Riippuvuuskuntoutus Kankaanpään A-kodissa ja Mikkeli-yhteisössä perustuu yhteisöllisyyteen. Yhteisöhoidossa yhteisöä käytetään tietoisesti vaikuttamisen välineenä ja vertaistukea kuntoutumista tukevana metodina.
Yhteisöllisyydestä
puhutaan tänä päivänä paljon. Sen vahvistamista peräänkuulutetaan niin kouluissa,
työyhteisöissä, vanhusten hoidossa kuin kuntoutusyhteisöissäkin. Kuitenkin
käsitys siitä, mitä yhteisöllisyys käytännössä on ja kuinka sitä kehitetään, on
usein epäselvä.
– Yleisen määritelmän mukaan yhteisöllisyydessä keskeistä on yhteenkuuluvuuden tunne, joka syntyy jäsenten vuorovaikutuksessa. Yhteisöjen voima on kautta aikojen taannut ihmiskunnalle hengissä säilymisen, kertoo psykologi ja yhteiskuntatieteiden tohtori Kari Murto.
Murrolla
on kokemusta yhteisöhoidosta jo yli 40 vuoden ajalta. Vuosiin mahtuu
yhteistyötä myös A-kodin ja Mikkeli-yhteisön kanssa. Syyskuussa A-koti järjesti
yhteisöllisyyttä käsittelevän koulutuspäivän koko A-kodin henkilökunnalle.
– A-kodilla
on vankat ja pitkät perinteet yhteisöllisyydestä. Tuoreimmassa koulutuksessa
halusimme rakentaa entistä yhtenäisempää kuvaa koko talon yhteisöllisistä
arvoista ja toimintatavoista, A-kodin johtaja Marikki Forell toteaa.
Yksilöllisyys kehittyy hyvässä yhteisössä
Yhteisö ei ole yksilöllisyyden vastakohta,
päinvastoin. Yksilön myönteinen kehitys toteutuu turvallisessa yhteisössä,
jossa voi tehdä virheitäkin ja oppia niistä. Yhteisöllisyys on yhteenkuuluvuuden tunnetta,
mikä toimii voimavaranayhteisön jäsenille.
– Yhteisön
vaikutus voi olla jäseniinsä myönteinen tai kielteinen. Jokaisella yhteisön
jäsenellä on myös oma subjektiivinen mielikuva yhteisöstä, miten esimerkiksi
kokee oman asemansa ja arvonsa yhteisön jäsenenä. Jos ihminen kokee, ettei
häntä arvosteta yhteisössään, vaikuttaa se kielteisesti hänen hyvinvointiinsa
ja käyttäytymiseensä, Murto kuvaa.
Riippuvuussairauksien ja päihdeongelmien taustalla on usein elinyhteisöihin liittyviä negatiivisia kokemuksia. Nämä kokemukset voivat olla peräisin niin perhe-, koulu- kuin työyhteisöistä. Esimerkiksi perhe, jossa päihdeongelmaisten vanhempien käyttäytyminen ja lasten kohtelu on ennustamatonta, synnyttää lapsille turvattomuutta, pelkoa ja psyykkisiä ongelmia. Yhteisöhoidossa yhteisöä hyödynnetään tietoisesti sen jäsenten kuntoutumisen tukena. Hyvä yhteisö korjaa ja vertaistuki antaa eväitä toipumiseen.
Toiminnalliset rakenteet ovat tärkeitä
Kuntoutettavien aktiivinen rooli on yhteisöhoidossa
keskeinen. Henkilökunta asettaa toiminnalle perussäännöt eli reunaehdot ja niistä
keskustellaan toistuvasti yhteisissä kokouksissa kuntoutettavien kanssa. Keskustelut,
joita käydään esimerkiksi jonkun jäsenen rikottua sääntöjä, auttavat ymmärtämään
oman käyttäytymisen seurauksia itselle ja toisille sekä ottamaan vastuuta
käyttäytymisestään. Seuraamukset itsessään eivät edistä haluttua käyttäytymisen
ja elämäntavan muutosta.
Yhteisöhoito edellyttää selkeitä sosiaalisia
ja toiminnallisia rakenteita. Toiminnalliset rakenteet tarkoittavat yhteisön
arjen elämää jäsentäviä toimintoja, kuten yhteisökokouksia,
henkilöstökokouksia, työtoimintoja ja terapeuttisia ryhmiä, joiden kaikkien
perustehtävä on tukea yhteisön jäsenten muutosta ja kuntoutumista. Kaikkea,
mitä yhteisössä tehdään ja tapahtuu, käytetään kuntoutumisessa hyödyksi.
Yhteisön sosiaaliset rakenteet luovat
toiminnan puitteet ja perustan. Tällaisia rakenteita ovat johto,
henkilöstöyhteisö, asiakasyhteisö, säännöt, roolit ja hierakia. Sosiaalisten
rakenteiden rooli on yhteisöllisen toiminnan perusta. Sosiaalisilla rakenteilla
tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kuinka lähellä henkilöstöä ja asiakkaita johto on
arjessa tai sitä, miten lähellä henkilöstö- ja asiakasyhteisö ovat toisistaan.
Hyvässä yhteisössä nämä kuvatut ryhmät elävät yhteistä arkea, ovat jatkuvasti
vuorovaikutuksessa ja pystyvät kommunikoimaan avoimesti keskenään.
Myös fyysisillä rakenteilla, kuten sijainnilla
ja rakennuksilla, voidaan tukea yhteisöllisyyttä. Rakennuksessa tulisi olla sekä
yhteisöllisiä että yksilöllisiä tiloja. Tilat pidetään järjestyksessä ja
siisteinä, sillä ympäristö muokkaa asenteita, käyttäytymistä ja vastuuseen
kasvamista.
Yhteisöhoito vaatii aikaa
Yhteisöhoidon
lähtökohta on hyvän yhteisön rakentaminen. Hyvä yhteisö luo muutokselle,
oppimiselle sekä kasvulle turvallisen ja arvostavan perustan.
– Tällaisen
yhteisön luominen on vaativa ja hidas prosessi, huomauttaa Murto.
Juuri tästä syystä hoitoaika onkin
yhteisöhoidon onnistumisen kannalta olennainen. Kun yhteisö koetaan
turvalliseksi ja ennustettavaksi, alkaa luottamus rakentua. Luottamus on
yhteisöhoidon perusta. Jos yhteisön jäsenten vaihtuvuus on suurta, luottamusta
ei ehdi syntyä ja yhteisölliseltä hoidolta menee pohja.
– Hoitoaikojen lyhyys on nykyään todellinen ongelma. Kuukauden tai parin jälkeen katkeavat maksusitoumukset ovat usein rahan hukkaan heittämistä. Niin lyhyessä ajassa ei seurantatutkimusten mukaan saada pysyviä tuloksia, tietää Murto.
Yhteisöhoito luo pohjan toipumiselle
Toiminnan on oltava tavoitteellista ja
johdonmukaista – koko ajan. Rutiinit ja ennustettavuus luovat luottamuksen
ohella myös pohjan yhteisön jäsenten kuntoutuksen jälkeiselle elämälle. Murron
mukaan yhteisöhoito onkin ammatillisesti hyvin vaativaa.
– Yhteisöhoito vaatii tietoa, osaamista ja kärsivällisyyttä. Ohjaajien on oltava johdonmukaisia, mutta kuitenkin ajattelutavoissaan joustavia, sillä samat lähestymistavat eivät toimi kaikille. Perusasenteen kuntoutettavia kohtaan on oltava myönteinen ja heidän problematiikkaansa on aidosti ymmärrettävä. Käytökselle on aina olemassa jokin syy, joka on selvitettävä kuntoutuksen onnistumiseksi. Yhteisöjen vertaistuki luo turvalliset puitteet tälle toipumisen matkalle.
Yhteisöhoito
- Päihde- ja moniongelmaisten (päihteet, psyykkiset häiriöt, rikollisuus) hoidossa yhteisöhoito on tutkitusti yksilö- ja lääkehoitoa tehokkaampaa.
- Yhteisöhoito soveltuu hyvin vaikeiden asiakkaiden, kuten päihderiippuvaisten, persoonallisuushäiriöisten, vankien sekä epäsosiaalisten lasten ja nuorten kuntoutukseen.
- Pysyvien tulosten saavuttamiseksi kuntoutusjakson keston tulisi olla 6–9 kuukautta.
- Jälkihoidon organisointi parantaa tulosten pysyvyyttä.
- Yhteisöhoidon tuloksellisuus riippuu suuresti kuntoutusajan pituudesta ja yhteisöhoidon tasosta.
Kuva: Dreamstime.
Palaa takaisin >>