Artikkelit

Kankaanpään A-koti aloitti yhteistyön Lasinen lapsuus -toiminnan kanssa

A-klinikkasäätiön luotsaaman Lasinen lapsuus -toiminnan oppeja aletaan soveltaa myös Kankaanpään A-kodilla. Yhteistyön tavoitteena on tehdä päihdekuntoutuksesta entistä vaikuttavampaa.

Vanhempien päihteiden käytöstä lapsuudessaan kärsineet henkilöt oirehtivat aikuisuudessa eri tavoin. Osa sairastuu itse päihderiippuvuuteen ja moni kokee selittämätöntä ahdistusta. Useimmat Kankaanpään A-kodin asukkaista ovat itse eläneet lasisen lapsuuden. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tuoda lisää toipumista edistäviä työkaluja osaksi A-kodin arkea.

– Lasinen lapsuus -vertaistukiryhmät tarjoavat apua omien tunteiden käsittelyyn ja erityisesti arjen vakauttamiseen. Lisäämme mielellämme yhteistyötä laitoskuntoutusten kanssa, kertoo A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kehittämiskoordinaattori Laura Barck.

Kankaanpään A-kodin ja Lasinen lapsuus -toiminnan yhteistyö käynnistettiin yhteisellä palaverilla A-kodilla vuoden 2019 lopussa.

Opit käyttöön A-kodilla

Kankaanpään A-kodissa on eri yhteisöjä, joissa kuntoutusjaksojen pituudet vaihtelevat paljonkin. Peruskuntoutuksen yhteisössä kuntoutusjaksot kestävät 1–2 kuukautta, kun taas esimerkiksi perheyhteisössä sekä jatkokuntoutusyhteisö Joukasessa kuntoutusta annetaan pitkäkestoisesti, useammasta kuukaudesta jopa vuoteen.

Kankaanpään A-kodin kuntoutusvastaava Miia Rajakallio toivoo, että A-koti ja Lasinen lapsuus -toiminta onnistuisivat kehittämään yhteistyössä sellaisen käytännön, jonka avulla tukea olisi mahdollista tarjota kaikille A-kodin asukkaille tasapuolisesti kuntoutusjakson kestosta riippumatta.

– Keskeistä on pohtia, kuinka voisimme soveltaa toiminnan oppeja, kokemuksia ja käytäntöjä mukaan arkiseen toimintaamme A-kodilla erilaisena teema- ja ryhmämuotoisena toimintana. Tavoite on saada käytännöt osaksi jokapäiväistä kuntoutustamme, Rajakallio pohtii.

Mitä vertaistukiryhmissä tehdään?

Lasinen lapsuus -toiminnan ammatillisten vertaistuenryhmien tavoite on auttaa ihmisiä käsittelemään omia kokemuksiaan ja selviämään niiden aiheuttamista tunteista. Ryhmissä ei uppouduta lapsuuden traumoihin, vaan keskitytään arjen vakauttamiseen, yksilön keinovalikoiman kasvattamiseen ja vireystilan säätelyn opetteluun.

Ryhmissä tehdään erilaisia rajaamisharjoituksia, joiden tavoite on auttaa yksilöä tunnistamaan omia tunteitaan, oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Opetellaan siis vetämään rajoja ja myös kieltäytymään. Lisäksi harjoitellaan tunteiden hallitsemisessa auttavaa turvapaikka-ajattelua ja rentoutumista.

– Rentoutumisharjoitukset ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä rentoutuminen voi olla ahdistuneena todella vaikeaa. Monet harjoitukset ovat toiminnallisia, sillä tällaiset lapsuudessa koetut asiat ja omaksutut toimintamallit ovat usein kehomuistissa, luonnehtii Barck.

Ammatillisen vertaistuenryhmissä ohjaajat ovat paikalla varmistamassa, ettei kukaan ala hoitamaan toista ryhmäläistä sekä sen, että asioiden käsittely on turvallista ja tapahtuu toipumista tukevassa ympäristössä. Ilmiön laajuudesta kertoo se, että vertaistuenryhmät ovat äärimmäisen suosittuja eivätkä läheskään kaikki halukkaat mahdu mukaan. Yhteistyötä laajentamalla myös yhä useampi saa tarvitsemansa avun ja tuen.

– Yhteistyön nimissä perehdytämme A-kodin henkilökuntaa aiheeseen ja ammennamme tietoa vetämiemme vertaistukiryhmien annista. Kerromme, mitä olemme oppineet näistä vertaistukiryhmistä, mistä osallistujat ovat erityisesti hyötyneet ja mikä tuo eniten eväitä asian työstämisen jatkamiseen, Barck kertoo.

Lisää vaikuttavuutta päihdekuntoutukseen

Monet A-kodin asukkaista ovat perheellisiä ihmisiä. Syyllisyys ja pelko omassa vanhemmuudessa epäonnistumisessa on usein kova ja jatkuvasti läsnä. Omaa lapsuutta käsittelevissä vertaistuen ryhmissä yksilö saa hetkeksi unohtaa oman vanhemmuutensa ja sen sijaan keskittyä itseensä ja omiin tunteisiinsa.

A-kodissa koko kuntoutus perustuu ryhmäkeskeiseen toimintaan ja yhteisöhoitoon. Valmius ottaa käyttöön Lasinen lapsuus -vertaistukiryhmien opit ovat siis hyvät.

– Lasinen lapsuus -käytäntöjen ja oppien hyödyntämisen tavoitteena on lisätä helpotusta, kiitollisuutta ja rauhoittumista A-kodin asukkaiden arjessa sekä tehdä kuntoutuksesta sitä kautta entistä vaikuttavampaa. Omien haavojen ja niiden aiheuttamien kipuilujen tunnistaminen on tärkeä osa toipumista, Rajakallio toteaa.

Kuva: Dreamstime


Palaa takaisin >>

Kankaanpään A-koti tarjoaa ainutlaatuista tukea päihteistä kuntoutuville perheille

Kankaanpään A-koti on yksi harvoista riippuvuuskuntoutuspaikoista Suomessa, jossa vanhemmuuden tukeminen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kehittäminen kuuluvat osaksi kuntoutusta. Jo toistamiseen myönnetyn valtionavustuksen tuella perhekuntoutusta kehitetään entisestään. A-kotiin voi hakeutua hoidettavaksi mistä päin Suomea tahansa.

Päihteettömyyden tavoittelun ohella Kankaanpään A-kodin tarjoaman perhekuntoutuksen päätavoitteisiin kuuluvat vanhemmuuden tukeminen ja perheen vuorovaikutuksen parantaminen. Perhekuntoutus on päihderiippuvaiselle ja tämän koko perheelle toteutettavaa kuntouttavaa yhteisöhoitoa. Alkuvuodesta myönnetyn valtionavustuksen tuella perheille suunnattua hoitoa ja kuntoutusta kehitetään Kankaanpään A-kodilla entistä enemmän vastaamaan perheiden tarpeita.

– Työstämme perheiden sisäisen vuorovaikutuksen tukemiseen uutta menetelmää yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kanssa. Menetelmän avulla vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta saadaan todennettua ja kehitettyä käytännönläheisillä harjoituksilla, Kankaanpään A-kodin perhekuntoutuksen vastaava työntekijä Tuula Sillanpää kertoo.

Kankaanpään A-kodin päiväkoti Onnelassa on paljon puuhaa perheen pienimmille.

Kyseessä on perheille räätälöitävä muunnos SAMKissa kehitetystä yksilölähtöisestä SomeBody-toimintamallista, joka on vuorovaikutuksellisen ohjaustyön työväline ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työssä.

Riippuvuuskuntoutuksessa olevien perheiden vanhemmat ovat hyvin usein itse kasvaneet päihdeongelmaisessa perheessä.

– Kun perheet tulevat A-kodille kuntoutukseen, vanhemmilta puuttuu usein kyky asettua lapsen asemaan tai ymmärtää lapsen tunne-elämän tarpeita. Perheen tilanteesta johtuen lapset tarvitsevat usein hyvin paljon tukea ja apua oman vuorovaikutuksensa kehittämiseen, ja jotta vanhempien olisi mahdollista olla tässä se tuki ja esimerkki, on heidän osattava nämä taidot ensin itse, Sillanpää luonnehtii.

Kankaanpään A-kodilla lapset saavat olla lapsia.

Perhe SomeBody -työskentelyn avulla opetellaan perheen sisäisiä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Koko perhe osallistuu yhdessä harjoituksiin, joissa opetellaan sitä, mikä on hyvää kosketusta, kuinka rauhoitutaan ja rentoudutaan, missä kulkee kenenkin reviiri sekä sitä, kuinka tunteita sanoitetaan ja näytetään. Kehotietoisuutta toimintakyvyn ja osallisuuden tukena käyttävän metodin tavoitteena on auttaa katkaisemaan perheiden ylisukupolvinen traumahistoria.

– Päihderiippuvuus on usein ylisukupolvisesti kasautuvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että riippuvuuskuntoutuksessa olevien perheiden vanhemmat ovat hyvin usein itse kasvaneet päihdeongelmaisessa perheessä. Me A-kodilla haluamme tukea vanhemmuutta ja auttaa perheitä katkaisemaan tämän kierteen ja sitä kautta luoda positiivisesti kertautuvia vaikutuksia perheille ja heidän tuleville sukupolvilleen, Sillanpää sanoo.

Turvalliset puitteet tukevat kuntoutumista

Perhekuntoutukseen tuleva perhe muuttaa asumaan A-kotiin kuntoutusjakson ajaksi. Toipumisen ja arjenhallinnan opettelun kannalta on oleellista, että arjen ja elämisen puitteet tukevat kuntoutumisprosessia.

Kankaanpään A-kodilla perheet asuvat uudistetuissa rivitaloasunnoissa.
Siisti ja käytännöllinen keittiö opettaa oikeanlaista arjenhallintaa.

– Valtionavustuksen turvin perhekuntoutusyksikön asunnot on saatu kunnostettua. Siisti asunto ja hyväkuntoinen irtaimisto velvoittavat pitämään niistä hyvää huolta ja sillä tavoin kannustavat opettelemaan oikeanlaista arjenhallintaa, kertoo Sillanpää.

Paikkojen kunnostamisella on merkittävä vaikutus kuntoutusjakson antiin.

Asuntojen ohella perhekuntoutuksen kokoontumis- ja sosiaalitiloja remontoidaan. Lapsille tarkoitettu leikkipääty on jo laitettu kuntoon eri-ikäiset huomioiden. Paikkojen kunnostamisella on merkittävä vaikutus kuntoutusjakson antiin. Esimerkiksi monipuoliset ja siistit lapsille suunnatut tilat opettavat lapsille leikkitaitoja ja motivoivat vanhempia opettelemaan lasten kanssa puuhastelua.

– Tänne tullessaan lapsilla on usein puutteita leikkitaidoissaan ja valtavasti levotonta energiaa purkamatta. Haaveissamme onkin seuraavaksi rakentaa lapsille ja nuorille virikkeellinen leikkipiha, jossa kierroksia on mahdollisuus laskea terveellä, lapsen kasvua ja kehitystä tukevalla tavalla.

Päihteettömyys, vanhemmuus ja vuorovaikutus päätavoitteina

Perhekuntoutusyksikön leikkipäädyssä riittää puuhaa monen ikäiselle.

Vanhemman päihderiippuvuus on koko perheen asia. Kun asiat ovat riittävän solmussa, on perheen enää mahdotonta setviä niitä yksin. Perheyhteisöön silti harvoin tullaan perheen omasta halusta tai aloitteesta.

– Pelko ja häpeä estävät hakemasta apua tai edes myöntämästä ongelmaa. Usein vasta täällä A-kodilla perhe ymmärtää, kuinka suurien vaikeuksien kanssa he ovat yrittäneet itsekseen pärjätä. Me emme tuomitse, vaan haluamme aidosti auttaa. Tavoite on saada pidettyä perhe koossa, toteaa Sillanpää.

Suurin osa kuntoutukseen motivoituneista ja hoitojakson jälkeiseen intervallihoitoon sitoutuvista perheistä onnistuu saavuttamaan päihteettömän elämän. Toipumisen kautta perheet saavat uuden mahdollisuuden kokea ja nauttia aivan tavallisesta arjesta kokonaisena perheenä.

Mistä on kyse?

Sosiaali- ja terveysministeriö jakoi kolme miljoonaa euroa valtionavustuksia päihteitä käyttävien äitien hoitoon vuodelle 2019. Valtionavustusta vuodelle 2019 saivat VAK ry:n (240 000 euroa) ohella Ensi- ja turvakotien liitto (1 710 000 euroa), Kainuun sosiaali- ja terveyspiiri (150 000 euroa), KostamoKoti Oy (90 000 euroa), Sovatek-säätiö (210 000 euroa) ja Tampereen kaupunki (500 000 euroa). Valtionavustuksella tuetut palvelut sisältävät monipuolisesti niin laitos- kuin avokuntoutusta, joissa yhdistyvät päihdehoito- ja kuntoutus sekä vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tuki.

VAK ry:n alaisuudessa toimiva Kankaanpään A-koti on yhteisöhoitomenetelmään pohjautuva riippuvuuskuntoutusyksikkö Kankaanpään maalaismaisemissa. A-kotiin voi hakeutua hoidettavaksi mistä päin Suomea tahansa.


Palaa takaisin >>