Toivon voimalla muutos on mahdollista

Vuosi 2024 oli monella tapaa poikkeuksellinen koko sosiaali- ja terveysalalle – myös meille. Taklattavia haasteita on riittänyt pitkin vuotta. Onneksi vaikeuksien keskeltä on löytynyt myös onnistumisia ja toivon pilkahduksia. Toivoa pitää olla aina: ihmisissä ja organisaatioissa.

Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön johtajat, Heidi Viljanen ja Sini Korva, pysähtyivät pohtimaan kulunutta vuotta, sen tuomia oppeja ja seurauksia sekä tulevaa vuotta ja tulevaisuuden toiveita.

Haasteiden vuosi

Heidi muistelee, että viime vuosikin oli muutosten vuosi, mutta tämän vuoden ensimmäinen kvartaali sujui vielä jokseenkin normaalisti – jos normaalista voi enää edes puhua.

– Toukokuu oli käänteentekevä. Kun asiakaskysyntä yhtäkkiä romahti, tuntui kuin matto olisi vedetty jalkojen alta. Ostopalvelut lakkasivat monilla alueilla ja hiljaisuus laskeutui toimintaamme tavalla, jota emme olleet osanneet odottaa.

Mikkeli-yhteisössä taitekohta on myös hyvässä muistissa. Vaikutukset siirtyivät käytäntöön supernopeasti.

– Tästä kaikesta seurasi, että asiakkaiden maksusitoumukset lyhenivät ja pitkäjänteisen kuntoutustyön tekeminen vaikeutui. Kun kuntoutusjakso on lyhyempi, asiakkaan sitouttaminen jää vähemmälle, muistuttaa Sini.

Asiakasmäärien raju väheneminen on vaikuttanut luonnollisesti henkilökunnan arkeen. Toimintaa oli pakko sopeuttaa, ja muutosneuvottelujen myötä yksiköissä ei vältytty lomautuksilta.

– Totta kai olemme joutuneet omaksumaan uusia työtapoja sekä sopeuttamaan henkilökuntaa ja myös yhteisöjämme muutoksiin. Muutosjohtamisen taidot on pitänyt virittää huippuunsa, jotta saa ihmisissä säilytettyä hyvän fiiliksen ja inhimillisyyden – meillä kaikessa tekemisessä ihminen on aina keskiössä, toteaa Heidi.

Meillä kaikessa tekemisessä ihminen on aina keskiössä.

 

Arjen onnistumiset ja asiakkaat tuovat iloa

Onneksi arjessa on paljon ilon aiheita. Sini kuvailee kiitollisena työyhteisön ilmapiiriä muutosten myllerryksessä.

– Me ollaan kuin pieni perhe tai vähän isompi kuin pieni perhe. Vaikeudet ovat lähentäneet meitä työporukkana. On ollut upeaa nähdä, miten ihmiset tukevat toisiaan ja tekevät parhaansa, vaikka olosuhteet eivät aina ole olleet helpot.

Heidi komppaa Sinin ajatusta ja muistuttaa, että suurin polttoaine työyhteisölle ovat asiakkaat ja heidän onnistumisensa omassa muutoksessaan.

Heidi muistelee liikuttavaa hetkeä juhlavastaanotolla.

– Tapasimme entisen asiakkaamme, joka kertoi olleensa raittiina jo vuosia – A-koti oli se paikka, jossa muutos tehtiin mahdolliseksi. Kohtaaminen jäi mieleeni. Tällaiset tarinat muistuttavat, miksi teemme tätä työtä – ne antavat voimaa jatkaa. 

Suurin polttoaine työyhteisölle ovat asiakkaat ja heidän onnistumisensa omassa muutoksessaan.

 

Tulevaisuus tehdään tänään

Keskustelu kääntyy tulevaisuuteen, ja molemmista huokuu varovainen toiveikkuus.

– Ensi vuodelle on tulossa uusia sopimuksia, mikä antaa meille mahdollisuuden kehittää toimintaamme. Toki epävarmuutta on, mutta olemme oppineet, että sopeutumiskyky kantaa pitkälle, Heidi toteaa.

Sini muistuttaa, että laaja-alainen yhteistyö on edelleen onnistuneen muutoksen tae.

– On tärkeää jatkaa keskustelua hyvinvointialueiden kanssa ja tuoda esiin kuntoutustyön vaikuttavuus. Tämä työ auttaa ihmisiä löytämään uuden suunnan elämälleen ja tulemaan osaksi yhteiskuntaa hyvinvoivina ja tuottavina jäseninä.

On tärkeää jatkaa keskustelua hyvinvointialueiden kanssa ja tuoda esiin kuntoutustyön vaikuttavuus.

Jouluna keskitytään hyvään ja tärkeimpiin

Kankaanpään A-kodilla ja Mikkeli-yhteisössä vietetään perinteistä suomalaista joulua – ollaan yhteisönä yhtä suurta perhettä ja täytetään mielet kiitollisuudella.

– Joulun aika on hengähdystauko, hetki olla hetkessä ilman arjen turbulenssia. Saamme olla yhdessä, nauttia hyvästä ruoasta ja pysähtyä, Heidi kertoo hymyillen.

Sini nyökkäilee ja jatkaa, että joulu on kiva taitekohta ennen uuden alkua.

– Vaikka arki on kiireistä, rauhalliset hetket ovat tärkeitä. Joulu on aikaa, jolloin voi ladata akkuja ja kerätä voimia tulevaa varten.

Vaikka vuosi on ollut haastava, se on samalla opettanut paljon – erityisesti sen, kuinka suuri merkitys on ihmisten välisellä tuella ja toivolla. Sini toteaakin, että kun muistaa, miksi tätä työtä tekee, voi löytää valon jopa silloin, kun kaikki tuntuu pimeältä.