Myös päihderiippuvaisen läheinen tarvitsee apua
19.07.2019
Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Tutkitusti noin puolet suomalaisista kokee haittoja toisen alkoholin käytön seurauksena. Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tarjoama riippuvuuskuntoutus saa aikaan elämänpituisia vaikutuksia.
THL:n vuonna 2018 julkaiseman Näin Suomi juo -selvityksen mukaan 2,6 miljoonaa suomalaista on kokenut haittoja, jotka johtuvat jonkun muun alkoholin käytöstä.
– Päihderiippuvuus sairastuttaa koko lähipiirin, ja silloin koko perhe tarvitsee apua. Kuntouttamalla yhtä ihmistä, vaikutukset leviävät ja jopa kymmenkertaistuvat, kertoo Kankaanpään A-kodin perheyhteisön vastaava työntekijä Tuula Sillanpää.
Noin puolet suomalaisista siis kokevat haittoja toisen henkilön alkoholin käytöstä. Heistä noin 500 000 kertoo, että kyseessä on omaan lähipiiriin kuuluva henkilö, esimerkiksi äiti, isä, sisarus tai oma lapsi.
– THL:n tutkimuksen mukaan päihderiippuvaisista kuitenkin vain alle 8 000 saa vuosittain apua päihdehuollon laitoksissa. Tähän lukuun sisältyvät myös kaikki katkaisuhoidot, toteaa vastaava sairaanhoitaja Jenni Kukkula Kankaanpään A-kodista.
Vaikutukset periytyvät ylisukupolvisesti
Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö osallistuivat jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaisesti tänäkin vuonna Suomen suurimpaan yhteiskunnalliseen keskustelutapahtumaan, Porin SuomiAreenaan.
– Tämänvuotinen teemamme, päihteiden käyttäjien perhe ja läheiset, on selkeästi madaltanut kynnystä juttelemaan tulemiselle. Teltallamme kansalaistorilla on vieraillut paljon väkeä, ja ihmisvilinästä huolimatta olemme päässeet käymään syvällisiäkin keskusteluja siitä, millaisia vaikutuksia läheisen päihderiippuvuudella on muun perheen ja lähipiirin elämään, Kukkula kertoo.
Päihderiippuvuuden vaikutukset ovat ylisukupolvisesti periytyviä. Vaikutuksen alaiset -teema herätteleekin ihmisiä kertomaan kokemuksistaan ja hakemaan apua, niin itselleen kuin läheiselleenkin.
– Meidän on opittava pois vaikenemisen kulttuurista ja rohjettava pyytää apua. Ensimmäinen askel on ymmärtää se, että päihderiippuvuus on sairaus, josta on vaikeaa toipua ilman kunnollista apua ja lisäksi se, että myös päihderiippuvaisen läheisillä on oikeus ja tarve saada apua, Sillanpää kuvailee.
VAK ryn tapahtumateltalla pääsi testaamaan, minkälaista apua omalle läheiselle olisi tarjolla.
Kuka saa apua?
Avun tarvitseminen ei kuitenkaan ole tae avun saamiselle. Avun saaminen päihdeongelmaan riippuu täysin siitä, millaisia palveluja kotikunnassa on saatavilla. Tämä aiheuttaa Suomessa eriarvoisuutta. Kankaanpään A-kodin torivartin puheenvuorossa kuultiin läheisten kertomuksia avun saamisen vaikeudesta ja riippuvuuskuntoutuksen vaikutuksista.
– Vihasin huumeita, mutta rakastin lastani. Mitä muuta olisin voinut tehdä, kirjoitti eräs äiti.
Ulkopuoliset olivat jo käskeneet äidin luovuttaa, kun hän oli hakenut lapselleen toistuvasti ja tuloksetta apua.
– Kun usko loppuu auttajilta, he eivät enää näe ihmistä päihderiippuvaisen takana, kuvailee toinen äiti, jonka poika oli yhteiskunnan silmissä tuomittu epäonnistumaan ja avuksi tarjottiin enää korvaushoitoa.
Äiti tiesi sen olevan kohtaloksi pojalleen, ja hän päätti taistella raikkaimpansa puolesta. Pitkän kamppailun jälkeen äidin onnistui saada lapsensa oikean avun pariin, riippuvuuskuntoutukseen Kankaanpään A-kotiin.
Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön tarjoama lääkkeetön yhteisöhoito ja vertaistukeen perustuva riippuvuuskuntoutus saavat aikaan elämänpituisia vaikutuksia. Sillanpää kannustaakin hoidosta päättäviä tahoja pohtimaan tehtyjen päätösten todellisia ja kertautuvia kustannuksia.
– Hoitamattomat päihdesairaudet hajottavat Suomessa lukuisia elämiä. Onko meillä oikeasti varaa siihen?
