Hoivaa ja Leiki -perhetoiminnassa vahvistetaan vuorovaikutussuhteita

Kuten sanonta kuuluu, leikki on lapsen työtä, mutta myös vaikuttava keino lapsen ja vanhemman suhteen lähentämiseen ja ylläpitämiseen. Kankaanpään A-kodin perheyhteisössä aloitettiin tänä syksynä Hoivaa ja Leiki -toiminta, joka keskittyy vanhempien ja lasten välisten vuorovaikutussuhteiden vahvistamiseen.  

HoiLei-toimintaan kuuluu hoivaa, leikkiä ja laulua sekä reflektiivistä keskustelua vanhempien tuntemuksista, havainnoista ja lasten kokemuksista. A-kodissa vauvaikäiset lapset vanhempineen kokoontuvat keskenään, ja toinen ryhmä on muodostettu leikki-ikäisten lasten perheille. Vanhemmat oppivat ryhmissä erilaisia vaihtoehtoja lapsen kanssa leikkimiseen ja saavat vertaistukea muilta vanhemmilta. Yhteisissä keskusteluissa päästään usein syvällekin herkkiin aiheisiin. Leikkien aikana ohjaajat ovat tukena taustalla ja vanhemman huomio ohjataan lempeästi omaan lapseen.  

Hoivaa ja leiki -interventio on kehitetty Suomessa vastaamaan vallitsevia terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujärjestelmiä. Sitä käytetään osana perusterveydenhuoltoa, sosiaalialan palveluita ja perheneuvolan vauva- ja pikkulapsityöryhmien työskentelyä. VAK ry:ssä Hoivaa ja leiki -työmuoto on yksi päihteitä käyttävien äitien ja perheiden kuntoutukseen kohdistuneista kehittämistoimenpiteistä, joita on toteutettu viime vuosien aikana Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksella.

Rauhassa valmistautuen mukaan ryhmätoimintaan 

Kankaanpään A-kodin Hoivaa ja Leiki -ryhmiä ohjataan työparivetoisesti. Vastuuhenkilönä toimii lastenohjaaja Taina Läheniemi. Hän toivoo, että ryhmätoiminta ja keskustelut antavat vanhemmille eväitä päihdekuntoutukseen ja lisäävät heidän ymmärrystään positiivisten kontaktien merkityksestä lapselle.  

– Olen huomannut, että HoiLei-ryhmässä kannattaa aloittaa vasta noin kuukauden kuluttua kuntoutukseen saapumisesta, jotta vanhemmat ja lapsi ovat jo hieman sopeutuneet uuteen ympäristöön ja vanhempi on päässyt kuntoutuksensa alkuun. Sovellamme tätäkin toimintaamme sen mukaan, millaisia perheitä kuntoutuksessa on.  

Ennen ryhmien aloitusta osallistujien kanssa käydään henkilökohtainen keskustelu omaan lapsuuteen, lapsuudenperheeseen, vanhemmuuteen ja lapseen liittyvistä kokemuksista. Keskustelun avulla ryhmätoiminnan henkilökunta pääsee tutustumaan kuntoutujan taustoihin ja pystyy huomioimaan esiin nousseita asioita ryhmätunneilla. Samalla vanhempi tulee miettineeksi aihetta etukäteen.  

Positiivista ja välitöntä palautetta 

Lasten palaute ryhmän toiminnasta on silmin nähtävissä.  

– Lapset odottavat päivähoidossa HoiLei-hetkiä aina innolla. Olemme pitäytyneet tunneilla samassa, hyväksi todetussa kaavassa, jotta lapset tietävät, mitä on luvassa. Lapset myös mielellään juttelevat jälkikäteen hoitajalle ryhmän tapahtumista, Taina Läheniemi kuvailee. 

Vanhemmat ovat antaneet toiminnasta positiivista palautetta, ja ryhmissä on nähty hienoja onnistumisia. Yksi koskettava hetki koettiin hiljattain vauvaryhmässä. 

– Eräs seitsemänviikkoinen vauva väläytti ryhmätunnilla vanhemmilleen ensimmäisen hymynsä. Siinä herkistyivät niin vanhemmat kuin ohjaajatkin. 

Esimerkkejä ryhmätoiminnan leikeistä 

• kukkuu-leikki huivien takaa 
• käsitornin kokoaminen 
• hernepussileikit 
• saippuakuplien puhaltaminen 
• käsien hieronta ja rasvaus 
• peittokeinu.