Mikkeli-yhteisön seuraava jatkohoidon viikonloppu on tulossa jälleen 31.1.2020-2.2.2020. Totuttuun tapaan ohjelmassa on yhdessäoloa ja toipumista. Ilmoittautuminen 20.1.2020 alkaen kello 9:00 henkilökunnan päivystysnumeroon 050 3639 855. Muista omat liinavaatteet, ja ilmoitathan mikäli sinut tarvitsee hakea Mikkelin matkakeskukselta.
Kuva: Shutterstock
Joulu on erityistä aikaa myös Kankaanpään A-kodilla ja Mikkeli-yhteisössä. Osa asukkaista lähtee kotiin, osa jää kuntoutukseen myös joulunpyhiksi. Peruskuntoutuksen puolella kuntoutusjaksot ovat lyhyempiä, jolloin kuntoutusta ei keskeytetä kotiloman ajaksi. Moni jää kuitenkin viettämään joulua kuntoutuslaitokseen omasta tahdostaan.
Puoli vuotta Kankaanpään A-kodin perheyhteisössä 14-vuotiaan poikansa kanssa asunut Satu viettää tänä vuonna erilaisen joulun.
– Olisimme saaneet mennä jouluksi kotiin, mutta päätimme jäädä A-kodille. Tämä oli sekä oma että poikani toive. Aikaisempina jouluina on menty paikasta toiseen, nyt keskitytään rauhassa omaan perheeseen.
Monilla asukkailla kokemus joulusta ei ole lämmin. Muistoja sävyttävät usein yksinäisyys ja päihteiden käyttö. Päihdekuntoutuksessa on mahdollisuus erilaiseen jouluun.
– Laitosolosuhteista huolimatta pyrimme mahdollistamaan kodinomaisen, rauhallisen ja lämminhenkisen joulun. Pappi tulee pitämään jouluhartauksen ja lisäksi tarjoamme kuljetuksen joulukirkkoon. Syömme jouluruokaa ja jaamme talon ostamat pienet lahjat asukkaille. Tapana on valita asukkaista pukki, joka kiertää jakamassa lahjat, Kankaanpään A-kodin kuntoutusvastaava Miia Rajakallio luonnehtii.
Rajakallion mukaan osa kuntoutuksen vanhoista asukkaista palaa A-kodille jouluksi – jopa vuosittain.
– Moni pelkää retkahdusta. Sitä, kuinka selviää joulusta yksin. Täällä on tarjolla mukavaa seuraa ja rauhalliset puitteet. A-kodin tuttu ympäristö turvaa joulunvieton.
Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat rauhallista joulua!
VAK ry:n, Sininauhasäätiön ja KRIS Satakunta ry:n yhteisessä paneelikeskustelussa Porin SuomiAreenalla pohdittiin päihderiippuvuuden ylisukupolvisesti periytyviä vaikutuksia, hoitoon pääsyn vaikeutta ja muutoksen mahdollisuutta. Keskustelu keräsi eniten yleisöä SuomiAreena-viikon kaupungintalon pihalla järjestetyistä tapahtumista.
Suomessa noin 70 000 lasta asuu perheessä, jossa vanhemmalla on alkava päihdeongelma. Joka kymmenes lapsi kasvaa perheessä, jossa lapselle aiheutuu haittoja vanhemman päihteiden käytöstä. Kasvaminen päihdeongelmaisessa kodissa vääristää lapsen identiteettiä ja käsitystä siitä, mikä on normaalia. Ylisukupolviset, haitalliset ketjut ovat tuttuja sosiaalialan toimijoille.
– Ylisukupolvisuus tarkoittaa ilmiöitä, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle, kuten päihderiippuvuus, rikollisuus tai muu kaltoinkohtelu. Kun lapsi kasvaa perheessä, jossa nämä ilmiöt ovat läsnä, ne arkipäiväistyvät ja muovaavat lapsen käsitystä siitä, mikä on oikein. Haitallisten asenteiden, arvojen ja uskomusten muutokseen tarvitaan ulkopuolista apua, kertoo Kankaanpään A-kodin perhekuntoutuksen vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.
Rikosseuraamuslaitoksen kehittämispäällikkö Pauli Nieminen tietää hyvin, millainen merkitys ylisukupolvisuudella on rikosmaailmassa.
– Usein rikokseen ryhtyminen selitetään tietoiseksi valinnaksi, yksilöön paikantuvaksi asiaksi. Todellisuudessa tilanne on hyvin usein se, ettei rikoksen tekijällä ole käsitystä muunlaisesta tavasta elää arkeaan. Katkaisemalla rikoksen kehä seuraava sukupolvi saa ponnistaa erilaisista lähtökohdista.
Mahdollisimman varhaisella sekä riittävällä ja oikea-aikaisella avulla ylisukupolvisuus on mahdollista katkaista.
– Ongelman kieltäminen kuuluu päihderiippuvuuteen. Siihen, ettei omaa tilaa kykene näkemään, on usein syynä ylisukupolvisuus. Toipumisessa korostetaan monesti yksilön omaa halua ja tahtoa, mikä on toki tärkeää. Samaan aikaan on totta, että laadukkaalla kuntoutuksella saavutamme onnistuneita hoitotuloksia myös silloin, kun kuntoutuja ei vielä itse ole motivoitunut lopettamaan. Jos ihminen tunnistaa itse oman ongelmansa ja avun tarpeensa, kuntoutukseen tulisi päästä viipymättä. Silloin ei pitäisi enää joutua pitkäkestoisiin hoidon tarpeen arviointiprosesseihin, Sillanpää toteaa.
Suomessa kunnat saavat itse määritellä sen, mikä on riittävää hoitoa. Tällöin päätös esimerkiksi päihdekuntoutuksen riittävyydestä mitataan rahassa, ei ihmisen todellisessa hoidon tarpeessa. Sillanpään mukaan kuntakohtaiset eroavaisuudet aiheuttavat haittaa, joka konkretisoituu esimerkiksi perhekuntoutuksen asiakkaiden kohdalla.
– Perheet tulevat kuntoutukseen usein lastensuojelun toimesta, eivät omasta halustaan. Ongelman tunnistaminen ja avuntarpeen myöntäminen tapahtuvat tällöin viiveellä: perheen oma motivaatio ei vielä kuntoutusvaiheessa ole välttämättä kohdillaan. Kun päästään prosessissa onnistuneesti eteenpäin, halu toipumiseen on syntynyt ja kuntoutuminen aidosti vasta alkamassa. Tällöin kunnan asettamien kriteerien mukaisesti riittävä hoito on jo tarjottu ja hoito joudutaan lopettamaan.
KRIS Satakunta ry:n vertaistukiohjaaja ja kokemusasiantuntija Joonas Mäkinen tietää omasta kokemuksestaan, kuinka vaikeaa hoitoon on päästä.
– Tuntui siltä, että siinä vaiheessa, kun tunnustin itse ongelmani ja pyysin apua, kaikesta tuli todella vaikeaa. Ensimmäiseksi tarjottiin korvaushoitoa, joka olisi tarkoittanut, että jatkan aiemmin laittomasti käyttämäni aineen käyttöä laillisesti. Myöskään kuukauden mittainen katkaisuhoito ei riitä hoitamaan 15 vuoden päihteiden käyttöä. Minun piti joutua vankilaan, jotta pääsin päihdekuntoutukseen. Silloinkaan en kuitenkaan saanut apua koko perheelleni, vaikka useasti pyysin paikkaa perhekuntoutuksesta.
Mitä päihderiippuvuuksien hoitoon tulee, rahasta ja säästöistä puhutaan hyvin kapeakatseisesti. Päihderiippuvaisen hoidossa säästetyt eurot ovat edessä kertautuvina kustannuksina.
– Kuinka paljon siinä säästetäänkään, kun saadaan ihminen päihde- ja rikosmaailmasta takaisin yhteiskuntakelpoiseksi! Muutos on mahdollista, mutta yksin se on todella vaikeaa, päättää Mäkinen.
Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Tutkitusti noin puolet suomalaisista kokee haittoja toisen alkoholin käytön seurauksena. Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tarjoama riippuvuuskuntoutus saa aikaan elämänpituisia vaikutuksia.
THL:n vuonna 2018 julkaiseman Näin Suomi juo -selvityksen mukaan 2,6 miljoonaa suomalaista on kokenut haittoja, jotka johtuvat jonkun muun alkoholin käytöstä.
– Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Kuntouttamalla yhtä ihmistä, vaikutukset leviävät ja jopa kymmenkertaistuvat, kertoo Kankaanpään A-kodin perheyhteisön vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.
Noin puolet suomalaisista siis kokevat haittoja toisen henkilön alkoholin käytöstä. Heistä noin 500 000 kertoo, että kyseessä on omaan lähipiiriin kuuluva henkilö, esimerkiksi äiti, isä, sisarus tai oma lapsi.
– THL:n tutkimuksen mukaan päihderiippuvaisista kuitenkin vain alle 8 000 saa vuosittain apua päihdehuollon laitoksissa. Tähän lukuun sisältyvät myös kaikki katkaisuhoidot, toteaa vastaava sairaanhoitaja Jenni Kukkula Kankaanpään A-kodista.
Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö osallistuivat jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaisesti tänäkin vuonna Suomen suurimpaan yhteiskunnalliseen keskustelutapahtumaan, Porin SuomiAreenaan.
– Tämänvuotinen teemamme, päihteiden käyttäjien perhe ja läheiset, on selkeästi madaltanut kynnystä juttelemaan tulemiselle. Teltallamme kansalaistorilla on vieraillut paljon väkeä, ja ihmisvilinästä huolimatta olemme päässeet käymään syvällisiäkin keskusteluja siitä, millaisia vaikutuksia läheisen päihderiippuvuudella on muun perheen ja lähipiirin elämään, Kukkula kertoo.
Päihderiippuvuuden vaikutukset ovat ylisukupolvisesti periytyviä. Vaikutuksen alaiset -teema herätteleekin ihmisiä kertomaan kokemuksistaan ja hakemaan apua, niin itselleen kuin läheiselleenkin.
– Meidän on opittava pois vaikenemisen kulttuurista ja rohjettava pyytää apua. Ensimmäinen askel on ymmärtää se, että päihderiippuvuus on sairaus, josta on vaikeaa toipua ilman kunnollista apua ja lisäksi se, että myös päihderiippuvaisen läheisillä on oikeus ja tarve saada apua, Sillanpää kuvailee.
Avun tarvitseminen ei kuitenkaan ole tae avun saamiselle. Avun saaminen päihdeongelmaan riippuu täysin siitä, millaisia palveluja kotikunnassa on saatavilla. Tämä aiheuttaa Suomessa eriarvoisuutta. Kankaanpään A-kodin torivartin puheenvuorossa kuultiin läheisten kertomuksia avun saamisen vaikeudesta ja riippuvuuskuntoutuksen vaikutuksista.
– Vihasin huumeita, mutta rakastin lastani. Mitä muuta olisin voinut tehdä, kirjoitti eräs äiti.
Ulkopuoliset olivat jo käskeneet äidin luovuttaa, kun hän oli hakenut lapselleen toistuvasti ja tuloksetta apua.
– Kun usko loppuu auttajilta, he eivät enää näe ihmistä päihderiippuvaisen takana, kuvailee toinen äiti, jonka poika oli yhteiskunnan silmissä tuomittu epäonnistumaan ja avuksi tarjottiin enää korvaushoitoa.
Äiti tiesi sen olevan kohtaloksi pojalleen, ja hän päätti taistella raikkaimpansa puolesta. Pitkän kamppailun jälkeen äidin onnistui saada lapsensa oikean avun pariin, riippuvuuskuntoutukseen Kankaanpään A-kotiin.
Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tarjoama lääkkeetön yhteisöhoito ja vertaistukeen perustuva riippuvuuskuntoutus saavat aikaan elämänpituisia vaikutuksia. Sillanpää kannustaakin hoidosta päättäviä tahoja pohtimaan tehtyjen päätösten todellisia ja kertautuvia kustannuksia.
– Hoitamattomat päihdesairaudet hajottavat Suomessa lukuisia elämiä. Onko meillä oikeasti varaa siihen?
Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö (VAK ry) ovat mukana SuomiAreenassa 15.–19.7.2019.
THL:n vuonna 2018 julkaiseman Näin Suomi juo -selvityksen mukaan 2,6 miljoonaa suomalaista on kokenut haittoja, jotka johtuvat jonkun muun alkoholin käytöstä.
– Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Kuntouttamalla yhtä ihmistä, vaikutukset leviävät ja jopa kymmenkertaistuvat, kertoo Kankaanpään A-kodin perheyhteisön vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.
Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tarjoama lääkkeetön yhteisöhoito ja vertaistukeen perustuva riippuvuuskuntoutus saa aikaan elämänpituisia vaikutuksia.
– Tule tapaamaan meitä tapahtumateltallemme SuomiAreenaan 15.–19.7.2019. Otetaan yhdessä selvää, onko meillä varaa antaa hoitamattoman päihdesairauden hajottaa enää yhtään elämää.
Tapahtumateltan ohella VAK ry:n vaikuttavaa asiaa voi käydä kuuntelemassa torstaisessa torivartissa sekä perjantaina järjestettävässä pidemmässä paneelikeskustelussa.
• Torstaina 18.7. klo 12.20–12.40 Vaikutuksen alaiset: Läheisten kertomuksia riippuvuuskuntoutuksen vaikutuksista, MTV-lava.
• Perjantaina 19.7. klo 14.30–15.30 Syrjäyttääkö yhteiskunta rakenteillaan? Kaupungintalon piha (yhdessä Sininauhasäätiön ja KRIS Satakunta ry:n kanssa).
Mikkeli-yhteisön seuraava jatkohoidon viikonloppu järjestetään 1.–3.2.2019. Ohjelmassa on yhdessäoloa ja toipumista sekä totuttuun tapaan myös sählypeli. Ilmoittautuminen jatkikseen alkaa torstaina 17.1. klo 9. Ilmoittautua voi soittamalla numeroon 050 3639 855. Jatkohoidon viikonloput ovat maksuttomia, ja tilaa on kahdelletoista ensiksi ilmoittautuneelle.
Muistathan ottaa omat lakanat ja pyyhkeet mukaasi. Tervetuloa!
Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat rauhallista joulua! Jatketaan onnellisten tarinoiden rakentamista myös ensi vuonna.
Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön taustalla on vuonna 1948 perustettu yhdistys, VAK ry. Se toimii riippuvuusongelmaisten hyväksi vahvistaen yhteistä hyvinvointia ja tarjoamalla päihderiippuvaisille turvallisen ja elämänmuutosta edistävän kuntoutusyhteisön.
VAK ry – tukena onnellisten tarinoiden tekemisessä.
Toimimme riippuvuusongelmaisten elämäntilanteen parantamiseksi yhteiskunnan ja yksilön tasolla. Sekä Kankaanpään A-kodissa että Mikkeli-yhteisössä olemme aktiivisesti mukana päihdehoitoalan verkostossa ja pyrimme ehkäisemään syrjäytymistä.