vakry_Lapsiperhejapaihteet

Lapsiperhe ja päihteet

Vanhempien runsas päihteiden käyttö aiheuttaa perheessä paljon murhetta ja turvattomuutta. Eniten tilanteesta kärsivät lapset.

Lasinen lapsuus -tutkimuksen mukaan noin joka kymmenes lapsi Suomessa kokee vanhempien päihteiden käytön aiheuttavan suurta haittaa arkielämässä. Usein yhteiskunnan turvajärjestelmät puuttuvat tilanteeseen vasta, kun perheessä on jo hyvin monen tasoisia arjen pulmia ja toimimattomuutta. Paljon voitaisiin tehdä perheen auttamiseksi varhaisemmassa vaiheessa.

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että meillä on maailman paras äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä. Neuvolajärjestelmähän on myös erinomainen matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Siellä perheiden tilannetta voidaan kuulla ja yhdessä pohtia, minkälaisesta tuesta perhe voisi hyötyä ja voimaantua. Onneksi neuvoloissa jo otetaankin vanhempien jaksaminen, perheen hyvinvointi ja jopa vanhempien päihteiden käyttö systemaattisesti puheeksi. Tätä osaamista pitää vahvistaa.

Kun lastensuojelu tulee kuvaan mukaan, on jo tapahtunut liikaa voimia vieviä asioita.

Neuvolan työntekijöillä ei kuitenkaan välttämättä ole käytännössä mahdollisuutta tarjota perheille tukea, joka auttaisi heidän arkeaan. Säästötoimenpiteet ovat tehokkaasti poistaneet mm. kunnan tarjoaman kodinhoitoavun ja lastenhoitoavun. Nehän olisivat usein juuri arjessa stressiä ja paineita vähentäviä varhaisen tuen muotoja lapsiperheelle. Lastensuojelu ei suinkaan ole ainut tapa auttaa perheitä. Kun lastensuojelu tulee kuvaan mukaan, on jo tapahtunut liikaa voimia vieviä asioita.

Aina tukitoimet eivät tehoa tai tavoita perhettä, jossa päihteiden käyttö on ryöstäytynyt käsistä. Onneksi perhettä voidaan auttaa myös tässä tilanteessa. Vanhemmuus on tärkeä asia ja jokainen aikuinen haluaa olla lapselleen hyvä vanhempi. Riippuvuuskäyttäytyminen kuitenkin vääristää kykyä arvottaa asioita ja joskus päihteestä tulee tärkeämpi kuin lapsen hyvinvoinnista. Silti vanhemmuus on edelleen olemassa ja voi toimia tärkeänä motiivina ja voimavarana kohti muutosta toisenlaiseen elämään. Raskausaikana monet äidit pystyvät vähentämään päihteiden käyttöään huomattavasti tai jopa olemaan kokonaan päihteittä. Raskausaikaa perheessä ei saa hukata, vaan rakentavaa tukea tulee tarjota vanhemmille juuri tässä tilanteessa.

Valtaosa kuntoutukseen tulleista perheistä on kyennyt muuttamaan elämänsä suuntaa.

Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö tarjoavat molemmat päihdekuntoutusta lapsiperheille. Valtaosa kuntoutukseen tulleista perheistä on kyennyt muuttamaan elämänsä suuntaa niin, että päihteet ovat jääneet pois ja lasten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta on tullut perheen tärkein asia. Erityisen hyviä tuloksia on saatu niiden perheiden kohdalla, jotka ovat tulleet kuntoutukseen raskausaikana ja kuntoutus on jatkunut vielä vauvan syntymän jälkeen. Tällä tavalla on pystytty tukemaan äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä.

Yhteiskunnan näkökulmasta perheiden auttaminen ja tukeminen tuottaa taloudellisesti pelkkää säästöä, inhimillisestä näkökulmasta puhumattakaan. Perhe on edelleen yhteiskunnan uusintamisen perusyksikkö. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ja mitä rakentavammin perhe pääsee vapaaehtoisesti tuen ja avun piiriin, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on saada takaisin omia voimavarojaan.

Ja yhtä lailla vaikeassa päihdekierteessä olevien perheiden auttaminen on kannattavaa: perheen kuntoutus voi ehkäistä kustannuksiltaan moninkertaisen huostaanoton ja tarjota samalla lapsille turvalliset kehitysmahdollisuudet sekä vanhemmille tien päihteettömään elämään.

Kaarina Peltonen
KM, sosiaalityöntekijä
Mikkeli- yhteisön johtaja

Arja Ruisniemi
YTT, sosiaalityöntekijä
Kankaanpään A-kodin johtaja

Vakryn uutiskirjeen pääkirjoitus 14.12.2010

0 kommenttia

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *