Päihdelääkäri tukee matkalla kohti päihteettömyyttä

Päihdekuntoutustyötä tehdään moniammatillisissa tiimeissä, joissa kaikilla on oma tärkeä tehtävänsä. Tiimien kokoonpano voi vaihdella toimintaympäristön ja hoidon tavoitteiden mukaan, mutta useimmiten tiimissä on esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, terapeutteja ja hoitajia. Keskeisessä asemassa on päihdelääketieteeseen erikoistunut päihdelääkäri. Koko tiimin yhteisenä tavoitteena on tarjota parasta mahdollista hoitoa päihdepotilaille.

Päihdelääkäri ja psykoterapeutti Harri Seppälä on työskennellyt A-kodin potilaiden kanssa jo parin vuoden ajan, ja kevään 2023 aikana hän on aloittanut työt myös Mikkeli-yhteisössä. Seppälän arjessa työ A-kodin ja Mikkeli-yhteisön kanssa edustaa jatkuvuutta, sillä hän työskentelee muutoin varsin erilaisten sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa ja näiden yksiköiden määrä vaihtelee paljon.

– Yhteistyötä A-kodin ja Mikkeli-yhteisön kanssa on mukava tehdä, sillä minut on otettu hienosti työporukoihin mukaan. Pyrin toimimaan ikään kuin yksiköiden välisten työtiimien viestinviejänä ja pääsen jakamaan hyviä käytäntöjä ja oppeja yksiköstä toiseen, sanoo Seppälä.

Seppälä on tehnyt kliinistä lääkärintyötä yli 50 erilaisessa päihdehoitoyksikössä vuodesta 2001 alkaen. Hänellä on laaja kokemus päihdekuntoutukseen liittyvästä potilastyöstä, koulutuksesta, kehittämistyöstä ja konsultoinnista. Varsinaisena työnantajanaan Seppälällä on Terveystalo Oy:n julkisten palvelujen puoli.

Päihdelääkäri palvelee etänä

Päihdekuntoutusyksikössä työskentelevän päihdelääkärin keskeinen tehtävä on heti kuntoutusjakson alussa tavata potilas tulotarkastuksen yhteydessä. Tässä käydään läpi potilaan kokonaistilanne sekä kuntoutukseen liittyvät tavoitteet. Lisäksi potilaan kanssa tavataan kuntoutusjakson aikana aina tarvittaessa.

– Työni päihdelääkärinä on tänä päivänä pääsääntöisesti etätyötä. Tapaamisissa toimimme aina työparina yksikössä toimivan hoitajan tai muun ammattilaisen kanssa, joka on läsnä tilanteessa potilaan luona. Yhteistyössä tutustumme potilaan tietoihin ennen tapaamista ja vaihdamme ajatukset myös tapaamisen jälkeen. Paikalla oleva työntekijä pystyy jakamaan ne tärkeät havainnot, joita etäyhteyden välityksellä ei välttämättä näe, kertoo Seppälä.

Digitaaliset työkalut ovat tuoneet työhön uusia mahdollisuuksia, ja ne mahdollistavat ammattilaisten työpanoksen ja asiantuntijuuden tarjoamisen valtakunnallisesti ja jopa globaalisti.

– Vaikka etävastaanotoissa on tiettyjä rajoitteita, voi asiakasta palvella hyvin tälläkin tavalla. Jotkut potilaat kokevat, että etälääkärin kanssa on helpompi jutella ja toisille puhelinvastaanotto on vielä luontevampi. Odotan kuitenkin tekniikan kehittymistä, jotta esimerkiksi 3D-näyttöjen avulla pystyy näkemään paremmin erilaisen kehon kielen ja ilmeet sekä eleet, toteaa Seppälä.

Tavoitteena tulokselliset hoitojaksot

Päihdekuntoutuslääkärin tehtäviin kuuluu myös yksiköiden työryhmissä toimiminen. Yhteisissä kokouksissa voidaan käsitellä yksittäisten potilaiden tilanteita, toiminnan kehityssuuntia sekä pohtia hoitoon liittyviä käytänteitä.

– Sekä A-kodilla että Mikkeli-yhteisössä on ammattitaitoiset työryhmät. Yksiköissä on laajaa kokemusta ja näkemystä sekä pitkät perinteet. Työssä on läsnä inhimillinen ote, ja asioita pohditaan yksittäisen ihmisen kannalta. Halutaan, että kuntoutujilla on hyvä olla. Molemmissa yksiköissä toteutetaan myös vahvaa yhteisöllisyyden mallia. On mielenkiintoista nähdä ja oppia lisää, millä tavalla arkista tekemistä voidaan käyttää hyväksi kuntoutumisessa. Ajatus lääkkeettömyydestä tuo tekemiseen myös tiettyä rauhallisuutta, kertoo Seppälä.

Päihdekuntoutus toteutetaan yhteistyössä avohoidon ja laitoshoidon välillä. Avohoidon puoli kantaa kokonaisvastuun hoitoprosessista ja suunnittelee hoitopolun kulun. Laitoshoitojakso tai -jaksot pyritään ajoittamaan potilaan hoidon kannalta otollisimpiin kohtiin.

– Missioni on omalta osaltani kehittää avohoidon ja laitoshoidon välistä yhteistyötä. Vastuunjaon tulisi olla nykyistä selkeämpi, ja toimintamalleja tulisi tehostaa. Ideaalitilanteessa avohoito on tsempannut potilasta tulevaan hoitojaksoon, jolloin hän tietää, mitä on odotettavissa. Samoin laitoshoidon väen tulisi olla paremmin tietoinen potilaan taustoista ja tavoitteista, jotta hoidossa päästään heti asiaan kiinni. Hoidosta hyötyminen ja elämänmuutosten tekeminen on lopulta sataprosenttisesti potilaan vastuulla, mutta meidän ammattilaisten tehtävänä on tarjota mahdollisimman laadukasta hoitoa, Seppälä linjaa.

Harri Seppälä, LL

• Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön päihdelääkäri
• Päihdelääketieteen erityispätevyys
• Psykoterapeutti (ratkaisukeskeinen)
• Päihdelääketieteen asiantuntijalääkäri, Terveystalon Julkiset palvelut
• Päihdelääketieteen yhdistyksen koulutusvaliokunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen