuksen alaiset

Tapahtumateltan ohella VAK ry:n vaikuttavaa asiaa voi käydä kuuntelemassa torstaisessa torivartissa sekä perjantaina järjestettävässä pidemmässä paneelikeskustelussa.

• Torstaina 18.7. klo 12.20–12.40 Vaikutuksen alaiset: Läheisten kertomuksia riippuvuuskuntoutuksen vaikutuksista, MTV-lava.

• Perjantaina 19.7. klo 14.30–15.30 Syrjäyttääkö yhteiskunta rakenteillaan? Kaupungintalon piha (yhdessä Sininauhasäätiön ja KRIS Satakunta ry:n kanssa).

Kerromme mielellämme lisää.


Palaa takaisin >>

Käymme yhdessä näin

Kankaanpään A-kodin Joukanen-yhteisö tapaa säännöllisesti Ruskalinnan palvelutalon vanhuksia. Tapaamiset tarjoavat riippuvuuskuntoutujille mahdollisuuden tavallisten vuorovaikutustilanteiden opetteluun sekä samalla virkistävät ja tukevat vanhusten toimintakykyä.

Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja alkamassa on kesän ensimmäinen kunnollinen hellepäivä. Markus työntää iloisesti jutustelevaa Airaa pyörätuolissa. Takana on jo bussimatka Ruskalinnan palvelutalolta virkistyspaikka Villa Ruskaan ja kävelymatka Kirjurinluotoon. Airaa ei kuitenkaan väsytä, ei yhtään. Pianhan nähdään alpakoita.

– Tiedätkös, mikä se mahtaa olla minun lempivärini, Aira tiedustelee Markukselta.

Nuori mies arvailee eri värejä, kunnes osuu oikeaan. Sen täytyy olla lila, kuten Airan sukatkin.

– Eivätkö ne olekaan harmaat? Aira ihmettelee ja silmäilee lahkeen alta näkyviä sukanvarsia.

Kumppanukset puhkeavat iloiseen nauruun. Tässä sitä mennään eikä meinata, yhdessä kesäpäivästä nauttien. Luontevaa keskustelua ja askellusta säestävää Airan hyväntuulista laulua. Kaksikko ei kuitenkaan ole toisilleen sukua, ehei, vaikka tuttavia ovatkin jo usean tapaamiskerran jälkeen.

– Muistan, että ensimmäisellä kerralla jännitti tavata Ruskalinnan vanhuksia, mutta ei enää. On niin kivaa olla avuksi, Markus toteaa.

Markus kyyditsee Ailaa pyörätuolissa, jotta tämä saa hetken lepuuttaa jalkojaan retken lomassa.

Turusta kotoisin oleva Markus asuu parhaillaan Kankaanpään A-kodilla ja käy läpi riippuvuuskuntoutusta Joukanen-yhteisössä. Joukanen on vahvasti yhteisöllinen jatkokuntoutuksen yhteisö, jossa käytetään eniten voimavaroja elämän perustaitojen opetteluun.

– Asiakkaat peilaavat toinen toisiaan ja läpikäyvät omaa muutostaan toisten avustuksella. Yhteisössä asiakkaiden rooli on todella vahva ja heillä on paljon vetovastuuta arjesta. He siivoavat, laittavat ruokaa ja opettelevat sääntöjen noudattamista ja vastuun kantamista. Yhteisöllisyys auttaa myös ulospäin suuntautumisessa ja on siten samalla sosiaalista kuntoutusta, luonnehtii Joukanen-yhteisön vastaava sairaanhoitaja Jenni Kukkula.

Yhteistyöstä vireyttä arkeen ja tukea kuntoutumiseen

Kuinka Markus ja Aira ovat sitten päätyneet yhdessä kävelylle Porin Kirjurinluotoon? Puistoretken takana on vuosien yhteistyö Kankaanpään A-kodin ja Ruskalinnan palvelutalon välillä. Joukaslaisten kuukausittaiset tapaamiset Ruskalinnassa tukevat molempien osapuolten toimintakykyä ja ennen kaikkea tuovat iloa arkeen.

– Meillä on Ruskalinnassa paljon muistisairaita ja eritasoisesti toimintakykyisiä vanhuksia. Suurin osa yksikkömme vanhuksista odottaa kuitenkin innolla kankaanpääläisten, kuten joukaslaisista meillä puhutaan, tuloa. Joukaslaiset panostavat yhteisiin tapaamisiin paljon, suunnittelevat lauluhetkiä ja kivaa yhteistä tekemistä. Tämä virkistää ja innostaa asukkaitamme suunnattomasti, kiittelee Ruskalinnan palvelutalossa lähihoitajana työskentelevä Sanna Salminen.

Kankaanpään A-kodin Jenni Kukkula (takana) ja Ruskalinnan Sanna Salminen (keskellä) ovat naiset yhteistyöidean takana.

Siinä, missä vanhukset kaipaavat virikkeitä arkeensa, Joukanen-yhteisön riippuvuuskuntoutujat tarvitsevat kokemuksia siitä, millaista on olla selvin päin ihan tavallisissa vuorovaikutustilanteissa. Säännöllisesti toistuvissa tapaamisissa tutustutaan, höpötellään niitä näitä ja jopa kiinnytään. Toisinaan käy niin, että itselle tärkeäksi käynyttä vanhusta ei jollain tapaamisella enää olekaan.

– Tätä yhteistyötä sävyttää monenlaiset tunteet ja niiden käsitteleminen. Näin tarjoutuu kallisarvoinen mahdollisuus vaikeidenkin tunteiden opetteluun ilman päihteiden turruttavaa vaikutusta. Kaikenlaiset tunteet kuuluvat ihmisen arkeen ja elämään, niiden kanssa on vain opeteltava tulemaan sinuiksi, Kukkula sanoo.

Kesäinen päivä Kirjurinluodossa kului kävellessä ja yhdessä rupatellessa.

Yhteisöllisyys auttaa itseensä tutustumisessa

Aurinko paahtaa käyskentelijöiden yläpuolella. Verkkainen käynti pysähtelee välillä kokonaan. Kenellä on jano, ja jokohan olisi aika riisua päällimmäinen pusero? Kenen vuoro istahtaa työnnettäväksi? Naantalilainen Liisa on ollut Kankaanpään A-kodilla kolmisen kuukautta. Tämä on hänen ensimmäinen kertansa ruskalinnalaisia tapaamassa. Kävelykaveriksi on valikoitunut Eeva.

Liisa ja Eeva katselevat kukkeana ympärillä kasvavaa luontoa ja ihastelevat puistossa asustavia eläimiä. Rupattelevat niitä näitä, pakottamatta ja luontevasti hiljaisuudestakin nauttien. Hetkinen, Eeva valittelee janoaan ja tähyilee kauempaa perästä tulevaa muuta väkeä. Ei huolta, tuumaa Liisa ja kaivaa vesipullon laukustaan. Otahan siitä, hyvä, no niin. Matka voi taas jatkua.

Liisan elämä on kokenut viimeisten kuukausien aikana melkoisen muutoksen. Arki A-kodilla on ollut opettavaista.

– A-kodille mennään esimerkiksi huumeongelman takia, ja sitten ilmi tulee muitakin ongelmia. Kuntoutuksessa tajuaa omat muutostarpeensa, Liisa kertoo.

Markus on samoilla linjoilla.

– Asiat, joita on pitänyt normaaleina, osoittautuvatkin joksikin muuksi. Vertaistuki on tärkeää, muiden kanssa yhdessä toipuen huomaa omat heikkoutensa selvemmin. Kuntoutus A-kodilla on täyskäännös elämässä, ei vain päihteettä olemista.

Nälkä alkaa jo kurnia vatsassa. Puistokierros on ollut onnistunut, ja nyt on aika tankata. Yhteisen lounaan jälkeen on laulutuokion vuoro. Joukaslaiset ovat tulostaneet yhteislaulujen sanat papereille, jotta jokainen varmasti pääsee mukaan laulamaan.

– Ja kun laulut on laulettu, keitelläänkin nokipannukahvit, huikkaa Kukkula.

Jenni Kukkula (vasemmalla) toimii Joukanen-yhteisön vastaavana sairaanhoitajana.

Palaa takaisin >>

Perheet opettelevat yhdessä tunnetaitoja

Kankaanpään A-kodissa, maalaismaisemissa sijaitsevassa riippuvuuskuntoutusyksikössä, työstetään perheiden sisäisen vuorovaikutuksen tukemiseen uutta menetelmää Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kanssa. Se on räätälöity perheille SAMK:ssa kehitetystä SomeBody-toimintamallista, joka on vuorovaikutuksellisen ohjaustyön väline ehkäisevässä ja kuntouttavassa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työssä.

”Vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta saadaan todennettua ja kehitettyä käytännönläheisillä harjoituksilla”, perhekuntoutuksen vastaava työntekijä Tuula Sillanpää kertoo.

Vanhemmat ovat usein itse kasvaneet päihdeongelmaisessa perheessä. Heiltä puuttuu usein kyky asettua lapsen asemaan tai ymmärtää lapsen tunne-elämän tarpeita.

”Lapset tarvitsevat hyvin paljon tukea ja apua oman vuorovaikutuksensa kehittämiseen. Jotta vanhempien olisi mahdollista olla tässä se tuki ja esimerkki, on heidän osattava nämä taidot ensin itse”, Sillanpää kuvailee.

Lue koko juttu päihdetyön erikoislehti Tiimistä (3/2019 Pienen etu on suurin).


Palaa takaisin >>